Mitä luokkasi kovis-tytöstä tuli isona?
Kommentit (375)
Vierailija kirjoitti:
Tappoi poikaystävänsä eli nykyään vankilassa.
Puhutko tästä mikkeliläisestä
Ei ollut oikeastaan yhtään sellaista negatiivisella tavalla kovista, esim. kiusaajaa. "Tyttöramboja" oli muutama. Yhdestä heistä tuli liikunnanopettaja, toisesta poliisi ja kolmannesta alan vaihdon jälkeen ison yrityksen melko iso pomo. Se taas, joka ehkä oli lähimpänä raggari-kovista, on tietääkseni nykyään eläinlääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Mä taisin olla vähän kovis. Omppuviini maistui viikonloppuisin, kaula oli aina syötynä bileiden jälkeen, välillä oli poliisienkin kanssa jotakin asioiden selvittelyä, perjantaisin koulusta lintsailu oli enemmän sääntö kuin poikkeus... Vai oliko se vaan tavallista murrosikää? En kyllä muista kiusanneeni kuin vähän yläasteella yhtä luokan vähän yksinkertaista, lapsellista tyttöä, ja sitäkin nimittelyä kadun kovasti, vaikka en mikään pääpukari ollutkaan, eikä se kauan kestänyt.
Musta tuli filosofian maisteri. Viestintäalan esimieshommissa olen.
Luultavasti se olin minä se yksinkertainen, lapsellinen tyttö, jota vähän kiusasit. Kun se oli niin tyhmä. Ja lapsellinen. Sinä et yhtään.
Olen muuten it-alalla. Laajennamme Kiinaan. Olen edelleen lapsellinen - ja tavallaan yksinkertainen. Niistä ominaisuuksistahan minua kiusattiin. Otin molemmat ominaisuuteni hyötykäyttöön - teen yksinkertaisia ja lapsellisia appseja. Ja myönnän: kyllä naurattaa matkalla pankkiin.
No; minusta tuli sihteeri, töissä olen ollut aina, viimeisimmässä työpaikassani liki 39 vuotta, tehtävät välillä vaihtuneet. Kaikki kesät olin töissä 13-vuotiaasta. Eläkepäivät odottaa, enää jäljellä reipas vuosi ja sitten... jos elonpäiviä riittää.
Semmoinen tapaus on tämä kovis... nyt niin kovasti mammamutsi aikuisille lapsilleni, ovat niin rakkaita, että kipeää tekee : D Lapset eivät olleet koviksia, ovat pitkälle opiskelleet, hyvät työpaikat ja kivat perheet, taloudellisesti asiat todella hyvin.
Osasin ohjata, kun oma koulunkäynti vähän meni vihkoon. No, hyvin on asiat kuitenkin menneet.
Kampaaja ja toisesta eläintenhoitaja.
Uskis kotiäiti jolla on nyt 5 lasta.
Kyseessä ei ollut oman luokan tyttö, mutta koko koulun "pahis" joka oli ottanut minut erityiseksi silmätikukseen. En hänestä paljoa tiedä, mutta tutuilta olen kuullut sen verran, että sai nuorena pari lasta jotka menetti sitten onnettomuudessa (jossa ei ollut itse mukana). Sen jälkeen tullut kai neljä lasta lisää. Ammatista en tiedä. Mutta olihan minulle jo sillon kiusaamisaikoinakin selvää, että kurjista oloista tyttö on eikä sieltä kovin helposti nousta. Purki pahaa oloaan muihin. Toivottavasti ei pura enää.
On töissä isossa firmassa johtoportaassa. Pääsee joka vuosi verotilastojen kärkeen.
Suurin osa täällä ei uskalla kertoa totuutta ”koviksista” vaan keksivät omasta päästään valheita, että ovat matalapalkka-aloilla.
Meidän luokan hikipinko on sairaanhoitajana ja toinen huippuoppilas alkoholisoitui nuorena ja päätti päivänsä oman käden kautta
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taisin olla vähän kovis. Omppuviini maistui viikonloppuisin, kaula oli aina syötynä bileiden jälkeen, välillä oli poliisienkin kanssa jotakin asioiden selvittelyä, perjantaisin koulusta lintsailu oli enemmän sääntö kuin poikkeus... Vai oliko se vaan tavallista murrosikää? En kyllä muista kiusanneeni kuin vähän yläasteella yhtä luokan vähän yksinkertaista, lapsellista tyttöä, ja sitäkin nimittelyä kadun kovasti, vaikka en mikään pääpukari ollutkaan, eikä se kauan kestänyt.
Musta tuli filosofian maisteri. Viestintäalan esimieshommissa olen.Luultavasti se olin minä se yksinkertainen, lapsellinen tyttö, jota vähän kiusasit. Kun se oli niin tyhmä. Ja lapsellinen. Sinä et yhtään.
Olen muuten it-alalla. Laajennamme Kiinaan. Olen edelleen lapsellinen - ja tavallaan yksinkertainen. Niistä ominaisuuksistahan minua kiusattiin. Otin molemmat ominaisuuteni hyötykäyttöön - teen yksinkertaisia ja lapsellisia appseja. Ja myönnän: kyllä naurattaa matkalla pankkiin.
Minua ei edes naurata tämä sun trollaus. Olet pelle
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taisin olla vähän kovis. Omppuviini maistui viikonloppuisin, kaula oli aina syötynä bileiden jälkeen, välillä oli poliisienkin kanssa jotakin asioiden selvittelyä, perjantaisin koulusta lintsailu oli enemmän sääntö kuin poikkeus... Vai oliko se vaan tavallista murrosikää? En kyllä muista kiusanneeni kuin vähän yläasteella yhtä luokan vähän yksinkertaista, lapsellista tyttöä, ja sitäkin nimittelyä kadun kovasti, vaikka en mikään pääpukari ollutkaan, eikä se kauan kestänyt.
Musta tuli filosofian maisteri. Viestintäalan esimieshommissa olen.Luultavasti se olin minä se yksinkertainen, lapsellinen tyttö, jota vähän kiusasit. Kun se oli niin tyhmä. Ja lapsellinen. Sinä et yhtään.
Olen muuten it-alalla. Laajennamme Kiinaan. Olen edelleen lapsellinen - ja tavallaan yksinkertainen. Niistä ominaisuuksistahan minua kiusattiin. Otin molemmat ominaisuuteni hyötykäyttöön - teen yksinkertaisia ja lapsellisia appseja. Ja myönnän: kyllä naurattaa matkalla pankkiin.
Et taida olla se sama tyttö, jonka minä tunsin, sillä hän on laitossiivoojana kirkonkylän vanhainkodilla. Olemme fb-kavereita ja tapasimme kesällä, vähän lapsellinen ja yksinkertainen hän on edelleen, nyt myös syvästi uskossa ja perheenäiti. Nyt aikuisena tosin osaan suhtautua häneen empaattisemmin ja käyttäydyin ystävällisesti ja asiallisesti, toisin kun silloin seiskaluokalla, jolloin muun tyttöporukan mukana häntä nimittelin. Ja en, en ole ylpeä silloisista puheistani, vaan tosi pahoillani typerästä teinikäytöksestäni.
Mistä kumpuaa tämä mustavalkoinen ajattelu, että kaikki, jotka joskus lapsena tai nuorena ovat kiusanneet, ovat jotain psykopaattipaholaisia ja että niistä kiusatuista tulee aina loppujen lopuksi menestyneitä ja rikkaita, jotka pääsevät näyttämään vanhoille koulukavereilleen? Ei maailma, eikä lasten ja nuorten välinen ryhmädynamiikka, ole ihan niin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansanedustaja näkyy tulleen. Samanlainen itseään korostava paskiainen kuin ennenkin. Nykyään vaan tekopyhempi. Niin rasisminvastainen että, mutta kiusata saa kyllä vaikka itsemurhan partaalle.
Heti alkoi kiinnostaa että kuka...
Laitatko nimen alkukirjaimen/-t? Veikkaan että tiedän ketä tarkoitat.
Mitä tässä tarkoitetaan kovistytöllä? Tämän ketjun mukaan ihmiset ymmärtävät sen monin eri tavoin, esim. kiusaaja on kovis, seksiä harrastava tyttö on kovis, paljon alkoholia käyttävä ťyttö on kovis, huonosti koulussa menestyvä tyttö on kovis...?
Itse biletin kyllä teininä paljon ja seksiäkin harrastin runsain mitoin, mutta en kiusannut ja koulussa menestyin joissain aineissa erittäin hyvin, toisissa huonosti. Olinko kovis?
Minusta tuli ekonomi, ei varmaan olisi moni uskonut.
Vierailija kirjoitti:
No; minusta tuli sihteeri, töissä olen ollut aina, viimeisimmässä työpaikassani liki 39 vuotta, tehtävät välillä vaihtuneet. Kaikki kesät olin töissä 13-vuotiaasta. Eläkepäivät odottaa, enää jäljellä reipas vuosi ja sitten... jos elonpäiviä riittää.
Semmoinen tapaus on tämä kovis... nyt niin kovasti mammamutsi aikuisille lapsilleni, ovat niin rakkaita, että kipeää tekee : D Lapset eivät olleet koviksia, ovat pitkälle opiskelleet, hyvät työpaikat ja kivat perheet, taloudellisesti asiat todella hyvin.
Osasin ohjata, kun oma koulunkäynti vähän meni vihkoon. No, hyvin on asiat kuitenkin menneet.
Jatkanpa hieman:
Täällä on näköjään virinnyt keskustelu, että kovikset ovat myös kiusanneet. Minä olin kovis lintsaamalla, tupakoimalla ja bileissä omppuviiniä nauttimalla. Kavereita oli paljon, eikä meillä täällä maalla siihen aikaan kiusaamista ilmennyt kovin, toki yhteenottoja tuli ja suukopua joskus porukoilla. Olin muutaman opettajan kauhu, sen muistan, pistin kovan kovaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinööri, jolla on eläämässä kaikki hyvin. Hyväpalkkainen vakiduuni, aviomies, yksi lapsi ja toinen tulossa, omakotitalo jne jne.
Hän kiusasi minua lähes päivittäin melkein koko peruskoulun ajan, ja lukion alussakin. Siitä huolimatta oli kympin oppilas, kirjoitti kuusi ällää ja sai DI:n paperit erinomaisin arvosanoin.
Ja itse olen aikalailla syrjäytynyt pitkäaikaistyötön, kun kiusatuksi tuleminen jätti minuun pysyvät arvet...
Et varmaan ole ainoa tuossa. Koulu ei yleensä tee näille mitään : (
Monen lapsen yh ja pikkukaupan kassa. Kaikki lapset tietty eri miehille.
Peruskouluajoista ei kauhean monia vuosia vielä ole mutta toinen ainakin valmistui turvallisuusalalta ja toinen opiskelee nykyään ammattikorkeassa ilmeisesti agrologiksi. Eipä ne varsinaisesti ilkeitä koskaan olleet, vähän tylyjä ja sosiaalisesti typeriä. Kaikkea hyvää heille toivon nykyään.