Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!

Tuo Ruotsin vähättely vaikutteena Suomeen kertoo vain, kuinka pussinperällä tamperelaiset elävät. Aivan kuin Suomen kaupungeilla olisi vain yksi vaikuttaja Helsinki ja vain Helsinki. Miten Ruotsin vaikutus Turkuun keskiajalta 90-luvulle olisi loppunut, kun internet kutisti maailmaa? Miten fyysinen kanssakäynti olisi kadonnut? Kyseenalaistaa saa, mutta tämä yhteys on fakta ja vaikutteet ovat ihan tosia. Koko 1900-luvun Turku on ottanut lähes kaikki vaikutteet Tukholmasta ja se näkyy arkkitehtuurissa ja asenteissa edelleen.

Esimerkki 60-luvulta. "Kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtisen mukaan vaikutteet levisivät Turkuun laivamatkailun ansiosta.

– Turku oli Suomen nuorisokulttuurin suunnannäyttäjä, sillä laivaliikenteen ansiosta Tukholman nuorison trendit saatiin Turkuun tuoreeltaan, kertaa Lahtinen" laivamatkailun rooli ei ole kadonnut ja sen kieltäminen on vain surullista tamperelaisten kannalta. Kumpa sielläkin ymmärrettäisiin isommat kuviot. Suomi on saari ja Tampereella sellaisena näköjään halutaan pysyäkin. Miksi teille kelpaa vain se, että suomella on ainoastaan yksi kontatki ulkomaille, kun niitä kerta on kaksi? Mitä se on teiltä tai keneltäkään pois? Päinvastoin se on Suomen etu, että vaikutteita tulee useammasta suunnasta, sillä siten ne leviävät myös nopeammin muualle maahan. Jokaisella kaupungilla on oma tehtävänsä ja roolinsa Suomessa ja se, ettei kaikki roolit ole Tampereella ei ole Turun tai kenenkään muunkaan vika. Sen kanssa eletään ja harmittaahan se, ettei sen kanssa haluta jostain syystä elää. Maailmankaikkeus ei pyöri Tampereen ympärillä, vaan Tampere, kuten Turkukin ovat vain pieniä nappuloita isolla pelilaudalla.

Lohdutukseksi sanoisin (näille kateellisille) tamperelaisille, että Tampereella on merkittävä ja iso rooli, jollaista Turulla ei ole, eikä helpolla tule olemaankaan. Se on Suomen henkinen keskipiste. Tampere kerää ihmisiä Pohjoisesta ja muualta Suomesta ja täten sinne on kehittynyt Suomalaisin kulttuuri(näin omasta mielestäni). Tampere on siis suomalaisten sulatusuuni Helsingin lisäksi, jossa maalta muuttaneet muuttuvat kaupunkilaisiksi. Kun itse mietin, missä vaiheessa sitä Suomessa mennään kehityksessä, katson Tampereelle, sillä se heijastaa Suomen kokonaisuutta paremmin, kuin Helsinki.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3803442/Logomo+veti+viime+vuonna+l…

Veti logomo voiton vapriikilta. Taisi logomossa käydä myös enemmän ihmisiä kuin siinä kulahtaneessa vakoilumuseossa tai Tampereen käsityöläismuseossa.

"Tässä taas on perinteistä ruotsalaista penseyttä meidän suuntaamme, ja turkulaisessa rähmälleen heittäytymisessä ruotsalaisuuden edessä jotakin perin juurin koomillista ja epäajanmukaista. Ehkä se oli validia pari sataa vuotta sitten?"

Tyhmin kommentti sitten hetkeen. Eikö kehittyneemmästä kannata ottaa nykypäivänä mallia vai, sillä tuon käsityksen kommentistasi sai. Ottaahan Helsinkikin vaikutteita ulkomaiden pääkaupungeista ja mikähän on lähimpänä Suomea ja suomalaista kulttuuria? Hmmmm... Jos ei ymmärrä Ruotsin nykyajan vaikutteiden merkitystä mitään, voi siinä tapauksessa olla ihan hiljaa aiheesta. Ruotsi kun on globaalisti aktiivisempi ja pohjoismaiden edelläkävijä, niin ei tarvitse maailmanääriin mennä hakemaan nykyajan helmiä. Jos vertaillaan, kumpi on kehittyneempi ja ajantasalla ajan ihanteista. Helsinki vai Tukholma. Miksi siis tyytyä vain Helsinkiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/218801-vahan-ihmetyttaa-mihin-ka…

On totta, että Tampere ja Turku kilpailevat tässä kakkossijasta. Näkisin kuitenkin Turun olevan vahvemmilla sen ravintolakulttuurin näkyvyyden takia. Tasoista en osaa sanoa, mutta Turussa näkyvyys on suurempaa ja sen huomasi jo siitä, että Michelin arvostelijat tulivat suomen visiitillään vain Helsinkiin ja Turkuun. Lisäksi julkkiskokit Turussa ja turusta lähteneet ovat enemmän televisiossa yms. medioissa, kun tamperelaisia huippukokkeja en tiedä lainkaan. Turkulaiset kokit ovat myös (en tiedä tamperelaisista) Tukholmassa oppinsa saaneita, eikä paikallinenkaan opetus mitään huonoa ole(parhaat nuoret kokit ja leipurit ovat tulleet Turusta). Tampereelle on syntynyt oma kanansiipikultti, mikä on ihan kiva, mutta se on vienyt näkyvyyttä hienoilta ravintoloilta. Tampereesta tuleekin ennemmin mieleen sellainen mättöruoka kulttuuri ja Turusta courmet. Kumpi on parempi onkin sitten eri asia, enkä siihen ota kantaa. Kiinnostaa tietää tamperelainen näkemys, ilman mitään turhaa ölinää kiitos!

Tässä ketjussa onkin nähty tätä turkulaista argumentointia parhaimmillaan, jossa silkka tietämättömyys on yhdistyi ääni kuulemma Tampereen huonompaan tasoon. Minusta Tampereella on erittäin kattava ravintolatarjonta street foodista fine diningiin, tamperelaislähtöisiä ns. huippukokkejakin on useita Hans Välimäestä lähtien. Turussa taas ei ole yhdelläkään ravintolalla Michelin-tähteä, jonka ruotsalaisjakelijat ovat tunnettuja nihkeydestään jalkautua Suomessa

pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tässä taas on perinteistä ruotsalaista penseyttä meidän suuntaamme, ja turkulaisessa rähmälleen heittäytymisessä ruotsalaisuuden edessä jotakin perin juurin koomillista ja epäajanmukaista. Ehkä se oli validia pari sataa vuotta sitten?

Ja perus Ruotsin vähättelyä. Jos niitä vaikutteita jostain hakee, niin eiköhän se Ruotsi ole. En näe siinä siis mitään väärää ai halveksittavaa. Itse Hans myös sieltä oppinsa muun muassa ammensi ;) Taitaa olla vain kateutta myöntää Turku-Tukholma kytkös? Esimerkki Ruotsin vaikutteista on teknomusiikki, (kovimmat dj:t tulevatkin Helsingistä ja Turusta) mikä rantautui ensimmäisenä Suomen Turkuun Ruotsista. Eli ei ihan "pari sataa vuotta" sitten. Mitä esimerkkejä Tampereella on vastaavista? Internetin aikakautena vaikutteet leviävät tosiaan nopeammin laajemmalle, mutta fyysistä yhteyttä se ei ikinä korvaa. Paremmin vaikutteita saa kokemalla ne, eikä lukemalla blogeista, tai katsomalla youtubea.

Yleisellä tasolla Ruotsia voi pitää melko samankaltaisen yhteiskuntana jo pitkän yhteisen historian perusteella. Usein suomalaisessa yhteiskunnan kehittämisessä mm. lainsäädäntöteitse otetaan mallia Ruotsissa otetuissa esimerkeissä, ja Suomessa tavataan olla kehityksessä useallakin alalla myöhässä. Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa yleisellä tasolla yhteiskunnan liberalisoituminen erilaisten vähemmistöjen oikeuksien tunnustaminen. Suomi on pidempään sekä vanhakantaisempi, suvaitsemattomampi että konservatiivinen vaikutteiden ulotuttua tänne myöhemmin. Tällä yleisellä tosiasialla ei kuitenkaan ole paljonkaan Turun ja sen hitaan laivayhteyden kanssa paljonkaan tekemistä, kun ulkomaisten vaikutteiden vastaanotto ja että niiden levittäminen ja leviäminen muualle maahan tapahtuu pääkallonpaikalta Helsingistä. Globalisaation myötä Ruotsi on kutistunut entisestäänkin vain pienehköksi naapurivaltioksi, jonne turkulaiset toki saavat matkustella minkä sielustaan sietävät. Minäkin pidän Ruotsista. Naapurivaltion pääkaupungin vetäminen tähän keskusteluun on kuitenkin turkulaisittain hieman noloa, Tukholma on jotain aivan muuta kuin Turku tai sen takapihaa.

Tekstisi on ristiriidassa keskenään. Mites luulet helsinkiläisten matkustavat Tukholmaan hakemaan niitä vaikutteita? Jos netistä tulee kaikki vaikutteet, niin miksi tyytyä Tukholmaan? Se nyt on fakta, että Tukholma on Helsingin suurin vaikute ja epäilen että laivayhteydellä on siihen vaikutusta, sillä matkustajamäärät sinne ovat vain kasvaneet ja kasvaneet. Matkakin on pidempi, mitä Turusta on. Mutta näköjään Turkuun rantautuu vain export kaljaa vai? Asiaa on tutkittu vuosien saatossa niin paljon ja laivayhteyttä on nimeenomaan korostettu merkittävä vaikutteiden levittäjänä. Se on totta, että vaikutteet leviävät muualle Suomeen Helsingin kautta, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että vaikutteet saapuisivat vain ja ainoastaan Helsinkiin. Turku-Tukholma vaikute kytkös on kansallisesti tunnustettu fakta, jolle löytyy kiistäjiä näköjään vain sisämaan teollisuuskaupungista.

Vierailija kirjoitti:

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3803442/Logomo+veti+viime+vuonna+l…

Veti logomo voiton vapriikilta. Taisi logomossa käydä myös enemmän ihmisiä kuin siinä kulahtaneessa vakoilumuseossa tai Tampereen käsityöläismuseossa.

Hei sitten vain rinta rottingille, niinkuin eräs tamperelainen näin esitti. Mitä se Vapriikki nyt veti? 200 000?

Vierailija kirjoitti:

TURKU

lyhyt matka Tukholmaan, laivalla erittäin halpa ja lentäen nopea ja melko edukaskin. Jokiranta Suomen kauneinta seutua, upeita yksityisiä ravintoloita ja kahviloita paljon, Suomen kauneimmat ja vanhimmat festivaalit Ruisrock, joulurauha julistetaan Suomen Turusta, Suomen vanhin kaupunki

Aurajokeahan puhdistetaan vuosittain ja kaikenlaista rojua ja mönjää löytyy, ei mielestäni ole varmasti Suomen kauneinta seutua. Rottiakin oli siellä populaatio. Kauneinta Suomessa on mielestäni Saimaan seutu, lämmintä kesälläkin, Turussa tuulee aina kylmästi ja merivesi on kesälläkin kylmää. Tampereella on ihana Pyynikki, tuntuu jotenkin kotoisan lämpöisältä vaikka en ole siellä käynytkään.

https://www.turkulainen.fi/blogi/599354-tasta-syysta-turun-ravintolat-m…

"Turun ravintolabuumiin on esitetty useita syitä. Usein mainitaan se, että uudet vaikutteet saapuvat Tukholmasta ensimmäisenä Turkuun." ei ehkä ensimmäisenä, mutta jos usein epäillään, niin eiköhän sieltä Tukholmasta jotain tule Turkuun? Ja päätoimittaja on kotoisin Keravalta, eikä Turusta, eli täysin sivullinen kanta aiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TURKU

lyhyt matka Tukholmaan, laivalla erittäin halpa ja lentäen nopea ja melko edukaskin. Jokiranta Suomen kauneinta seutua, upeita yksityisiä ravintoloita ja kahviloita paljon, Suomen kauneimmat ja vanhimmat festivaalit Ruisrock, joulurauha julistetaan Suomen Turusta, Suomen vanhin kaupunki

Aurajokeahan puhdistetaan vuosittain ja kaikenlaista rojua ja mönjää löytyy, ei mielestäni ole varmasti Suomen kauneinta seutua. Rottiakin oli siellä populaatio. Kauneinta Suomessa on mielestäni Saimaan seutu, lämmintä kesälläkin, Turussa tuulee aina kylmästi ja merivesi on kesälläkin kylmää. Tampereella on ihana Pyynikki, tuntuu jotenkin kotoisan lämpöisältä vaikka en ole siellä käynytkään.

Olet siis Tampereen kannalla sen takia, että kuvittete Pyynikinnolevan jokin tunnettukkin lomakohde? Aurajoki jatkuu vähän pidemmälle, kuin Tuomiokirkolle. Roskaista vettä on joka kaupungissa, jossa on vettä. Kaupunkimaisemista kuitenkin kärkikastissa varmaan jokaisen mielestä kotikaupungista huolimatta. Rottia nyt on vähän joka kaupungissa, niin pienissä kuin isoimmissakin. Ei siinä ole mitään tavallisesta poikkeavaa, ettäkö se laskisi vain yhden kaupungin mainetta, kun kyseessä on kuitenkin maailman yleisin ilmiö. Rotatonta kaupunkia ei ole olemassa muualla kuin pillipiiparin sadussa. Helsinkiin verrattuna tuulta ei ole lainkaan. Saaret blockaavat aika tehokkaasti avomeren tuulen viemättä sen raikkautta. Helsingin tuulessa tuskin pysyy pystyssä, vaikka koko ikäni olen rannikolla asunutkin. Mielestäni meri-ilma on enemmänkin positiivinen asia. Meri on nyt näin Pohjoisessa kylmää. Suomessa kun kerta ollaan, eikä missään Rivieralla.

Vierailija kirjoitti:

Times lehti suositteli saaristoa ja Turkua. Milloin jokin vaikutusvaltainen on suositellut Tamperetta? Ehkä jokin paikallinen? Momondokin suositteli Turkua ja aiheena oli "kakkoskaupungit". Eikö se olekkaan Tampereen titteli? ;)

Älä sano Momondo, sano Zalando, jonka eleganteimpien kaupunkien listalle Tampere vaan ei Turku mahtuu. Linkki Momondon juttuun? Onko se pelkkä matkailuaiheinen juttu, joka ei ota kantaa sanallakaan tämän ketjun aihepiiriin?

Aamulehti on hiljattain esitellyt suunnitelmia kehittää Tampereen keskustan rata-pihan aluetta rakentamalla paljon tornitaloja sen ylle rakennettavalle kannelle. Näin ydinkeskustan kehittämisessä nähdään paljon potentiaalia. Suomalaisten maakuntakaupunkien mittakaavassa kysymys suuresta ja näkyvien tornitalojen "klusterista". Kysymys ei ole pelkästään jo aiemminkin täällä mainituista Libeskindin viitesuunnitelmaan perustuvista kansainvälisen tornitalojen rykelmästä vaan laajemminkin  Tampereen asemaseudun kehittämisestä. Jos suunnitelman rakentamiskaavailut toteutuvat likimainkaan Aamulehden esittelemällä tavalla, alkaa Tampere ja sen keskusta näyttää tosiaan aivan toiselta kuin Turku.

(https://www.aamulehti.fi/uutiset/tassa-se-nyt-on-tampereen-mansehattan-nain-tampereen-kaupunkimaisema-muuttuu-kun-libeskindin-tornit-tulevat-200681518/)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3803442/Logomo+veti+viime+vuonna+l…

Veti logomo voiton vapriikilta. Taisi logomossa käydä myös enemmän ihmisiä kuin siinä kulahtaneessa vakoilumuseossa tai Tampereen käsityöläismuseossa.

Hei sitten vain rinta rottingille, niinkuin eräs tamperelainen näin esitti. Mitä se Vapriikki nyt veti? 200 000?

Hepskukkuu, sanoi turkulainen kun puurot ja vellit menivät sekaisin. Museot ovat museoita, Logomo ei ole museo vaan tapahtumakeskus, jossa järjestetään monenmoista toimintaa, myös muita kuin näyttelyitä. Vuonna 2016 Tampere-talossa kävi 371000 kävijää; muumimuseon siivittämänä viiime vuodesta ennakoidaan yli 400000 kävijän vuotta mm. kansainvälisäkin kiinnostusta herättäneen Muumi-museon ansiosta. Tampere on tilastoiduissa museokäynneissä Turkua edellä, siitä yläfemmat. Tampereella siis aidosti koetaan olevan enemmän nähtävää. Sekös omiin kuvitelmiinsa jämähtänyttä turkulaista kismittää?

(https://tampere-talo.fi/)

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3812149/Luistelukentan+pukukopissa…

Kaboom... 1-0 Turulle. Siitäs sait tampere.

Vuoden 2016 kävijämääriä Turun ja Tampereen isoimmissa museoissa (ensimmäinen luku on maksettuja käyntejä ja jälkimmäinen luku kaikki kävijät):

Turku

Turun linna 130 223/ 144 684

Kuralan kylämäki 0/ 80 578

Aboa Vetus ja Ars Nova 52 625/ 61 874

Turun taidemuseo 37 614/ 54 354

Forum Marinum 37 133/ 43 536

Museolaivat 14 244/ 41 378

Luostarinmäen käsityöläismuseo 30 532 /36 521

Wäinö Aaltosen museo 16 324/ 27 281

8 suurinta museota yhteensä 318 695/ 490 206

Tampere

Vapriikin museot 100 329/ 168 783 (mm. postimuseo ja jääkiekkomuseo)

Sara Hildénin taidemuseo 99 934/ 126 527

Tampereen taidemuseo 27 011/ 44 263

Työväenmuseo Werstas 0/ 43 585

Muumilaakso 16 878/ 30 490

Poliisimuseo 0/ 29 689

6 suurinta yhteensä 244 152/ 443 337

(luvut museotilasto.fi -sivustolta)

Loppujen museoiden kävijämäärät olivat merkittävästi ylläolevia pienempiä. Turussa on siis tilastojen valossa hieman enemmän (n. 10 %) museokäyntejä kuin Tampereella. Mielenkiintoista noissa tilastoissa on se, että Turun kävijämääristä huomattava osa tulee Turun linnasta (jostain kumman syystä keskiaikaista linnaa ei ole 1700-luvun lopulla perustetussa Tampereella) sekä Kuralan kylämäestä. Tampereen kävijämäärissä yllätti taidemuseoiden runsas kävijämäärä, kahdessa taidemuseossa yhteensä 170 000 kävijää, kun taas Turun kolmessa taidemuseossa oli yhteensä 125 000 kävijää. Tosin sara Hildénin osuutta selittää Särkänniemen läheisyys ja Särkänniemi on Tampereen vetonaula, kun taas Turun vetonaula on selvästi Turun linna.

Pariin aiempaan kommenttiin näiden lukujen perusteella korjausta: Tampere ei ole Turkua edellä museokäynneissä ja Tampereen museoista lähes kaikki eivät ole vapriikissa, vaan merkittäviä museoita löytyy muualtakin.

Tässäkin "kamppailuketjussa" on ollut puhetta kaikesta maan ja taivaan väliltä, myös lentoliikenteestä. Ryanairin kiskaistua maton Tampere-Pirkkalan kehittämisen alta matkustajaliikenne on madellut alamaissa täälläpäin pari viime vuotta. Valtakunnan kakkoskenttä matkustajaliikenteellä mitattuna on kuitenkin Oulu, yli miljoona matkustajaa vuodessa. Tampereen lentokentänkin vuosikymmenen takaista matkustajaennätystä yli 700000 matkustajaa Turku ei ole koskaan saavuttanut. Se osoittanee Tampereen alueen matkustajapotentiaalin olevan suurempi kuin Turussa. Lisäksi tälläkin hetkellä kannattaa ottaa huomioon, että vaikka Turun lentokenttä  voittaa selvästi Tampereen matkustajamäärien suhteen, koneiden operointimäärät ovat Tampere-Pirkkalassa jatkuvasti selvästi suuremmat, koska siellä on myös merkittävää sotilas- ja koulutusilmailua. Tampere-Pirkkala on ollut jo pitkään yksi Suomen ilmavoimien merkittävistä lentokentistä, lisäksi Patrian ilmailukoulutus siirrettiin sinne purettavalta Malmin lentokentältä taannoin. Tämän takia kokonailiikenteen määrä lentokoneiden nousuilla ja laskuilla mitattuna on jatkuvasti aivan eri luokkaa Tampereella kuin Turussa, minkä hienon asiantilan tähden voipi löysätä kravattiaan kaulassa ja suoda itselleen hyvän syyn tekosyyn kulauttaa kurkkuunsa jotakin kullankarvaista juomien aatelia. Turkulaisiakin kutkuttava uutinen lienee tieto Tampere-Pirkkalan saamasta lentokenttäinvestoinnista, mikä mahdollistaa aikaisempaa suurempien matkustajakoneiden operoinnin sieltä.

(https://yle.fi/uutiset/3-9986699)

Vierailija kirjoitti:

Vuoden 2016 kävijämääriä Turun ja Tampereen isoimmissa museoissa (ensimmäinen luku on maksettuja käyntejä ja jälkimmäinen luku kaikki kävijät):

Turku

Turun linna 130 223/ 144 684

Kuralan kylämäki 0/ 80 578

Aboa Vetus ja Ars Nova 52 625/ 61 874

Turun taidemuseo 37 614/ 54 354

Forum Marinum 37 133/ 43 536

Museolaivat 14 244/ 41 378

Luostarinmäen käsityöläismuseo 30 532 /36 521

Wäinö Aaltosen museo 16 324/ 27 281

8 suurinta museota yhteensä 318 695/ 490 206

Tampere

Vapriikin museot 100 329/ 168 783 (mm. postimuseo ja jääkiekkomuseo)

Sara Hildénin taidemuseo 99 934/ 126 527

Tampereen taidemuseo 27 011/ 44 263

Työväenmuseo Werstas 0/ 43 585

Muumilaakso 16 878/ 30 490

Poliisimuseo 0/ 29 689

6 suurinta yhteensä 244 152/ 443 337

(luvut museotilasto.fi -sivustolta)

Loppujen museoiden kävijämäärät olivat merkittävästi ylläolevia pienempiä. Turussa on siis tilastojen valossa hieman enemmän (n. 10 %) museokäyntejä kuin Tampereella. Mielenkiintoista noissa tilastoissa on se, että Turun kävijämääristä huomattava osa tulee Turun linnasta (jostain kumman syystä keskiaikaista linnaa ei ole 1700-luvun lopulla perustetussa Tampereella) sekä Kuralan kylämäestä. Tampereen kävijämäärissä yllätti taidemuseoiden runsas kävijämäärä, kahdessa taidemuseossa yhteensä 170 000 kävijää, kun taas Turun kolmessa taidemuseossa oli yhteensä 125 000 kävijää. Tosin sara Hildénin osuutta selittää Särkänniemen läheisyys ja Särkänniemi on Tampereen vetonaula, kun taas Turun vetonaula on selvästi Turun linna.

Pariin aiempaan kommenttiin näiden lukujen perusteella korjausta: Tampere ei ole Turkua edellä museokäynneissä ja Tampereen museoista lähes kaikki eivät ole vapriikissa, vaan merkittäviä museoita löytyy muualtakin.

Tuota vain lyhyesti kommentoida, että absurdeja pseudovertailuja voisi vääntää kuka tahansa. Miten olisi Vapriikin vertailu kaikkiin Turun museiohin, niin saataisiin vielä järjettömämpää informaatiota. Kun Museotilastoista katsoo paikkakuntakuntakohtaisia kokonaiskävijämääriä, havaitsee vuonna 2016 Tampereen museiossa käydyn 836849 museovierasta, Turussa museot haalivat sen sijaan vaivaiset 526483 kulttuurinnälkäistä. Siis Tampereen museot keräsivät yli 300 000 kulttuurin ystävää enemmän. Se että kirjoittaja osasi kerätä Tampereelta vain kuusi museota, kertoo vain jotakin hänen huonoista tiedoistaan. Tukholmassa on tietysti paljon enemmän asukkaita, museoita, turisteja, hienoja ravintoloita ja kaikkea muutakin, mutta tässä kaikille tässä ketjussa päivystäneille puliveivareille uutinen: Tukholmalaisia ette ole, helsinkiläisiäkään (pääkaupunkilaisia eli stadilaisia) teistä ei taida tulla, olkaa vain rehellisesti turkulaisia. Ja kyllä teistä tykätään. 

Museotilaston kuntavertailu paljastaa myös maksettujen käyntien osalta että, vuonna 2016 Tampereen museot keräsivät 481432 katsojaa, Turussa museot taas tahkosivat 342867. Siis myös lippunsa itse maksaneissa katsojien osalta kulttuurikaupunki tahkosi selvän voiton. Edellä olevat Turun-ystävän museonumerot eivät siis pidä paikkaansa, tässä yhteydessä en museokohtaisiin erittelyihin mene sen enempää.  Museotilastosta kyllä saa kuntakohtaiset tiedot aivan helposti esiin. Todettakoon, että Muumimuseo ja Vapriikissa sisaitseva Pelimuseo ovat ehdolla vuoden museoksi, joka ratkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Jos ja kun usealla kulttuurin saralla on näin, koetaan Tampereella olevan enemmän koettava ja nähtävää. Vapriikki onkin museonähtävyytenä todellisen sisältönsä eli kiinnostavien erikoisnäyttelyidensä tähden. Jos ihan erikseen tahtoo halia keskiaikaisia kiviä, se onkin aivan oma lukunsa. 

Museotilastointeihin voi sisältyä tulkinnanvaraisuutta. Postimuseo on kuitenkin oma itsenäinen yksikkönsä omalla henkilökunnallaan, vaikka se hyötyykin Vapriikin läheisyydestä.  Yllä esitetyt väittämät taas pitävät Tampereen museoiden osalta selviä virheitä. Sara Hildenin museon osalta luvut pitävät paikkansa, mutta mm. Tampereen taidemuseon ja Werstaan kävijämäärät ovat paljon suuremmat kuin yllä on esitetty.

Vierailija kirjoitti:

Museotilastointeihin voi sisältyä tulkinnanvaraisuutta. Postimuseo on kuitenkin oma itsenäinen yksikkönsä omalla henkilökunnallaan, vaikka se hyötyykin Vapriikin läheisyydestä.  Yllä esitetyt väittämät taas pitävät Tampereen museoiden osalta selviä virheitä. Sara Hildenin museon osalta luvut pitävät paikkansa, mutta mm. Tampereen taidemuseon ja Werstaan kävijämäärät ovat paljon suuremmat kuin yllä on esitetty.

En tiedä, kuinka tarkka tuo museotilasto.fi-palvelu on. Mutta kaipaisin jotain faktaa tuolle väitteelle, että taidemuseon ja Werstaan kävijämäärät ovat suuremmat kuin em. sivuston ilmoittamat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoden 2016 kävijämääriä Turun ja Tampereen isoimmissa museoissa (ensimmäinen luku on maksettuja käyntejä ja jälkimmäinen luku kaikki kävijät):

Turku

Turun linna 130 223/ 144 684

Kuralan kylämäki 0/ 80 578

Aboa Vetus ja Ars Nova 52 625/ 61 874

Turun taidemuseo 37 614/ 54 354

Forum Marinum 37 133/ 43 536

Museolaivat 14 244/ 41 378

Luostarinmäen käsityöläismuseo 30 532 /36 521

Wäinö Aaltosen museo 16 324/ 27 281

8 suurinta museota yhteensä 318 695/ 490 206

Tampere

Vapriikin museot 100 329/ 168 783 (mm. postimuseo ja jääkiekkomuseo)

Sara Hildénin taidemuseo 99 934/ 126 527

Tampereen taidemuseo 27 011/ 44 263

Työväenmuseo Werstas 0/ 43 585

Muumilaakso 16 878/ 30 490

Poliisimuseo 0/ 29 689

6 suurinta yhteensä 244 152/ 443 337

(luvut museotilasto.fi -sivustolta)

Loppujen museoiden kävijämäärät olivat merkittävästi ylläolevia pienempiä. Turussa on siis tilastojen valossa hieman enemmän (n. 10 %) museokäyntejä kuin Tampereella. Mielenkiintoista noissa tilastoissa on se, että Turun kävijämääristä huomattava osa tulee Turun linnasta (jostain kumman syystä keskiaikaista linnaa ei ole 1700-luvun lopulla perustetussa Tampereella) sekä Kuralan kylämäestä. Tampereen kävijämäärissä yllätti taidemuseoiden runsas kävijämäärä, kahdessa taidemuseossa yhteensä 170 000 kävijää, kun taas Turun kolmessa taidemuseossa oli yhteensä 125 000 kävijää. Tosin sara Hildénin osuutta selittää Särkänniemen läheisyys ja Särkänniemi on Tampereen vetonaula, kun taas Turun vetonaula on selvästi Turun linna.

Pariin aiempaan kommenttiin näiden lukujen perusteella korjausta: Tampere ei ole Turkua edellä museokäynneissä ja Tampereen museoista lähes kaikki eivät ole vapriikissa, vaan merkittäviä museoita löytyy muualtakin.

Tuota vain lyhyesti kommentoida, että absurdeja pseudovertailuja voisi vääntää kuka tahansa. Miten olisi Vapriikin vertailu kaikkiin Turun museiohin, niin saataisiin vielä järjettömämpää informaatiota. Kun Museotilastoista katsoo paikkakuntakuntakohtaisia kokonaiskävijämääriä, havaitsee vuonna 2016 Tampereen museiossa käydyn 836849 museovierasta, Turussa museot haalivat sen sijaan vaivaiset 526483 kulttuurinnälkäistä. Siis Tampereen museot keräsivät yli 300 000 kulttuurin ystävää enemmän. Se että kirjoittaja osasi kerätä Tampereelta vain kuusi museota, kertoo vain jotakin hänen huonoista tiedoistaan. Tukholmassa on tietysti paljon enemmän asukkaita, museoita, turisteja, hienoja ravintoloita ja kaikkea muutakin, mutta tässä kaikille tässä ketjussa päivystäneille puliveivareille uutinen: Tukholmalaisia ette ole, helsinkiläisiäkään (pääkaupunkilaisia eli stadilaisia) teistä ei taida tulla, olkaa vain rehellisesti turkulaisia. Ja kyllä teistä tykätään. 

Laittaisitko jotain lähdettä, mistä oot saanunoi luvut. Ei jaksa pelkkiin huuteluihin uskoa.

Kommentissa 1675 museoluvut eivät pidä paikkaansa Tampereen osalta. Ongelmia on myös museotilastossa. Onko postimuseolla erillisistä kävijätilastointia, joka ei näkyisi Vapriikin kokonaiskävijämäärissä? Vaikka Postimuseon ja Jääkiekkomuseon luvut poistettaisiin Tampereen museoiden v. 2016 kävijämääristä, on kokonaiskävijämäärä silti yhä 499283. Tällöin mukana on Werstaan oikea kävijämäärä 57821 (ml. Lenin-museo) ja Tampereen historiallisista museoista Milavida ja Amurin työläismuseokortteli. Kaikki museot eivät kuitenkaan sisälly museotilastoihin.

Turun museoiden osalta kommentin  Turun museoluvut taitavat pitää paikkansa. Turku voittaisi, mutta niukemmin, noin 27000 kokonaiskävijällä, mutta esimerkiksi tilastoihin sisältymätön Vakoilumuseo kuroo eron umpeen merkittävältä osin; onko lopputulos jopa yllättävän tasainen? Mielenkiintoista nähdä, mitä vuoden 2017 kävijätilastot tulevat näyttämään.