Vauva vuodelle 2014 :)

Iiris87: Täällä aloitettu foolihapot jokunen aika sitten, kun luin että se on hyvä aloittaa jo kun yritystä raskautua. Tutkimuksissa kävin keväällä ja kaikki ok sillä suunnalla. Ensin oli tarkotus salata kaikilta yritys, mutta toisin kävi. Olen jo muutamalle kertonut että meillä yritetään. Tarkkoitus olisi plussan tultua salata se alkukriittisyys kyllä, mutta mä luulen että siinä käy niin että hehkutan kaikille. Kävi miten kävi. Vaikka tulisikin keskenmeno ei siitä mun mielestä tarvitse vaieta vaan voi sit sanoa rehellisesti että kesken meni. Tietenkään en sitä todellakaan toivo! Mut mä oon muutenkin aika avoin puhumaan omista asioista.....  Meillä on ns "valmis" elämä. On molemmilla vakityö, oma(pankin) omakotitalo, koira sekä kissa ja farmari volvo =D.  Mutta tähän menneisyyteen liittyy parit tehtaan alasajot (joissa tehdas a:ssa työskentelin minä ja tehdas B.ssä työskenteli mieheni) joka johti työttömyyteen ja uuteen ammattiin opiskeluun. On ollut parisuhdeongelmia ja huolia ja murheita muutenkin. 5v sitten kun menimme naimisiin olin varma että jo vuodenpäästä meitä on jo enenpi. mutta sitten se elämä tuli väliin. Meni minun työ meni miehen työ. tuli poikapuolen kanssa ongelmia, pahoja ongelmia. Tuli aviokriisi. Olitiin jo eron partaalla, mutta sitten sieltä vaan noustiin. Kuitenkin rakastettiin toisiamme ongelmia vaan oli sillon paljon. Onneksi ei luovutettu. Nyt ollaan onnellisempia ja seesteisempiä kuin koskaan aiemmin tämän 10vuoden aikana. Mieskin on oppinut puhumaan, joka on tosi iso asia meidän suhteelle.

Työskentelen siis mielenterveys päihde asumispalvelu yksikössä ja tänään havaitsin itsessä jo naurettavuuteen meneviä oireita, ihan kun asukkaillamme. Meillä on useampi nainen, jotka kuvittelevat aina aika ajoin olevansa raskaana (ei siis ole mahdollista oikeasti). Tänään kun menin loman jälkeen salille ja zumbaan tajusin juttelevani mahalleni pääni sisällä!!!! juttelu meni jokseenkin näin: " hei sielä mahassa jos on joku niin älä hätäänny, äiti vaan vähän treenaa. Yritän ottaa iisisti" SIIS HALOO!!!! Säpsähdin itsekkin tätä. ei voi olla totta. kohta saan varata ihan oman huoneen täältä työpaikalta itselleni... En ole edes plussannut ja höpötän tälläistä. Zumba vei IHANASTI ajatukset pois tästä projektista. Ainut että pari kertaa tunsin sitä outoa kihelmöintiä ja pistelyä mahassa, ja huomasin heti laskevani tempoa... sykkeet kyllä pauhasi taivaissa. Tästä tuleekin kysymys millaista liikuntaa tulisi harrastaa, kun yritys päällä? Voiko joistain lajeista olla haittaaja voisiko jostain lajeista taas olla hyötyä? Harrastan liikuntaa normaalistikin, niin eikös ajatus ole kuitenkin jatkaa mahdollisimman normaalia elämää..? Raskaus on eriasia mutta siis näin yrittäessä.. Kesäkilot (ja vähän muutakin) olisi pitänyt saada tiputettua mutta en uskalla nyt alkaa rääkkidietille jos se vaikuttaa hormonitoimintaan ja hedelmällisyyteen. Eli päätin vaan kevennellä. Huonolla menestyksellä, himot öisin taas mahdottomat =D

Kuinka moni katseli viimeyönä tähdenlentoja ja kuiskasi toiveita taivaisiin? Minä tein niin.... monta monta kertaa... ;)

Vielä jatkan.:) Miiisu tervetuloa joukkoon rohkeasti.:) Ootko kauan kuumeillu?

Kertomistavasta; miehelle raskautumisen kertomista en oo suunnitellu, koska luultavasti tehdään ns yhdessä ne testit ja ollaan yhdessä siinä tilanteessa..hihkun ja huudan varmaan täysillä niin ei jää epäselväksi.:D Tai jos päätän tehdä testin jostain syystä niin ettei mies ole kotona niin sit keksin varmasti jotain söpöä.:)

Yhelle siskolleni oon jo kertonut että ehkäisy lopetettu ym. Ja luultavasti hänestä tulee kummi, ei kyllä tiedä sitä vielä itse tietenkään.:D Äitini varmaan aavistaa jotain, jotenki se aina tietää kaikki.:D Haluan kans kertoa läheisille kasvotusten.:) yhden yhstäväniraskaudesta kuulin toisaalta ja se ei ollut kivaa, toisessa raskaudessa hän kertoi henkoht.kahdenkesken ja se oli hienoa.:)

Naama kukkii kuulkaas tääläkin, vielä en oo kokeillu mitään kummempaa siihen. Pikkunäppyjä otsa täynnä ja finnejä putkahtelee. Yleensä mulla on vaan kuiva iho. Nytki otsa, leuka ja nenä rasvottuu päivän aikana ja muualta kasvot kuivat. On tää hormonitoiminta kuulkaa sellasta.:D

Ruthless, mulla pyörii samanlaiset asiat mielessä. Minun miehellä on teiniraskauden tuloksena syntynyt jo aikuiseksi varttunut lapsi. Utelin mieheltäni joskus miten hän asian kokee, koska he eivät ole millään tavalla toistensa elämässä. Toki tuntevat toisensa ja ovat olleet jossain tekemisissä joskus, mutta mieheni mukaan sattuvat vaan olemaan verisukulaisia.

Tyttö on syntynyt mieheni ollessa 17-vuotias ja alusta asti isyysasiaa oli pimitelty ja lapsen äiti ei ollut antanut tavata lasta. Jotenkin harmittaa mieheni puolesta koska kyllä tuo on iso asia.

Mieheni sanoi kun alettiin suunnitella vauvoja, että ainoa asia mikä häntä elämässään harmittaa on se, kun hän ei ole koskaan kokenut isyyttä.

Haluan, että jos joku päivä tärppää niin se olisi jotenkin erityistä. Itseäni ainakin jännittää tosi paljon miten kerron asiasta miehelle, hädissäni en varmaan saa sanoja suustani ja lähetän vessasta tekstarin :)

Mun niin tekis mieli kaikille kertoa, en millään taho pysyä nahoissani mutta mä kumminkin odottelen siihen asti että tiedän että vauvalla kaikki hyvin, koska jos esim. selviää ekassa ultrassa että jotain saattaa olla vialla tms. niin vakavasti mietin aborttia ja sitä en ehkä kaikille halua kertoa :(

Sitten kun se hetki tulee että kerrotaan vauvasta niin ajattelin antaa lasten kertoa, en tiiä miten sen osaisin muuten sanoa. En muista miten kerroin ekasta raskaudesta mutta toisesta siskoni teki bodyn esikoiselleni missä luki että minusta tulee isoveli ja näin siis kerrottiin toisesta raskaudesta. Oma äitini ei edes tajunnut tekstiä bodyssa pojan päällä tai ei siis huomannut sitä, piti vihaista että eikös ole muuten ihana body. Anoppi huomasi kyllä heti (muutenkin aina tarkkailee ja huomaa jos lapsilla on uusia vaatteita). Nytkin siis kerrotaan lapsille ekana ja ne saa kertoa sitten eteenpäin. Jossain kaupassa näin hauskan tekstin paidassa, ladataan vauvaa ja siinä oli sellainen tietokoneessa olevan latauspalkin kuva puolessa välissä menossa :)

Mä olen nyt tikutellut noita oviksia ja hulluks tuun, se on kyllä tosi tarkka mihin aikaa ja miten paljon olet juonu ja pläähh... ärsyttää. Tässä muutamina päivinä olen saanut tosi haaleeta viivaa mutta tänään ei esim tullu oikeestaan ollenkaa, ehkä tosi haalee sitten paljon myöhemmin milloin testiä ei edes saa enää lukea joten ei se sit oikein tummunu ollenkaan, mitään ovis oireita ei oikeestaan ole ollu, tänään ehkä vähän jotain valkosta vuotoa enemmän, ehkä jos en ovuloi tässä kierrossa tai sitten se on vasta tulossa.

Greppimehua olen käskeny miehen kantaa kaupasta, en oo kehannu kertoa miks moinen himo kun hänelle tullu vähän takapakkia tän asian kanssa kun jäi työttömäks kesällä ja meinas ettei me pärjätä mutta mä en aijo jäädä tollasen asian kanssa miettimään sen enempää, me pärjätään ja sillä selvä.

Mä kans olisin halunnu nähdä niitä tähdenlentoja ja kuiskailla toiveita mutta en nähnyt oikein edes tähtiä, olin kai liian aikaisin asialla ja en jaksanut enää valvoa :( joten revin siis ripsiä ja toivon niillä :D

Hei ihonhoitoon kokeilkaa apteekista saatavaa suolaa :) Sellasessa pienessä valkosessa purkissa, kysykää jos ette löydä :) Mä oon tykänny ku mulla atooppinen ihokin..ja nyt ku finnejä tullu niin koittanu sillä taas pestä välillä. Puhdistaa bakteereista ym. Sillä voi myös pestä kuivan hiuspohjan ja käy intiimihygieniaankin.

Tänään ovistestiin tuli haaleampi viiva kuin muina päivinä. Eilen oli siis aamulla melkeen yhtä tumma kun kontrolli..olikohan mulla siis ovis eilen?? Tää on vaikeeta. testaan huomenna ainaki vielä.

Liikunnasta kysyttiin, mä aion kyllä liikkua koko raskausajan niinku aikasemmin eli käydä salilla ja jumpissa ja välillä lenkillä. Tietty pitää jossain kohti keventää,eikä voi samalla lailla jumpissa pomppia ja rehkiä ku nyt mutta haluan pitää kroppaa kunnossa myös odotusaikana niin jaksaa ja palautuu paremmin :)

Täällähän on ollut keskustelua :) tervetuloa uusille minunkin puolesta! 

Foolihaposta: itse aloin syömään joskus kuukausi sitten, kun luin että olisi hyvä aloittaa jo ennen yritystä syömään sitä. Lisäksi syön multivitamiini tabletteja.

Papa-koe: tosiaan kävin viime perjantaina gynellä tarkastuksessa ja samalla otettiin papa. Tulokset tulee kirjeenä kotiin, jos koe on normaali ei ole estettä yritykselle. Jeeee!! sain lisäksi selvyyttä lääkkeisiin ja yrityksen ajan saa syödä, jopa raskauden aikana vaikka lääkeaine läpäisee istukan. olen kyllä päättänyt etten niitä raskauden aikana syö, toivottava on että pysyy sairaus kurissa muuten :)

Mie oon myös jo miettinyt miten kertoa asiasta miehelle jos ja kun plussa tulee. Jotain kivaa ( joku paita yms) voisi ostaa ja kertoa sitä kautta sitten :)  heh, mies sano että poika ois kyllä kiva, mutta pääasia kun tulisi terve lapsi.

Hieman on surullinen olo, koska kuulin tänään ettei hyvä ystävä tule koskaan saamaan lasta :(( itku pääsi toisen puolesta ja jotenkin mietityttää mitä jos itselle kävisi niin. huoh, elämä on välillä todella epäreilua :(

ON: 2 viikkoa aikaa pillereiden pois jättöön!

mukavaa loppuviikkoa kaikille ja toivottavasti ei tullut taas kauheesti omanapailtua!

Fanu: Mulla on just sama fiilis että haluisin antaa miehelle sen kaiken mistä jäi teininä paitsi. Isä ilman sitä odotusta. Varmaan mun hienot yllätys suunnitelmat menee pöntöstä alas kun se hetki tulee... ja sit vaan itkien töksäytän =D

Täällä on sellanen pikkunen paniikki hyperventilaatio jo menossa. tänään päivällä olin työnohjauksessa työporukan kanssa ja sen jälkeen parit työkaverit poltti röökit ja juteltiin niitä näitä. Allekirjoittanut väänsi teko hymyä, takerteli sanoissaan, koska meinasin oksentaa työkavereiden eteen kun haju oli niiiiin kuvottava. Ja olen ennen polttanut... ja rööki lopettamisen jälkeenkin on tuoksunut ajoittan hyvälle. Meni parituntia ja lähdin äidin kanssa ostoksille. Äiti osti fillarin renkaita ja taas meinasin oksentaa sinne kaupan lattialle kun se haju niistä renkaista oli niiiiiiiin paha. Meni taas pari tuntia ja kaveri tuli kahville. lähtiessään poltti tupakan ja seisoskelin vieressä. JA TAAS SAMA! Oksennusta pidätellen ja nieleskellen teko hymyä vääntäen hivuttauduin kauenmas (koira oli onneksi pihalla niin keskityin siihen...)! perjantaina mun laskujen mukaan pitäs alkaa menkat. perjantaina aijon tehdä testin koska nyt vika työyö ja aijon lähteä mökillevapailla ja siellä en halua tikutella missään ulkohuussissa. Nyt on alkanut jo pelottaa että mitä jos oikeesti olenkin raskaana? oliko tämä oikein? olenko valmis? onko minusta äidiksi? onko miehestä isäksi? onko meillä varaa? mitä se muuttaa elämässä? mitä jos en rakastakkaan lasta? mitä jos menetän lapsen? pääsenkö siitä koskaan yli? Miten kerron äidille? Mitä äiti on mieltä? Enää kevyet 7 tuntia töitä jäljellä ja tekis mieli tunkee sormet kurkkuun ja mennä oksentaan. Kävelin äsken koiran kanssa tupakkapaikan ohi ja taas meinas lentää yrjö.....sielä ei ollut ketään ees tupakalla, tuhkikset vaan hais. Että tällästä....... O-o

*etsii paniikissa paperipussia*

Mun eilinen teksi olisi pitänyt kuulua tonne toukokuiset 2014 joten älkää ihmetelkö jos selittelen siellä omiani :)

Paljon taas keskustelua, kiva :) En nyt vaan osaa kommentoida mitään, ei oikein ole voimia. Mulla on sellainen olo, että noi hormooni muutokset on nyt saanu aikaan ahdistusta ja masennusta. Meinasin saada karseen ahdistuskohtauksen ja käydä itkemään Lidlissä kun en löytänyt kananmunia. On sellanen olo että pinna palaa sekunnissa ja tekis mieli vaan karjua. Mä en jaksa enää tällästä. Varmaan tietty vaan pahenee jos raskautuu :D Mutta sitten ois ainakin tosi hyvä syy :) Mutta joo, eipä ne menkat sitten alkaneetkaan :/ toki nyt on ollu ruskeahtavaa vuotoa siitä lähtien, että se on oikeestaan vaan matter of time. Mutta kyllä ärsyttää kun kiertopäivät vaan venyy ja venyy. En ees tiiä mitä teen oviksen tikuttelun kanssa ensi kuussa kun pitäs tikuttaa n.4 viikkoa. Kun ei voi tietää millon se ovis on näin pitkässä kierrossa. Plääh täällä taas kiroan siis kroppani toimimattomuutta. Nyt en enempää ehdi kirjotella, palailen taas paremmalla ajalla.

Ilmoittaudun mukaan ketjuun.. :)

Varsinaisesta yrityksestä ei kai voi vielä puhua, mutta.. Hormoniehkäisy on nyt jätetty pois ja jännityksellä odotan kuinka nopeasti palautuu ja tuleeko mitään ikäviä sivuoireita (näppyjä, mielialavaihteluita yms.). Kuinka nopeasti on teillä kierto palautunut hormoniehkäisyn lopettamisen jälkeen?

Pakko päästä vähän purkamaan jännitystä! Tarkoitus on pitää asia ihan kahdenkeskeisenä niin kauan, kunnes plussa varmistettu ja vähän odoteltu.

Niin ja mitä muita vinkkejä ja muistettavaa olisi, kuin tuo foolihappo jotta olosuhteet olisivat mahdollisimman suotuisat? :)

Tervetuloa Sniff ! :) 

Mulla ainakin palautui kierto minipillereiden jälkeen normaaliksi samantien. 22 päivän päästä viimeisestä pilleristä alkoi menkat, ja siitä lähtien kierto on ollut 26-29 päivää. Itse lopetin pillerit tuossa maaliskuussa.

Omaanapaa, eipä mitään kummempaa täällä. Kp 9/26-29 tänään, ja ovista odotellen.. Tänään tein jo huvikseen ovistestin, mutta ei tullut kuin pelkkä testiviiva (joo, no en edes odottanu vielä mitään plussaa näillä kiertopäivillä kyseisestä testistä, halusin vaan testata että toimiiko ne ylipäänsä, että tuleeko mitään viivaa). Varmaan tuossa viikonloppuna, sunnuntaina ja alkuviikosta testailen sitten kunnolla, jos sais jo jotain muutakin kuin testiviivan :)  Ekaa kertaa eläessäni siis nyt ovistestejä kokeilen (Sofi:n liuskatestit).

Oikein hyvää viikonlopun odotusta ja itse viikonloppua kaikille! =)

Olen ollut puhelimella nyt netissä enkä ole siksi päässyt vastaamaan. Se kun ei anna kirjoittaa tähän teksti kohtaa. Mutta siis minä olen kuumeillut jo vuoden verran. Mutta mieheni ei ole syttynyt kun koulut kesken yms :D Olen siis 18, tai siis molemmat ollaan:) Mutta nyt kun valmistun keväällä niin mieheni sanoi minulle että minun ei tarvise ostaa enää uusia pillereitä:)!

seuraa omanapa itkupotkuraivari purkaus:

Tein perjantaina R-testin. NEGATIIVINEN. Ja tipuin niin korkealta. Menkkoja ei kuulu eikä näy edelleenkään, ja raskausoireetkin (siis no lähinnä se pahoinvointi on helpottanut viikonlopun aikana. vatsaa (kohdun kohdalta) nippailee edelleen. En käsitä miten voi olla niin selkeät ja niin vahvat oireet, ja silti olla negatiivinen tulos. Voitte kuvitella miten monet itkun olen itkenyt. Huomenna teen vielä uuden testin (testi nro 4) ja jos sekin on negatiivinen ja  niitä kuukautisia ei ala, niin sanokaapas kuinka kauan odotan ennekuin hakeudun lääkäriin? pari ystävää jaksaa kannustaa että ei se raskaus aina näy testeissä (no joojoo..) mutta kyllä itsellä toivo on jo mennyt. Uskon ennenmin tohon valeraskaus teoriaan, mutta miten sen saa loppumaan???? haluan normi kierron että voidaan aloittaa uutta yritystä!!! Nyt vaan odotan... ja odotan... 

Ruthless: Harmi negasta :( Pöh!  Tsemppiä, ja toivotaan parasta että sasit jossain kohtaa vaikka kuitenkin sen plussan, tai että kierto normalisoituis, jompi kumpi! Empä osaa oikein muutoin lohduttaa.. *hali* 

Omanapaa tulin sen verran hihkumaan, että tänään sain ovistestiin plussan!! :)) Testiviiva oli hieman tummempi kuin kontrolliviiva (pari päivää sitten ei tullut kuin pelkkä kontrolliviiva). Nyt eikun ahkerat peitonheilutukset kehiin ja sormet ja varpaatkin ristiin ja toivotaan että tärppää tästä 3 yrityskerrasta :) Tänään siis kp 11/26-29, eli mielestäni aika aikaisin tuli tuo ovisplussa, eikö se ovis ole noin yleensä kp 14..? Tietysti riippuu ihmisestä mutta... Oon niiiiin innoissani, ekaa kertaa ovistestitkin käytössä :) Hui! 

Oikein hyvää loppuviikonloppua teille muille myös, ja tsemppiä kaikille tilanteeseen kuin tilanteeseen! :) 

Omanapaa tsemppiä hirmuisesti yritykseen, kaikki mahdollinen solmussa! :)

Ruthless jaksamista tilanteeseen, toivottavasti selkiytyy pian! Yritä olla stressaamatta pahemmin asiasta, vaikka varmasti on tosi turhauttavaa. :/

Kävin hakemassa ovistestejä. Ihan mielenkiinnosta haluan nähdä vähän, että miten kroppa näin luomuna toimii vai toimiiko normaalisti.

Ensimmäisiä luomumenkkoja siis odotellessa.. Toisaalta on jo niin malttamaton olo, ettei huvittaisi yhtään turhia odotella vaan jo lähteä kokeilemaan. :P

kimallus-84 meni ihan viestit solmuun, siis kimallukselle tsemppiä! :D

Ruthless: Tosi kurjaa kuulla, oireesi vaikuttivat niin varmoilta! Paljonko menkat on siis myöhässä? Ja onko aiemmin siis olleet ihan säännölliset?

Olen käynyt teitä paljon lueskelemassa, mutta en ole jaksanut kirjoittaa, koska odottaminen on niin raskastaaaaaaaa....... Minulla menossa siis nyt kp 30/45-48. Kierto on siis todella pitkä, ainakin kaksi edellistä on ollut. Bongasin ovulaation siis kp 19, tai ainakin luulen niin, kamalan aikaisinhan tuo on kyllä näin pitkässä kierrossa. Sen jälkeen en ole edes viitsinyt tikuttaa :( Olen alkanut miettiä, että onko tässä kropassa jotain vikaa kun kierrot on näin pitkiä.

Kerroin viime viikolla saaneeni lääkäriltä vinkin Basiron-voiteeseen iho-ongelmia varten ja voin ilokseni kertoa, että toiminut on! Tuo tosin kuivattaa ihoa tosi paljon, vaikka yritinkin aluksi lähteä pehmeästi liikkeelle, pidin voidetta vain vähän aikaa ja pesin pois, vaikka se onkin tarkoitettu iholle jätettäväksi. Mutta siis näppylät ovat aika hyvin kadonneet. Koetan nyt käyttää sitä joka toinen tai joka kolmas päivä, joskos se auttaisi pitämään iho-ongelmat poissa ja kuivattaisi ihoa vähän vähemmän. 

Ensinnä paljon onnea kaikille jotka ovat tässä ketjussa jo plussanneet! <3

Minäkin palaan viimein kanssanne kuumeilemaan. Osa varmaan muistaakin minut maalis-huhtikuulta, jolloin sain plussan testiin puolessa välissä toista yrityskiertoa. Kyseessä oli kohdunulkoinen raskaus. Vihdoin olen toipunut siitä ja olemme taas jatkaneet miehen kanssa yrittämistä. Eka kierto ku:n jälkeen menossa.

Kimallus: Varmasti hieno tunne saada ovisplussa! Ei tuo minusta kovin aikaiselta kuulosta vaan ihan normaalilta. Ovis voi olla hyvinkin yksilölliseen aikaan ihmisillä.

Itse en oo sitä koskaan ovisplussaa onnistunu saamaan vaikka olen joskus testejä kokeillutkin (siis jo ennen yrittämisen aloitusta, kun ei ollut hormonaalinen ehkäisy käytössä). Yritän yleensä tunnistaa oireitten perusteella oviksen.

Ruthless, paljon voimia tilanteeseen! Ihmeellistä että voi olla niin selkeät oireet ja silti negatiivinen.

Liikunnasta, Minuakin mietyttää, saako raskautta yrittäessä liikkua ihan vapaasti. Voiko rankka sykettä nostava ja repivä liikunta vaikka haitata alkion kiinnittymistä? Ainakin luin juuri, että rankka liikunta voi vähän nostaa keskenmenon riskiä. Mutta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä, että liikunta=keskenmeno. Millaista liikuntaa te muut harrastatte juuri nyt?

Nyt on kp 25/28. Ovis oli joskus kp 15 tienoilla. Aivan kamalat piinapäivät, hui että! En malttanut olla jo testaamatta ja joku viivanpaikkahan siihen testiin vain tuli. Käyn koko ajan kyyläämässä testiä, että olisiko se muuttunut roskishaamuksi vaikkei sellaisiin pidä luottaa. En vain voi itselleni mitään! Kamalaa kun ei osaa hillitä itseään tämän asian kanssa :D

Helou.

On ollut puhetta liikunnasta.. Itse en vältä yrityksen aikana mitään tai varo mitään.
Monissa jutuissa on viimeaikoina muistuteltu odottavia naisia liikkumaan.. toki viikoille on omat suosituksensa niin määristä kuin lajeista.

Täällä alkoi juuri YK7, eli ei raskautta, edellisessä kierrossa meni siis heti alussa poikki.

Olen oikeastaan kokonaan "toipunut kuumeesta" . Silti lueskelen päivittäin palstaa.

Tsemppiä kaikille!