Lue keskustelun säännöt.
Mitkä aineet ovat humpuukitieteitä yliopistossa?
16.01.2013 |
Kummityttö valittaa kun tarjolla on niin paljon humpuukitieteen kursseja. Voisitteko selventää tällaiselle vanhukselle, mitkä alat yliopistolla ovat ns. humpuukitieteitä, siis akateemista hömppää?
Kommentit (99)
taitava pianonsoiton ope niin lapsi innostuu, haluaa oppia lisää ja saa jopa iloa onnistumisestaan!
Miksi tätä simppeliä asiaa tarvii tutkia ja hutkia yliopistoissa tieteellisin menetelmin yhteiskunnan laskuun?
Ennenvanhaan tällaset tajuttiin mututunnulla:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perustuuhan työ vuorovaikutusosaamiselle ja työn kehittämistaitoihin. Ihmisten ja oppimisprosessien johtaminen vaatii tiettyä kyvykkyyttä, jota just opettajaopinnoista saa.
sen takia että kaikki tapaamani taidehistoriaa opiskelleet ovat sellaisia "ikuisia opiskelijoita", vieroksuvat työtä ja ovatkin sitten (ylläri, ylläri) työttömiä tai ihan täysin muulla alalla, kun ei omalta alalta löydykään vuosikausia kestäneen opiskelun jälkeen töitä.
En epäile hetkeäkään etteikö olisi taidehistoria olisi mielenkiintoista opiskeltavaa, voisin jopa itse jonkun kurssin käydä lukemassa, mutta ikävä kyllä tällainen kuva minulla on taidehistoriaa pääaineena opiskelevista.
Aika harva on syntyjään taitava opettamaan, ihan tutkitusti koulutus ja pätevyys tuottaa parempia oppimistuloksia oppijoille kuin se että opetuksesta vastaa epäpätevä, pedagogiikasta ja ainedidaktiikasta ymmärtämätön ihminen. Suomen Pisa-menestyksen yksi tärkeä osatekijä on just osaavat, korkeakoulutetut opettajat.
Kuka tahansa voi joo opettaa, mutta se miten pystyy motivoimaan ja auttamaan oppimisessa ja mikä on opettamisen tulos vaihtelee suuresti.
Filosofia kattaa oikeastaan koko elämän. Kaikki muu on pohjimmiltaan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka tekevät alansa töitä.
Ihan joka alalla on niitä, jotka eivät löydä paikkaansa työelämässä. Tai saavat sieltä jonkun töppäuksen takia kenkää.
Pianonsoittajaksi tullaan soittamalla ja harjoittelemalla, samoin tapahtuu opettajuuden kanssa. Siihenkin tarvitsee harjoitusta ja kykyä tiedostaa mitkä tekijät vaikuttavat opetustaitoon. Tietoisuus ei kehity itsestään, vaan vaatii työtä ja kykyä arvioida omaa toimintaa ja opetustilannetta ja sen eri osatekijöitä. Opettaminen perustuu vuorovaikutusosaamiseen - kun tätä palstaa lukee, huomaa kyllä, että monilla on vaikeuksia elämässän nimenomaan vuorovaikutustaitojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös todettu, että ennen kouluikää hankittu matemaattisen ajattelun taito
matemaattisen ajattelun taidon lapseni on hankkinut?
Yhteiskunnan ei pidä maksaa asioita vaan sen takia että joku haluaa. Jos siitä ei ole todellista hyötyä yhteiskunnalle niin pois vaan
Olen samaa mieltä. Mutta se, mistä on "todellista hyötyä" yhteiskunnalle, onkin erittäin tulkinnanvarainen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsensa matemaattisen ajattelun taidon ja tukea lasta sen kehittämisessä! Senhän osaa ihan jokainen synnyinlahjanaan, jos osaa itse vähänkään laskea, pedagogiikka ja matematiikan didaktiikkahan on ihan hömppää!
On yksi sivistymättömyyden muoto leimata hömpäksi kaikki minkä merkitystä ei itse ymmärrä. Yliopiston on tarkoitus olla sivistysyliopisto. Yhteiskunta, joka rakentuu pelkän laskemisen, tehokkuuden ja kaupallisen sovellettavuuden varaan on henkisesti kuollut ja tyhjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajatukseen että valtio-opin tyyppiset aineet ovat turhia.
Jokaisella alalla on hömppätutkimusta, mutta en pidä sitä syynä "lakkauttaa" alojen olemassaoloa. Vaikkei kaikille valmistuneille ei olisi töitä, en pidä tutkintoja turhina. Toki voisi miettiä kiintiöitä ja opetuksen järkevyyttä. Toisaalta monilla aloilla, joissa oikeasti tarvittaisiin tekijöitä, koulutus on sitten niin keskittynyttä että rajoittaa jo opiskelua. (Mutta kyllähän sitä esim. ymmärtää että yliopistolliset sairaalat ohjaa paljon vaikka lääkäreiden koulutusta.)
Voi olla ettei tutkinto täsmää työelämän kanssa, mutta saahan sitä ihminen tehdä elämässään monenlaista. Itse en ainakaan koskaan kokenut, etten voisi tehdä mitään muuta kuin "yhteiskuntatieteellistä" työtä vaikka tutkinto siitä onkin.
On yksi sivistymättömyyden muoto leimata hömpäksi kaikki minkä merkitystä ei itse ymmärrä. Yliopiston on tarkoitus olla sivistysyliopisto. Yhteiskunta, joka rakentuu pelkän laskemisen, tehokkuuden ja kaupallisen sovellettavuuden varaan on henkisesti kuollut ja tyhjä.
Sivistynyt sosiaalituilla elävä loinen.
Yhteiskunta ei voi rakentua pummien varaan.
Jos loisien määrä ylittää tuottavat ihmiset (kuten nyään jo on) niin puhutaan kestävyys vajeesta.
Jonkun on myös maksettava se koulutus.
Eikä se sähkö itsestään sieltä töpselistä tule, eikä raha seinästä.
Ilmanmuuta resurssit pitää kohdistaa järkevästi, eikä näennäiskouluttaa väkeä ammatteihin joita ei edes ole (alalla töitä tarpeeksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uutisoitiin, että vain kolmasosa ihmisistä tietää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. (Jos pyydettäisiin ihmisiä vielä kuvailemaan harjoitettua politiikkaa, saataisiin vielä surkeampia tuloksia - juuri kukaan ei tiedä juuri mitään). Ja tätä taustaa vasten jotkut vielä pitävät yhteiskunnallisia aineita turhina! Niitähän pitäisi päinvastoin lisätä jo ala-asteelta alkaen.
lapsensa matemaattisen ajattelun taidon ja tukea lasta sen kehittämisessä! Senhän osaa ihan jokainen synnyinlahjanaan, jos osaa itse vähänkään laskea, pedagogiikka ja matematiikan didaktiikkahan on ihan hömppää!
lahjakas. Eipä tullut mieleen miettiä, että ajatteleeko lapsi matemaattisesti hänen ollessaan 6-vuotias.
vastauksesksi. Koulutettu, pitkän kokemuksen omaava ja virassa oleva musiikinope muskarissa tappoi pikkusten innon niin, että vanhemmat ottivat yht. viranomaisiin onko mitään tehtävissä. Ei ollut kun oli se virka!!
Vastaavasti nuori lahjakas opiskelijapoika sai innostettua yhden näistä lapsista soittamisen saloihin ILMAN pedagogiikan koulutusta!
Itse suhtaudun näihin ``tutkimuksiin`` useimmiten harrastelijaclubin touhuina. Työllistävät ite itteään tai jonkun kaupallisen tahon etuja palvellen. Anteeksi vaan!
Otetaan esimerkiksi vaikkapa kasvatustieteilijöiden opit menneinä vuosikymmeninä: rotuoppi (rotusorto), vapaakasvatus (välinpitämättömyyttä), vapaa seksi (aborttien määrä ja moraalin luhistuminen) sitten vouhotettiin ittesä toteuttamisesta minä minä... sitten keksittiin ns. laatuaika lasten kanssa kun minä minät olivat sen 15 min (tutkittu)kakaroittesa kanssa.
Kuuluisa, kokenut amerikkalainen lastenpsykiatrian tohtori sanoi ´´nonsense´´ sana laatuaika keksittiin työssä/harrastuksissa olevien vanhempien tueksi kun eivät ole lastensa kanssa.
Näitä kaikkia media huuteli aikoinaan suureen ääneen ja kyllä olen elänyt läpi nämä muutoksen ajat. Seuraukset on nähtävissä. Noista asioista huudellaan vielä tuota ´´laatuaikaa´´ tosin vaisusti:)) Että silleen!
Lääketieteestä saa vielä hirveämpää luettavaa
Aika harva on syntyjään taitava opettamaan, ihan tutkitusti koulutus ja pätevyys tuottaa parempia oppimistuloksia oppijoille kuin se että opetuksesta vastaa epäpätevä, pedagogiikasta ja ainedidaktiikasta ymmärtämätön ihminen. Suomen Pisa-menestyksen yksi tärkeä osatekijä on just osaavat, korkeakoulutetut opettajat.
Kuka tahansa voi joo opettaa, mutta se miten pystyy motivoimaan ja auttamaan oppimisessa ja mikä on opettamisen tulos vaihtelee suuresti.
Aatu kai kaikkein etevin oppilas tälle tieteen haaralle!
yliopistoakin. Pitääkö joittenkin mennä tuon takia yliopistoon?
Ongelma ei ole se tieto vaan miten saada kiinnostus pysymään siinä tiedossa. Vastauksesi oli tyypillinen suppean ajatuksen/koulutuksen tuotos!
uutisoitiin, että vain kolmasosa ihmisistä tietää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. (Jos pyydettäisiin ihmisiä vielä kuvailemaan harjoitettua politiikkaa, saataisiin vielä surkeampia tuloksia - juuri kukaan ei tiedä juuri mitään). Ja tätä taustaa vasten jotkut vielä pitävät yhteiskunnallisia aineita turhina! Niitähän pitäisi päinvastoin lisätä jo ala-asteelta alkaen.
Yhteiskunnan ei pidä maksaa asioita vaan sen takia että joku haluaa. Jos siitä ei ole todellista hyötyä yhteiskunnalle niin pois vaan