Mitkä aineet ovat humpuukitieteitä yliopistossa?

se on uusaine, joka keksittiin keinotekoisesti lisäämään mahdollisuutta saada opettajien ym. ammattiin lisää akateemista uskottavuutta.



sekailainen setti, jossa on vähän psykologiaa, vähän filosofiaa, rippunen pedagokiikkaa jne. Täysin nimellinen aine, jota kannattaa lukea vain, jos aikoo itse kasvatustieteen tukijaksi. Itse itseään pyörittävä sisäsiittoinen pyörä. MIssään tapauksessa sitä ei kannata ottaa sivuaineeksi, sillä aineella on todella huono maine naurettavana turhakkeena. Mikä tahansa muu aine on sivuaineena arvostetumpi

Kuten joku sanoi, se on keinotekoisesti tekemällä tehty seka-aine.



Kaikista muista voisi sanoa, että ongelma ei ole aine itse vaan oppilasmäärä.

Esim taideaineita ja filosofiaa lukemaan valitaan tarpeeseen nähden aivan liikaa porukkaa. Se on epäeettistä. Opiskelijat maksavat kovan hinnan siitä, että alan töitä ei löydykään. Kannattaa todella harkita, mihin menee. Oppilaitoksilla ei ole moraalia sen suhteen, otetaanko porukkaa sisään liikaa.



Opiskelupaikka ei ole tae työpaikasta

Naistutkimus

Estetiikka

Folkloristiikka

Kansatiede

Musiikkitiede

Taidehistoria

Teatteritiede

Aasian tutkimus

Afrikan ja Lähi-idän tutkimus

Klassinen filologia

Uskontotiede

Balttilaiset kielet ja kulttuurit

Englantilainen filologia

Englannin kääntäminen

Espanjalainen filologia

Germaaninen filologia

Italialainen filologia

Länsi- ja eteläslaavilaiset kielet ja kulttuurit

Portugalilainen filologia

Ranskalainen filologia

Saksan kääntäminen

Venäjän kieli ja kirjallisuus

Venäjän kääntäminen

Galicialainen filologia

Hollannin kieli ja kulttuuri

Katalonialainen filologia

Pohjoismaiset kielet

Pohjoismainen kirjallisuus

Ruotsin kääntäminen

Fonetiikka (yleinen linja ja puheviestinnän linja)

Kotitalousopettaja ja kotitaloustiede

Käsityönopettaja ja käsityötiede

Lastentarhanopettaja

Dogmatiikka

Sosiaalietiikka

Kirkkososiologia

Uskonnonfilosofia

Sosiaalipsykologia

Sosiaalityö

Viestintä

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus

Sosiaalifarmasia



Lisäksi kauppatieteistä (esim. markkinointi), oikeustieteistä (esim. Eurooppaoikeus), sekä liikuntatieteistä (esim. liikuntasosiologia) monia niiden oppiaineista. En jaksa listata enempää.

Juttelin kerran yhden alan opiskelijan kanssa, ja yritin kysellä että mitä se estetiikan opiskelu käytännössä pitää sisällään, mitä tutkitaan, mihin voi työllistyä valmistumisen jälkeen jne. mutta vastaus oli joko liian ympäripyöreä tai korkealentoinen että merkitys olisi auennut.

Ainakin osaa otsikossa mainituista voi opiskella tieteellisesti, mutta arvo työmarkkinoilla on olematon. Nuo olen kuullut eräällä yliopiston luennolla esimerkkeinä klassisista oppiaineista.



Sama koskee aiemmin mainituista ainakin sosiologiaa, naistutkimusta, taidehistoriaa ja muutamaa muuta, joissa ei voi työllistyö kuin alan opettajaksi tai tutkijaksi.



Pedagogiikka on hyvin hyödyllinen kaikille opetustyötä tekeville, mutta siitä sopii keskustella, missä muodossa ja miten sitä pitäisi oppia.

kielet ovat turhia?

Joku tuossa teki pitkän listan.

Aika harvalla on mitään kiinnostusta tieteeseen, vaan työelämään, senhän huomaa tästäkin ketjusta. Onko se hyvä vai huono asia - se ei kuulu tähän.

Miksi kielet ovat turhia? Joku tuossa teki pitkän listan.

Kielet eivät ole turhia. Niitten yliopistotasoinen filologisuus ja tieteellisyys onkin toinen tarina..

Sehän tuntuu olevan tieteen mitta...

kielet ovat turhia?

Joku tuossa teki pitkän listan.

eikä se sivuainekokonaisuutenakaan kenenkään opintokokonaisuutta hyödytä. Sivuaineina sen sijaan kielet ovat tosi kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

riittäisikö joku lukiotasoinen osaaminen vaikka kääntämiseen, mistä opettajat ym.?



Ettei vain hieman jähmeä kuvitelma jollain satu olemaan siitä, mitä ylipäänsä tiede on...



Tietty ne teekkarit voisi hoitaa ihan kaiken, historiasta riittäisi varmaan pelkät vuosiluvut ja google translate saisi hoitaa kaikki käännökset jne.

riittäisikö joku lukiotasoinen osaaminen vaikka kääntämiseen, mistä opettajat ym.? Ettei vain hieman jähmeä kuvitelma jollain satu olemaan siitä, mitä ylipäänsä tiede on... Tietty ne teekkarit voisi hoitaa ihan kaiken, historiasta riittäisi varmaan pelkät vuosiluvut ja google translate saisi hoitaa kaikki käännökset jne.

Yliopistossa on kaiken maailman psykologisia aineita ja naistutkimuksia. Nämä on esimerkiksi huuhaata. Samoin iso osa taideaineista

taidehistoriaa (täysi opiskeluoikeus, ei sivuaine), sosiologiaa, kansantaloutta ja jopa filosofiaa ja estettiikka (sekä hiukan latinaa). Mitään en näistä jälkeenpäin pidä turhana. Työttömänä en ole ollut päivääkään (koputan puuta) ja kaikesta tiedosta on ollut hyötyä taittavana toimittajana. Kaikki kielitaito on tullut tarpeeseen ja opsikelen saksaa edelleen.

riittäisikö joku lukiotasoinen osaaminen vaikka kääntämiseen, mistä opettajat ym.? Ettei vain hieman jähmeä kuvitelma jollain satu olemaan siitä, mitä ylipäänsä tiede on... Tietty ne teekkarit voisi hoitaa ihan kaiken, historiasta riittäisi varmaan pelkät vuosiluvut ja google translate saisi hoitaa kaikki käännökset jne.

Yliopistossa on kaiken maailman psykologisia aineita ja naistutkimuksia. Nämä on esimerkiksi huuhaata. Samoin iso osa taideaineista

Naistutkimus Estetiikka Folkloristiikka Kansatiede Musiikkitiede Taidehistoria Teatteritiede Aasian tutkimus Afrikan ja Lähi-idän tutkimus Klassinen filologia Uskontotiede Balttilaiset kielet ja kulttuurit Englantilainen filologia Englannin kääntäminen Espanjalainen filologia Germaaninen filologia Italialainen filologia Länsi- ja eteläslaavilaiset kielet ja kulttuurit Portugalilainen filologia Ranskalainen filologia Saksan kääntäminen Venäjän kieli ja kirjallisuus Venäjän kääntäminen Galicialainen filologia Hollannin kieli ja kulttuuri Katalonialainen filologia Pohjoismaiset kielet Pohjoismainen kirjallisuus Ruotsin kääntäminen Fonetiikka (yleinen linja ja puheviestinnän linja) Kotitalousopettaja ja kotitaloustiede Käsityönopettaja ja käsityötiede Lastentarhanopettaja Dogmatiikka Sosiaalietiikka Kirkkososiologia Uskonnonfilosofia Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Viestintä Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Sosiaalifarmasia Lisäksi kauppatieteistä (esim. markkinointi), oikeustieteistä (esim. Eurooppaoikeus), sekä liikuntatieteistä (esim. liikuntasosiologia) monia niiden oppiaineista. En jaksa listata enempää.

Mutta Aasian tutkimus

Afrikan ja Lähi-idän tutkimus

Balttilaiset kielet ja kulttuurit

Englannin kääntäminen

Länsi- ja eteläslaavilaiset kielet ja kulttuurit

Saksan kääntäminen

Venäjän kieli ja kirjallisuus

Venäjän kääntäminen

Hollannin kieli ja kulttuuri

Pohjoismaiset kielet

Pohjoismainen kirjallisuus

Ruotsin kääntäminen

Kotitalousopettaja ja kotitaloustiede

Käsityönopettaja ja käsityötiede

kauppatieteistä (esim. markkinointi)

oikeustieteistä (esim. Eurooppaoikeus)

liikuntatieteistä (esim. liikuntasosiologia)

Ovat kyllä järkeviä, mutta tietenkin työllisyyden ja tutkimuksen mukaan. Ei niitäkään pidä kouluttaa näin paljoa. Muut listassa olevat ovat täsin turhia.

taidehistoriaa (täysi opiskeluoikeus, ei sivuaine), sosiologiaa, kansantaloutta ja jopa filosofiaa ja estettiikka (sekä hiukan latinaa). Mitään en näistä jälkeenpäin pidä turhana. Työttömänä en ole ollut päivääkään (koputan puuta) ja kaikesta tiedosta on ollut hyötyä taittavana toimittajana. Kaikki kielitaito on tullut tarpeeseen ja opsikelen saksaa edelleen.

Jos tutkii muinaishistoriaa, mutta ei muuten.

Filosofialla ja estetiikalla ei tee mitään. Ne on alunperinkin jokaisen mielipide eikä niitä voi opettaa.

Taidehistoriallakaan ei tee mitään jos ei ole historiantutkija

oma ryhmä, jota luotsaa vuosien ajan!

Filosofialla ja estetiikalla ei tee mitään. Ne on alunperinkin jokaisen mielipide eikä niitä voi opettaa.

Päinvastoin filosofia on kaiken ydin, tieteistä tärkein.

riittäisikö joku lukiotasoinen osaaminen vaikka kääntämiseen, mistä opettajat ym.? Ettei vain hieman jähmeä kuvitelma jollain satu olemaan siitä, mitä ylipäänsä tiede on... Tietty ne teekkarit voisi hoitaa ihan kaiken, historiasta riittäisi varmaan pelkät vuosiluvut ja google translate saisi hoitaa kaikki käännökset jne.

Yliopistossa on kaiken maailman psykologisia aineita ja naistutkimuksia. Nämä on esimerkiksi huuhaata. Samoin iso osa taideaineista

Nämä psykologiset aineet ovat huuhaata. Niitä pitäisi opiskella todella paljon ja tulla ammattilaiseksi. Muuten niistä ei ole mitään hyötyä.

Tunnen useita psykologeja, psykiatreja ja mentaalivalmentajia (koulutettuja) jne. Niilläkin se on sellaista oletusta ja arvaamista. Ei ne oikeastaan tiedä mitään mistään. Ihmisen mieltä on mahdotonta yrittää ennustaa ja jokaisella se on täysin eri.

Yliopistossa on sellainenkin kuin evoluutiopsykologia. Se vasta järjetöntä onkin. Yritetään miettiä mitä muinaiset ihmiset ja jopa eläimet ovat ajatelleet. Täyttä arvausta eikä MITÄÄN todisteita. Oikeastaan täysin mahdotonta tietää. Kun ei edes tiedetä mitä koira ajattelee, saati joku otus miljoona vuotta sitten.

Naistutkimus on turhin kaikista. Se on äärifeministien ajama tutkimus jossa tutkitaan naisten asemaa feministien silmin. Olen lukenut näitä "tutkimuksia" eikä niissä ole päätä eikä häntää. Kehitetään asioit mitä ei edes ole ja sitä pidetäänkin näennäistieteenä.

Taideaineet monessa tapauksssa ovat turhia. Montaakaan taideasiaa ei voi opettaa. Toiseksi nykytaiteen opettaminen on päin persettä sillä koko nykytaide ei ole taidetta. Joka vuosi valmistuu kauhea määrä taiteilijoita mutta kukaan ei halua ostaa heidän töitään. Eli he ovat huonoja taiteilijoita. Mutta valtio kyllä ostaa ja tukee näitä taiteiljoita. Osa on opiskellut mutta ei tee taidetta työkseen eli opinnot mennyt hukkaan

opettajille ym. keinotekoisesti aineeksi, jolla nostaa arvostustaan vähän akateemisemmaksi. Aikoinaan opettajan ammatti koettiin paljon käytännönläheisemmäksi, ei oikeasti akateemiseksi.



Sisällöltään kasvatutiede on nolo huttua, jolla ei tee mitään, paitsi jos jatkaa kasvatutieteen professoriksi. :D



Se on oikeasti turha aine, joka heikentää esim. sivuaineena opintokokonaisuuden uskottavuutta. Kannattaa jättää pois