Huonoa omaatuntoa teille töissäkäyville äideille, olkaa hyvä! ov

Yhteen asiaan on ihan pakko puuttua.

Minulta lapsi oppi ensimmäisen sanansa.

Sinä ET ole ihminen, keneltä lapsi on oppinut ensimmäisen sanansa, jos ei ole hänen elämänsä ainoa ihminen, kenen puhetta lapsi on kuullut/kuulee.

Kyllä pph:t tekee arvokasta työtä, samoin päiväkodin henkilökunta. Niin tekevät myös työssäkäyvät äidit. Ja työssäkäyvien äitien rakkaus omiin lapsiin ei ole sen vähäisempää kuin kotiäitienkään. Itse en hennoisi viedä noin pientä lasta hoitoon, mutta en ole mikään tuomitsemaan niitä, jotka niin tekevät. Toisten ihmisten ratkaisuja ja syitä niihin EI tiedä kukaan. Ole ap kiitollinen siitä, että on äitejä, jotka käyvät töissä. Olisit työtön hyvin pian, jos niitä äitejä ei olisi. :)

Ai niin, ei sinun tarvitse myöskään "tökkiä" vanhempia ja lapsia toisiinsa, heillä on välillään sellainen side, mitä sinulla ei voi pienimpiinkään eikä rakkaimpiinkaan hoitolapsiisi koskaan tulla. Hyvä, että arvostat työtäsi, niin kuuluukin olla, mutta äitiä korvaamaan sinusta ei ole.

t. työssä käyvä äiti, joka vei lapset päiväkotiin 3- ja 5-vuotiaina

Ymmärrätkö , että kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin loppuelämäkseen (= ruveta pph:ksi) vaikka se oli alunperin suunnitelmissa? Aivan, ET.

Ps. Ymmärrätkö sitäkään, että meidän poika otti ekat askeleensa jo ennen kuin täytti 8kk? ;)

Surullista että vanhemmat laittaa noin pienen hoitoon :(( Miten niin ei mahdollisuutta ja hah hah.

Minulla on kaksi lasta ja olen ollut molempien kanssa 2v kotona tämä on vain priorisointi kysymys....

Täyttä pas......aaa se että ei voi olla kotona omien lasten kanssa...

ap sohaisi erittäin arkaan paikkaan :))

Pari kolme vuotta lapsen olisi hyvä saada olla kotona rauhallisessa ympäristössä ja saada niin vankan perusturvallisuuden, että sillä sitten pärjää loppuelämän.

Ymmärrättekö (ottivat muuten ensiaskeleet kotona :D), että minulla on nyt kaksi ihanaa pientä koululaista, jotka ovat reippaita, sosiaalisia ja terveitä lapsia. Ymmärrättekö, että he eivät edes muista ekan hoitajansa nimeä tai hoitopaikkaa, mutta äitinsä ja isänsä he muistavat, heitä he rakastavat ja me heitä. Vähän perspektiiviä.

"oman osuuteni" asuntolainasta + muista laskuista ja vielä ruokaakin rahaa, näihin ei mieheni tulot riitä mitenkään. Silloin on meilläkin ongelma ratkaistu ja asiat tosiaankin priorisoitu eli lapsilla on koti ja ruokaa. Minun palkkani on käteen 1854 euroa, joten otan sen sinulta erittäin mielelläni vastaan, että voin olla kotona lasteni kanssa. Laitathan sähköpostiosoitteesi mihin voin lähettää tilitietoni, sillä muuten minun pitää palata pian työelämään.

Muutatte nyt kunnalle vuokralle, kato ette te tarvii mitään omaa asuntoa kun lapset pitäis hoitaa kotoan. Right, niitä onkin sitten kiva kasvattaa teini-ikäisenä jossain slummissa. Nää kiihkoilijat ei tiedä mitään pitkästä aikavälistä...

Voin kertoa, että vein omani hoitoon noin pieninä ja ihan hyvä perusluottamus ja turvallisuus niillä on elämään.



T 27 :D

asua samankokoisessa asunnossa kuin nyt vuokralla pääkaupunkiseudulla, niin vuokra on saman verran kuin maksamme lainaa. Tosin kun asioita priorisoidaan, niin pitäisihän meidän varmaan sitten muuttaa vuokrakaksioon, että huonoimmalle mahdolliselle alueelle ettei vuokra rasita kukkaroa.

Kun joku kirjoitti, että heidän lapsi otti ekat askeleet 8 kk, niin tää älypää vetää, että surullista kun joku vie noin pienen hoitoon.



Haloo, sehän juuri tarkoitti, että otti ne jo niin pienenä, että ei ollut vielä hoidossa..

"oman osuuteni" asuntolainasta + muista laskuista ja vielä ruokaakin rahaa, näihin ei mieheni tulot riitä mitenkään. Silloin on meilläkin ongelma ratkaistu ja asiat tosiaankin priorisoitu eli lapsilla on koti ja ruokaa. Minun palkkani on käteen 1854 euroa, joten otan sen sinulta erittäin mielelläni vastaan, että voin olla kotona lasteni kanssa. Laitathan sähköpostiosoitteesi mihin voin lähettää tilitietoni, sillä muuten minun pitää palata pian työelämään.

Meillä on ihan omistus kolmio erittäin hyvällä alueella... Silti lapset olivat kotona.. Miehellä ihan normi palkka.. Se vain on niin että helsingin alueella maksat vuokraa saman verran kuin lyhennät lainaa ( Vaikka asuisit slummissa) Peintä

rajaa taas.. Se todellakin on priorisointi kysymys. Ei autoa, peinentää myös muita menoja... Taidat vain nyt purkaa huonoa oloasi minuun...

Ymmärrätkö sinä 10kk ikäisen vauvan äiti, että se olen minä, joka näen ne lapsesi ensiaskeleet?

-Minä näin ensiaskeleet lapsen ollessa 8,5kk.

Ymmärrätkö, että lapsesi on hereilläoloajastaan minulla 9 tuntia, ja sinulla 5.

-En ymmärrä, koska lapseni on luonasi vain kolme-neljä tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa eli taitaa sittenkin nuo tunnit mennä vähän toisin. . .

Ymmärrätkö, että se olen minä, joka opetan lapsesi taputtamaan?

-Ymmärrän, että se saatat olla sinä, mutta minä osaan iloita siitä huolimatta lapseni oppimasta taidosta, mutta koska lapseni nukkuu päikkärit luonais on hän hereillä luonasi 1-2 tuntia päivässä eli saattaahan hän oppia juuri taputtamaan minunkin kanssani, joten ei se nyt ihan varmaa ole millä tunnilla hän oppii taputtamaan.

Ymmärrätkö, että minä opetan lapsellesi mikä on kiellettyä ja mikä sallittua?

- Olen toki kiitollinen sinulle, että opetat hyviä tapoja lapselleni. Koen, että teemme sen yhdessä.

Ymmärrätkö, että lapsesi takertuu päivisin minun kaulaani, kun äitiä ei ole.

- Ilman muuta. Olisi kauheaa, jos hänen pitäisi huuta lattialla etkä haluaisi ottaa häntä syliisi.

Ymmärrätkö, että lapsesi oppii perhearvot minulta ja minun perheeltäni?

- no, oppii sen, mitä neljänä päivänä tunnissa tai kahdessa ehtii, mutta onneksi ainakin meidän palkkaamalla hoitajalla on ihana perhe ja perhearvot kohdallaan, niin voin täysin luottavaisin mielin antaa hänen omaksua omiemme lisäksi myös toistenkin perhearvoja. Ollaan onneksi melkoisen samoilla linjoilla.

Ymmärrätkö, että minä opetan lapsellesi sen ensimmäisen sanan?

- Se jää nähtäväksi, mutta jos se olet sinä, niin minusta on ihana tulla hakemaan lapseni luotasi ja kuulla hänen sanansa.

Ymmärrätkö, että kuulet minulta joka päivä, mitä lapsesi on tänään oppinut?

- Vielä et le kovasti kertonut asioita, joita hän olisi oppinut, mutta odotan ja toivon, että oppimisen tuloksia alkaa syntymään ammattitaitosi alla ;)

Ymmärrätkö, että vaikka se pieni ei aamuisin itke perääsi, hän kaipaa silti?

- Aamuisin, yhdeltätoista?

Ymmärrätkö, mistä sinä jäät paitsi?

- Toki, neljänä päivänä lapseni päikkäreiden seuraamisesta, lounaan syömisestä ja puolen tunnin leikeistä, mutta olen valintani tehnyt ja kestän sen ja todellakin ymmärrän sen.

Ymmärrätkö, mistä vauva jää paitsi?

- Kyllä, äidin 100%:sta läsnäolosta, mutta siitä hän jäisi paitsi kotonaankin, koska viettää aikoja myös isänsä kanssa.

Minä tykkään lapsestasi ihan hirveästi ja lapsesi tykkää minusta, mutta minä olen vain lapsesi perhepäivähoitaja.

- Minusta on ihanaa, että sinä tykkäät lapsestani. Olisi hirveää, jos lapseni olisi "pakkopullaa" sinulle, vain rahasampo. Minusta hyvän hoitosuhteen pohjana on juuri tuo ihaltava asenteesi myös minun lastani kohtaan ja siitä olen tyytyväinen ja kiitollinen. Juuri siksi palkkasimme sinut ja olemme valmiit maksamaan sinulle hyvää palkkaa. Emme uskaltaneet tyytyä siihen, mitä kunta tarjoaa vaan siksi me halusimme valita sinut ja maksaa sinulle, siitä, että vaalit ja hoidat lastamme.

Mikä sinä olet?

- Äiti

ps. perheemme on erittäin kiitollinen panoksestasi hoitaa ja kasvattaa lastamme tuona aikana, kun olen tekemässä työni. Toivomme, että jaksat ja nautit työstäsi. Voimia sinulle! Muistathan, että sinä olet tehnnyt oman valintasi ja minä omani. Minä en syyllistä sinua sinun valinnastasi, joten toivon, ettet sinäkään syyllist minua. Varmasti olemme molemmat harkinneet tarkoin, mihin ryhdymme. Nauttikaamme elämästä! Nauttikaamme yhdessä siitä, että lapseni kasvaa ja oppii asioita. Kiitos sinulle panoksesta lapsemme kasvatukseen. Olet meille ensiarvoisen tärkeä!

Lainat, kulut ja muut erilaisia, ihmiset eri tilanteissa. Ei tämä ole mikään Neuvostoliiton kolhoosi, jossa kaikilla on kaikki samaa. Toiset ihan totta tarvitsevat jopa autoa.



Lapsen paras on rakastavat ja välittävät vanhemmat, kävivät sitten töissä tai olivat kotoa. Ei näillä suomalaisilla normaalinperheen lapsilla ole mitään hätää.

Kun joku kirjoitti, että heidän lapsi otti ekat askeleet 8 kk, niin tää älypää vetää, että surullista kun joku vie noin pienen hoitoon.

Haloo, sehän juuri tarkoitti, että otti ne jo niin pienenä, että ei ollut vielä hoidossa..

Sehän on ihan hyvä että lapsi hyppää isoihin saappaisiin jo varsin pienenä vai mitä.. Taitaa olla niin että te ymmärsitte vallan hyvin mitä ap kirjoitti etc.. Ja se osui sydänlastaan :)))) Jokainen tekee niin kuin lystää ja lykkää lapsensa hoitoon milloin on vain mahd. Mutta lapselle on parasta olla kotona 2-3v , koska perusturvallisuus luodaan 3v ikään mennessä.

...ei tod. ollut hoidossa kun askeleensa otti ;). Mutta menee hoitoon kunhan täyttää 2 vuotta, mikä on varmasti monille kauhistus. Tiedättekö mitä? Yli 90% rikkaiden maiden lapsista menee hoitoon "liian aikaisin", osa jopa alle puolivuotiaana. En nyt sano että se olisi suositeltavaa, mutta kummasti tasapäisiä ihmisiä niistäkin kasvaa. Eiköhän ne ongelmat lähde jostain ihan muusta kuin siitä,kuinka pitkään äiti on ollut kotona...jos äiti nimittäin on (isän ohella!) arjessa läsnä, välittää aidosti lapsistaan ja vieläpä tekee jotain näiden kanssa, asiat ovat maailman mittakaavassa aika hiton hyvin. Moni lapsi jännittää viikko toisensa jälkeen, mistä saavat päivittäisen ruokansa, tuleeko äiti/isä kotiin elossa ollenkaan jne.

Meillä menneet hoitoon alle vuoden vanhoina ja ihan hyvä perusluottamus ja turvallisuus niillä on elämään molemmilla. Ovat tasapainoisia ja reippaita, järkeviä lapsia. Ei tunnu missään, että menivät pienenä hoitoon. Eikä kaduta? Miksi pitäisi?



Ainut mikä näissä "keskuteluissa" ärsyttää on se, että pidetään itsestäänselvänä, että on huono omatunto ja jos ei ole, niin sitten on täysin tunekylmä hirviö ja lastensa hylkääjä. Mitä jos on vain tavallinen töissäkäyvä lastaan rakastava äiti.



Meillä muuten on säästetty paukkuja ekaluokan aloittamiseen, koska 10 kk vauvan voi viedä hoitoon ja hän saa hoitoa ja turvaa, ekaluokkalainen jää aika yksin. Mieheni oli 1,5, vuotta kotona kun esikoinen aloitti ekaluokan, se oli mahdollista, koska olimme olleet aiemmin töissä SÄÄSTÄNEET PALKASTAMME RAHAA JA MAKSANEET REIPPAASTI ASUNTOLAINAA.

Meillä menneet hoitoon alle vuoden vanhoina ja ihan hyvä perusluottamus ja turvallisuus niillä on elämään molemmilla. Ovat tasapainoisia ja reippaita, järkeviä lapsia. Ei tunnu missään, että menivät pienenä hoitoon. Eikä kaduta? Miksi pitäisi?

Ainut mikä näissä "keskuteluissa" ärsyttää on se, että pidetään itsestäänselvänä, että on huono omatunto ja jos ei ole, niin sitten on täysin tunekylmä hirviö ja lastensa hylkääjä. Mitä jos on vain tavallinen töissäkäyvä lastaan rakastava äiti.

Meillä muuten on säästetty paukkuja ekaluokan aloittamiseen, koska 10 kk vauvan voi viedä hoitoon ja hän saa hoitoa ja turvaa, ekaluokkalainen jää aika yksin. Mieheni oli 1,5, vuotta kotona kun esikoinen aloitti ekaluokan, se oli mahdollista, koska olimme olleet aiemmin töissä SÄÄSTÄNEET PALKASTAMME RAHAA JA MAKSANEET REIPPAASTI ASUNTOLAINAA.

Siis laitoitte 10kk hoitoon mutta järjestitte asiat niin että ekaluokkalainen ei olisi koulun jälkeen yksin kotona? Ekaluokkalaisella onjo vahva perusta ja luottamus jos on normi perheessä kasvanut.. Leikkipuistot on auki... Ei ymmärrä tätä logiikkaa....

Mä oon teillekin yrittäny sanoo, että perhepäivähoito ei ole turvallista, eikä pph:t ole ammattitaitoisia kasvattajia. Tässä sen näkee. Ap on suuruudenhullu. Niin kuin joku tuolla kertoi, ettei lapset edes kouluikäisenä muista ekan hoitajan nimeä. Laittakaa vaan nimenomaan pienet lapset tarhaan, se on turvallista ja oikeaa hoitoa.

Minä ajattelen kyllä perhepäivähoitajia ja päiväkodin henkilökuntaa ja edelleen opettajia kasvatuskumppaneina. Lapseni ovat menneet hoitoon 1 v 3 kk ja 1 v 9 kk vanhana eli reippaasti alle kolmevuotiaina. Nuorempana hoitoon mennyt oli kolmevuotiaaksi asti aivan ihanalla perhepäivähoitajalle ja oppi siellä asioita, joita ei olisi takuulla oppinut, jos olisi ollut kanssani siihen asti kotona. Olen erittäin kiitollinen perhepäivähoitajalle, en kateellinen. En myöskään syyllistä itseäni. Minulla on silti ollut aikaa olla lapseni kanssa ja molemmilla lapsillani on todella hyvä perusturvallisuus ja he ovat oikein viehättäviä ihmisiä.



Pitäisiköhän myös minun yläkoulun äikän opena alkaa syyllistämään äitejä:



Ymmärrätkö, että lapsesi oppii minulta, mikä ero on joka- ja mikä-pronominien käytöllä?

Ymmärrätkö, että se olen usein minä, joka ensimmäisenä saa tietää, että lapsesi on aloittanut tupakanpolton? (Kun käräytän hänet välitunnilla tupakoinnista ja soitan sitten sinulle.)



No tähän en ehkä lähde ;)



t. ehkä sitten tunnekylmä hirviö

Ystävälläni oli myös oma asunto (laina ja yhtiövastike) ja siihen vielä ne 2 lasta ja autolaina. Mutta silti piti lapsiaan koton että nuorinkin oli 2v. Miehellä vähän reilu 3000e palkka ei sillä paljon leveillä, kun verot siitä veks.



Tulojen ja menojen kyttäämistähän se on, mutta kyllä sitä pärjää sen ajan..



Minulle ei ole lasten merkkivaatteet ja omat niin tärkeitä yms.. Pihassa ei seisonut mersu tai vastaava.. Turhia menoja ei autolla ajettu..

suunniteltu silloin kun lapsi oli vauva. Suunniteltiin vasta kun oli 5 vee, että tää olis mahdollista. Ja rahaa säästettiin siitä eteenpäin. Mä vähän kärjistin, sorry.

Aika harvinainen lienee tilanne, jossa hoitoon menisi täysin puhumaton, ei vielä kävelevä vauva, joka vieläpä olisi niin tolkuttoman pitkässä hoidossa että HEREILLÄoloaikaa jäisi 9 tuntia päiväunien jälkeen...



Mä en ainakaan tunnistanut meidän perheen tilannetta tuosta lainkaan, vaikka pistettiinkin lapsi 12-kuisena perhepäivähoitoon. Onneksi en myöskään tunnista tuota asennetta lainkaan meidän pph:sta, joka puolestaan on oikein fiksu ja empaattinen ihminen.