Lue keskustelun säännöt.
Mitkä aineet ovat humpuukitieteitä yliopistossa?
16.01.2013 |
Kummityttö valittaa kun tarjolla on niin paljon humpuukitieteen kursseja. Voisitteko selventää tällaiselle vanhukselle, mitkä alat yliopistolla ovat ns. humpuukitieteitä, siis akateemista hömppää?
Kommentit (99)
Kasvatustiedehömppä? Juu, jo noin 12-vuotias tyttö voi olla hyvä pedagogi. Sekin on siis luojan lahjoittama kyky, joka joko on tai ei ole. Ei hyväksi pedagogiksi pelkästään opiskelemalla opi. Eikä hyväksi taiteilijaksi! Sielläkin vain harva voi elättää itsensä työllään, vaikka olisi kuinka hyvä.
Tuet ja työpaikat - joita sitten annetaan niille, joilla on jotkut muodolliset paperit - onkin sitten ihan eri juttu.
Kuulunkin niihin, joka irtisanoisin tommoiset kaikki ja antaisin villin maailmaan alkaa riehua! Kansalaispalkka vain kaikille ja jokain tekemään sitä mihin oikeasti pystyy.
Ja olikos tämä sitten joku provo jostain porvoosta?
Juu - ihan sellainen porvoon tuomiokirjon aave! Onks sielläkin jo tarpeeksi pirunkuvia seinillä? Ja voi tietysti kysyä, että enkeleitä onko heitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli mikä ala ei ansaitse tieteellistä tutkimusta? Sitten taas aineet jotka suoraan valmistavat ammattiin: lääketieteellinen, oikeustieteellinen, kasvatustieteet yms. Onko ne oikeassa paikassa, nehän on oikeasti ammattikouluja? Eli perusopetus noista pois yliopistolta ja sitten tohtorit voivat tulla yliopistolle tutkimaan ko. alaa? Samoin korkeakoulut kaikki, mitä tieteellistä tutkimusta niistä oikeasti valmistuu vs. opiskelijmäärät?
haastateltiin suomalaisnaista, joka oli 30 vuoden ajan tutkinut Jemeniä. Hän tiesi kertoa, miten ihmiskaappaus siellä yleensä tehdään ja miksi.
Onko niin, että meillä tarvitaan omat tutkijat samojen asioiden selvittämiseksi, mitä muuallakin tehdään? Ovatko meidän tutkijat saaneet selville asioita, joita eivät esimerkiksi lähempänä Jemeniä asuvien maiden tutkijat ole saaneet?
Opiskelevatko nämä suomalaiset tutkijat paikallisia kieliä ja kääntävät muiden tutkimukset suomeksi?
Kuinka paljon tällaisen alan tutkijoita Suomessa koulutetaan? Miten ja minne he työllistyvät?
Minulle turhia opiskelualoja ovat ne, joista saatavalla tiedolla on niin vähän tarvitsijoita, että sinne ylikoulutetaan eikä ala siis työllistä. Etenkin on hullua kannustaa nuoria lukemaan jotain folkloristiikkaa tai teoreettista filosofiaa, jos se sattuu kiinnostamaan, sen sijaan että heitä ohjattaisiin valitsemaan aloja, joissa on työvoimapulaa.
eli mikä ala ei ansaitse tieteellistä tutkimusta? Sitten taas aineet jotka suoraan valmistavat ammattiin: lääketieteellinen, oikeustieteellinen, kasvatustieteet yms. Onko ne oikeassa paikassa, nehän on oikeasti ammattikouluja? Eli perusopetus noista pois yliopistolta ja sitten tohtorit voivat tulla yliopistolle tutkimaan ko. alaa? Samoin korkeakoulut kaikki, mitä tieteellistä tutkimusta niistä oikeasti valmistuu vs. opiskelijmäärät?
Lisäksi kauppatieteistä (esim. markkinointi), oikeustieteistä (esim. Eurooppaoikeus), sekä liikuntatieteistä (esim. liikuntasosiologia) monia niiden oppiaineista. En jaksa listata enempää.
eurooppaoikeus? Juristina on nykyään lähestulkoon mahdotonta toimia, jos ei tunne eurooppaoikeutta. Oikeustieteiden alalta humpuukia ovat minun mielestäni ennen kaikkea naisoikeus ja oikeussosiologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle turhia opiskelualoja ovat ne, joista saatavalla tiedolla on niin vähän tarvitsijoita, että sinne ylikoulutetaan eikä ala siis työllistä. Etenkin on hullua kannustaa nuoria lukemaan jotain folkloristiikkaa tai teoreettista filosofiaa, jos se sattuu kiinnostamaan, sen sijaan että heitä ohjattaisiin valitsemaan aloja, joissa on työvoimapulaa.
Tässä tullaan asian ytimeen. Mutta oleellinen kysymys onkin, kummassa on "vika": ihmisessä vai yhteiskunnassa. Ihminen on aika paljon muutakin elämänsä aikana kuin työntekijä.
Olen ollut töissä alallani jo opiskeluajoista lähtien. Kuinka paljon minun pitää tienata kuukaudessa, että olen saanut "moraalisen oikeuden" opintoihini? Tai miten sen oikeutus muuten voidaan mitata? Tuli vaan mieleen, koska täällä on oppiaineyhdistelmäni mainittu usein epätyöllistävänä ja silti tällä hetkellä yksikään esim. meistä 10 + vuotta sitten opiskelleista ei ole työttömänä.
Meistä sen ajan humpuukitieteen opiskelijoista vain kaksi ei ole työelämässä: Yksi kuoli ja toinen on nyt kaksostensa kanssa hoitovapaalla vakivirassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ääliö taitaa trollailla tässäkin ketjussa, känninen miesasiamies ilmeisesti. Huvittavaa. Siis se, ettei tapaus selvästikään tiedä mistä edes puhuu, mutta on kovasti lopettamassa opetusta aloilta, joiden sisällöstä ei itse tiedä tuon taivaallistakaan. Reps, toi nykytaide osio.
Absoluuttinen humpuukitieteiden ykkönen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mikä se saatu hyöty onkaan? Naapurinkin asiat saa parhaiten tietoon kysymällä toisilta naapureilta. Vasta sitten osaa tehdä ne oikeat kysymykset itse naapurille.
Yleväopisto ei ole oikea paikka faktatiedolle! Naapurimaat olisivat osanneet kertoa tuonkin heti.
Itsekin olen oppinut Afrikasta valtaisan paljon, koska tunnen heitä monesta maasta. Ehdottaisin media-alalla työskenteville samaa niin saataisiin paljon opettavaisempaa ja mielenkiintoisampaa luettavaa. Tähän taas se naapurivertaus:)
------
haastateltiin suomalaisnaista, joka oli 30 vuoden ajan tutkinut Jemeniä. Hän tiesi kertoa, miten ihmiskaappaus siellä yleensä tehdään ja miksi.
Onko niin, että meillä tarvitaan omat tutkijat samojen asioiden selvittämiseksi, mitä muuallakin tehdään? Ovatko meidän tutkijat saaneet selville asioita, joita eivät esimerkiksi lähempänä Jemeniä asuvien maiden tutkijat ole saaneet?
Opiskelevatko nämä suomalaiset tutkijat paikallisia kieliä ja kääntävät muiden tutkimukset suomeksi?
Kuinka paljon tällaisen alan tutkijoita Suomessa koulutetaan? Miten ja minne he työllistyvät?
Minulle turhia opiskelualoja ovat ne, joista saatavalla tiedolla on niin vähän tarvitsijoita, että sinne ylikoulutetaan eikä ala siis työllistä. Etenkin on hullua kannustaa nuoria lukemaan jotain folkloristiikkaa tai teoreettista filosofiaa, jos se sattuu kiinnostamaan, sen sijaan että heitä ohjattaisiin valitsemaan aloja, joissa on työvoimapulaa.
lääketieteellisten artikkeleiden lukemisessa, omassa elämässä omien diagnoosien ymmärtämisessä ja esim englannin kielessä on paljon latinaperäisiä lainasanoja. Varsinkin tieteellisen tekstin ymmärtämisessä latina auttaa. Latina auttaa liki kaikissa indo-eurooppalaisissa kielissä ja varsinkin romaanisissa kielissä. Taidehistoriassa opiskellaqan paljon kuvanlukemista ja mittasuhteiden ymmärtämistä. Siitä on ollut visuaalisessa mielessä suurta hyötyä. Historia auttaa ymmärtämään yhteiskunatamme rakennetta ja ennenkaikkea kyseenalaistamaan annettuja käsityksiä ja totuuksia. Sama koskee tietysti filosofiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen on törmännyt noiden humpuukitieteiden hedelmiin työpaikallaan.
Pikkupomot ja isommat pomot käyvät isolla rahalla koulutuksessa ja seminaareissa ja sitten on taas talo sekaisen vähintään puoli vuotta, kun johdetaan uudellä hömppäopilla.
On asiakaslähtöisyyttä, toimintastregoita ja termejä ja käsitteellisiä sanahirviöitä joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
Sitten kun sekasotku on saatu arkitoimijoiden kovalla työllä toimimaan niin tulee uusi seminaari ja uusi johtamisoppi ja taas kerran pyörä keksitään uudelleen eli tehdään uusi mullistava organisaatiouudistus.
turhempaa ei ole.Tukitieteellä tarkoitan, että kaikki mitä siinä opetetaanm, opetetaan oikeasti muissa aineissa, kuten psykologiassa ym. Se on ainoa tiede, jonka hyöty on siinä, että siitä saa opintopisteet. Tosin niille vähän naureskellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...miksi sinä et ole johdossa? Tai jos olet, miksi sinua ei kuunnella?
Sitten kun sekasotku on saatu arkitoimijoiden kovalla työllä toimimaan niin tulee uusi seminaari ja uusi johtamisoppi ja taas kerran pyörä keksitään uudelleen eli tehdään uusi mullistava organisaatiouudistus.
Mielestäni kasvatustiede on melkomoista soopaa. Olen itse lukenut ko. "tiedettä", koska olen luokanope.
Yliopistossa jokainen "oppiaine" on oikeasti tutkimusaihe (tosin nykyisin näihin kuuluu käytännössä paljon ala-aiheita). Mitä tahansa asiaa/alaa voi tutkia tieteellisesti, ja sen vuoksi oppiaineiden määrä onkin paisunut ajan myötä suureksi. Ei silti pitäisi olla kenellekään epäselvää, että monen alan tutkinnot ovat nimenomaan tutkijaksi valmistavia, eivätkä vastaa ammattikoulujen tutkintoja työelämään valmistavuudessa. Yliopistoon mennään, tai ainakin pitäisi mennä, koska koetaan palavaa halua oppia ja tutkia jotain tiettyä aihetta. Jos tavoitteena on hyvä työllistyminen, yliopisto on useimmissa tapauksissa väärä osoite.
ihan puutaheinää. Samoin jotkin vakuutustieteen kurssit, esim riskienhallinta. Opiskelin kirjasta, että tulipalon vaara on riski yritykselle. Jatkossa luki että tulipalon voi sytyttää esim. tulitikku... Siis yliopistossa!! WTF??
Ja moni muukin samanlainen "puppu". Kyllä se on aika karkeaa, kuinka helposti toiset saa tutkintonsa ja toiset raataa hurjan paljon enemmän älynsä ylärajoilla. Sitten kiljutaan työelämässä, kun palkat ei menekään yksi yhteen. Ei pidäkään mennä. Maisterissa ja maisterissa on eroa. Toiset on valmiita näkemään vaivaa ja tuskaa tutkintonsa eteen, kun toiset vetää vasemmalla kädellä saman oppiarvon sopivista aineista. No, se hinta maksetaan sitten työelämässä. Kukapa sitä jaksaisi raskaita aineita opiskellakaan, kun kasvatustieteellä, sosiologialla ja sen semmoisella pääsisi heti samaan.
Tässäpä esimerkki:
- Matematiikan kurssi, 6 opintopistettä. Luennot + harkat yhteensä 90 h, päälle laskareiden tekeminen kotona ja tentti. Arvosana 3.
- Kasvatustiede, syventävä kurssi, 5 opintopistettä. Työmäärä alle 10 tuntia. Arvosana 5.
Matematiikka on kaiken tieteen ydin.
Filosofia ei ole mitään. Sillä jokaisella ihmisellä on oma filosofiansa. Vain pieni osa alasta on sellaista jota voi opettaa. Mutta kukaan muu ei voi sanoa: mikä on oikein, mikä väärin, minkälainen pitäisi olla, mikä on oikeudenmukaista jne, kuin jokainen henkilö omasta mielestä.