Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!

En ole koskaan ollut tampereella. Minulla on sellainen kuva tampereesta että siellä on tumma ihoisia ketkä pysyvät erittäin tyytyväisinä suomen neidoista ja siellä on paljon kukkaa poltettavana. Rasististi siellä silti.

Turku....

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut tampereella. Minulla on sellainen kuva tampereesta että siellä on tumma ihoisia ketkä pysyvät erittäin tyytyväisinä suomen neidoista ja siellä on paljon kukkaa poltettavana. Rasististi siellä silti.

Turku....

Taitaa kylläkin Turku viedä voiton tässä kisassa (siis tummaihoisissa), eli turku 1-tampere 0.

Vetisiä vertailuja eli vettä vertailussa rakkaiden kilpakumppanikaupunkien välillä.

Tamperetta ottaa juomavetensä Kangasalan Roineesta, jonka armahia aaltoja ylisti aikoinaan muuan Zachris Topelius. Tampereen vedenpuhdistamo puolestaan  purkaa täkäläiset jätevedet paikalliseen Pyhäjärveen, joka on suhteellisesta pienuudestaan huolimatta Kokemäenjoen  vesistön ns. keskusjärvi. Tästä seuraa, että melkoinen osa Kokemäessä virtaavasta vedestä on kertaalleen Tampereella käytettyä ja puhdistettua vettä. Ja Turku ottaa vetensä Kokemäenjoesta. Tämä näkökohta lienee Aurajoen varren eläjien näkökulmasta hyvin, hyvin huolestuttavaa jo elämänlaadun kannalta. Makeasta, juomakelpoisesta  ja raikkaasta vedestä Tampereelle pojo.

Turku ylpeilee merellisyydellään. Maakravut ei ole mitään ja ainakin jokaisen turkulaisen sydämessä asuu pieni merimies, joka tulee esiin aina kun sisämaan asukille tulee kehaista Suomen vanhinta kaupunkia. Turunmaan kuvankaunis saaristo sijaitsee kuitenkin pääasiassa Suomen Turun ulkopuolella. Kuinka moni turkulainen on koskaan tullut ajatelleeksi, että Tampereella on vesipinta-alaa  selvästi Turkua enemmän: Turulla on vesipinta-alaa reilut 60 neliökilometriä koostuen merestä, Aurajoesta ja parista järvestä, jotka nekin ovat saaristojärviä. Tampereella sitä vastoin on vesistöpinta-alaa yhteensä jopa 165 neliökilometrin edestä. Kaupungin alueella on jopa 146 järveä, ns. kantakaupungin alueellakin lukuisia. Sekä vesistöjen kokonaismäärästä että järvien lukumäärästä rapsahtaa tampereelle piste.

 Vesistöpinta-alaan liittyen nousee esiin kysymys saarien lukumäärästä. Tässä tietysti joudutaan rajoittumaan siihen saarimäärään, joka jää kaupunkien hallinnollisten rajojen sisälle. Turulla on tietysti suurimmat saaret (mm. Ruissalo ja Hirvensalo), mutta saarten kokonaismäärä lasketaan kymmenissä. Erikoismaininnan ansaitsee nimensä sympaattisuudesta Hinttinen . mitä siellä tapahtuu? Tampereen saaret ovat paljon pienempiä. Siitä antaisin pisteen Turulle. Saarien lukumäärään Tampereen suunnalla en ole löytänyt vastausta, joten jätän tämän kysymyksen avoimeksi. Paremmin tietävä voi vastata siihen.

Aurajoki ja Tammerkoski ovat kaupunkiensa käyntikortteja ja symboleita,  joten niidenkin vertailu on mielenkiintoista. Molemmat luokitellaan myös ns. kansallismaisemiksi, vaikka luokituksen taustat ovatkin huomattavan erilaiset. Tästä tunnustuksesta tulee tasapeli. Puhtaasti luonnonmaantieteeliseltä kantilta Aurajoki on jo pituutensa puolesta oikea joki, Tammerkoski vain lyhyt kolmiputouksinen koskiosuus yhden vetävän ja toisen työntävän järven välissä. Tammerkoski on kuitenkin selvästi vuolaampi: 66 kuutiometriä keskimäärin verrattuna Aurajoen 7 kuutiometriin sekunnissa. Tammerkosken padoilla kuitenkin pystytään säätelemään virtaaman suuruutta. Tässä suhteessa jokivertailun lopputulos on tasapeli 1-1. Jokien määrän suhteen Tampere epäilemättä voittaa, vaikka jälleen voidaan taittaa peistä oikean joen tuntomerkeistä. Tampereen monet järvet  laskevat käytännössä vetensä toiseen vesialtaaseen aina tavalla tai toisella, joten pidän siinä suhteessa Tampereen voittoa selvänä. Jokivertailu Tampereelle menee näin 3-2.

Vesistöjen syvintä kohtaa vertailtaessa oletan sen menevän Turulle, koska kaupungin alue ulottuu Airiston selälle, jossa on jopa 90 metriä syviä kohtia. Näsijärven syvin kohta taas on 63 metriä järven vedenpinnasta mitattuna. Turkulaiset taas joutuvat ihmettelemään Tampereella sijaitsevaa Paarlahtea, jota joskus nimitetään Suomen ainoaksi vuonoksi.  Kaiken kaikkiaan vetiset vertailut kallistuvat Tampereen eduksi.

Turussa ei oo hyviä uimapaikkoja Maskua lähempänä.

Täällä on kirjoitettu museokäynneistä. Vuoden 2016(kin) tilastoilla Tampereen luvut ovat kovemmat. Jääkiekkomuseo ja Postimuseo ovat erillisiä museokokonaisuuksia ja -organisaatioita, joiden kävijälukuja ei joku turkulainen voi mitätöidä omien kuvitelmiensa nojalla. Museotilastossa on kuitenkin nähdäkseni virheellisesti ilmoitettu kävijämääräksi sama kuin koko Vapriikin kävijämäärä, näiden erillisten museoiden todellinen kokonaiskäyntimäärä on varmasti ollut paljon pienempi. Postimuseon, Jääkiekkomuseon, Vakoilijamuseon, Milavidan, Amurin työläismuseokorttelin ja eräiden muiden turkulaisvertailijan "unohtamien" tamperelaismuseoiden kävijämäärä on ollut vuonna 2016 siksi suuri, että voi helposti ymmärtää vuoden 2016 museovierailuvertailun kääntyvän selvästi Tampereen eduksi. Tämäkös Aurajoen rantatöyräältä käsin maailmaa tarkastelevalta näyttää helposti niin käsittämättömältä. Vapriikin museokeidas voittaa Turun linnan ja kaupunkien kokonaisuudessa Tampere Turun. Käsittämätöntä, tuumaa Turun asukki. Niin se vain silti on. Karvas on totuus nieltäväksi. Karvas kerrassaan. 

Tampereen museoissa oli 2016 oikeasti lähes 2 miljoonaa kävijää. Vapriikissa on yhteensä 8 eri museota, joissa jokaisessa kävi tasan 168783 kävijää, eli näissä museoissa jo yksinään vieraili yhteensä 1350264 kävijää.

Vierailija kirjoitti:

Tampereen museoissa oli 2016 oikeasti lähes 2 miljoonaa kävijää. Vapriikissa on yhteensä 8 eri museota, joissa jokaisessa kävi tasan 168783 kävijää, eli näissä museoissa jo yksinään vieraili yhteensä 1350264 kävijää.[/quote

Suurimmat näyttelytilat ovat Vapriikin "omia" ilman alamuseon tunnuksia, niissä on sekä pysyviä perusnäyttelyitä että vaihtuvia näyttelyitä, sitten on Tampereen kaupungin omien museoiden Vapriikkiin yhdistettyä näyttelytoimintaa, millä on haettu synergia- ja kustannushyötyjä. Postimuseo ja Jääkiekkomuseo ovat sijainnistaan huolimatta itsenäisiä toimijoita. Niistä edellinen on muuttanut Tampereelle Helsingistä, jälkimmäinen on sijainnut Hakametsässä. Niiden osalta on siis perusteltua puhua omista kävijämääristään, mutta ongelmana on näiden osalta kävijämäärien tilastointi. Vapriikin v. 2016 koko kävijämäärä oli 168000 ja vuonna 2017 jo yli 200 000, mikä siis ylittää selvästi Turun linnan kävijämäärän huolimatta satama-alueen maagillisen atraktiivisesta likeisyydestä. Kirjoittaja on tuskin koskaan vieraillut Vapriikissa.

Eräs hyvin selkeä merkki kaupunkinsa (kansan)kulttuurin tilasta on kaupungin yleisen kirjaston toiminnan laatu ja laajuus. Luppopäivän ratoksi sukelsin kirjastotilaston syövereihin ja kurkistin, mitä vuonna 2016 voisi löytyä Tampereen ja Turun kirjastolaitosten tilasta ainakin siltä osin, mitä tilastolliset tunnusluvut asiasta kertovat. Tilastot löytyvät osoitteesta (http://tilastot.kirjastot.fi). Vuoden 2017 muutokset ovat tietysti oma lukunsa. 

Sen perusteella voi suorittaa mm. kirjastoverkkovertailun. Se paljastaa Tampereella olevan 1 pääkirjasto, 13 sivukirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Turussa on yksi pääkirjasto, 12 sivukirjastoa. Molemmilla kaupungeilla on 2 kirjastoautoa. Oppilaitosten tai kaupungin ulkopuolisten toimijoiden omia kirjastoja ei tässä lasketa mukaan, ne kun eivät ole "yleisiä kirjastoja". Kirjastoverkkovertailu menee niukasti Tampereelle. Kirjastojen hyötypinta-alaa neliömetreissä mitattuna on myös Tampereella enemmän. 

Mitä sitten kirjastotilastot kertovat käyttömääristä? Jos kirjastojen käyttömäärät kertovat jotakin kaupungin kulttuurin tilasta, mitä tulee päätellä siitä, että Tampereen kirjastojen kokonaismäärät ylittävät todellakin murskaavasti Turun: reilut 4,8 miljoonaa lainaa Turun vajaan 3,1 miljoonan lainakertymään verrattuna. Jopa kaupunkien lähemmäs 42000 asukkaan kokoero huomioiden tamperelaiset jyräävät turkulaiset mennen tullen! Kirjojen lainaamisessakin Tampereen hegemonia on melkoinen, runsaat 3,5 miljoonaa lainaa Turun 2,3 miljoonaan verrattuna. Hei haloo, eikö Suomen Turussa lueta enää kirjoja? Ruotsinkielisen kirjallisuuden lainausluvuissa Turku tietysti lyö Tampereen laudalta mennen tullen, mutta on mielenkiintoista huomata, että muunkielisessä kirjallisuudessa Tampereen lainausluvut ylittävät taas Turun vastaavat selvästi. Tampereella oli vuonna 2016 myös selvästi enemmän lainaajia ja Tampereen kirjastoissa fyysisiä käyntejäkin roppakaupalla kuin Turun suunnalla.

Käyntimääriä ovat turkulaisittain sikälikin hälyttävän alhaisia, että kokoelmien tunnusluvuissa puntit näyttävät vuonna 2016 olleen huomattavasti tasaisemmat, Turussa asukasta kohti jopa hieman paremmat: esimerkiksi kirjoja 3,89 asukasta kohti, kun taas Tampereella 3,81 yhtä asukasta kohti. Vastaavasti on kaikissa aineistolajeissa. Tietysti kokoelmien absoluuttiset aineistomäärät ovat Tampereella korkeammat. 

Pääkirjastoista Turun pääkirjasto voittaa kävijämäärissä selvästi Tampereen pääkirjaston. Sen sijainti Turun Kauppatorin läheisyydessä on selvästi parempi ja keskeisempi kuin Tampereen Metson Hämeenpuiston varrella, jossa ollaan varsinaisen ydinkeskustan laitamilla. Metso on ollut myös remontissa, mm. lehtilukusali saatiin sinne vasta hiljattain. Lainausmäärät Metsossa ovat olleet kuitenkin suurempia kuin Turun kilpailevassa pytingissä. 

Ennakkoväkilukujen valossa vuodenvaihteessa tamperelaisia oli 231967 ja turkulaisia 189794. Molemmat kaupungit kasvoivat selvästi viime vuonnakin, mutta Tampere jälleen yhtenä vuonna selvästi vinhempaa vauhtia. Tämän ketjun kannalta pääpointti oli siinä, että vaikka subjektiivisessa mielessä itse kukin voi pitää omaa kotiseutuaan ylivoimaisesti parhaana paikkana elää ja olla koko Suomen maassa, tosiasiaksi kuitenkin jää, että näiden suomalaisten joukko, jotka valitsevat Tampereen, paisui 42173 ällistyttävän suureen asujaimeen viime vuonna. Miten sitten käy tänä vuonna, jää nähtäväksi. Turulla on historiansa pitkään Suomen selvästi suurimpana kaupunkina, Tampereella taas tulevaisuus Turkua roppakaupalla suurempana. 

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoväkilukujen valossa vuodenvaihteessa tamperelaisia oli 231967 ja turkulaisia 189794. Molemmat kaupungit kasvoivat selvästi viime vuonnakin, mutta Tampere jälleen yhtenä vuonna selvästi vinhempaa vauhtia. Tämän ketjun kannalta pääpointti oli siinä, että vaikka subjektiivisessa mielessä itse kukin voi pitää omaa kotiseutuaan ylivoimaisesti parhaana paikkana elää ja olla koko Suomen maassa, tosiasiaksi kuitenkin jää, että näiden suomalaisten joukko, jotka valitsevat Tampereen, paisui 42173 ällistyttävän suureen asujaimeen viime vuonna. Miten sitten käy tänä vuonna, jää nähtäväksi. Turulla on historiansa pitkään Suomen selvästi suurimpana kaupunkina, Tampereella taas tulevaisuus Turkua roppakaupalla suurempana. 

Läheskään kaikki jotka muuttavat Tampereelle eivät sinne (itseasiassa tänne) omasta halusta muuttaisi vaan opiskelu- tai työpaikan takia, tai puolison.

Paljasjalkaisena tamperelaisena ja Turussa aikoinani opiskelleena jäin ikuiseksi Turku-faniksi <3

Visit FInlandin Rudolf-tilastopalvelusta löytyvät matkailun yöpymismäärät majoitusalan liikkeissä vuodelta 2017. Tilanne jatkui edellisestä vuodesta sikäli samanlaisena, että yöpyneiden turistien kertymä karttui Tampereella viime vuonnakin tuntuvasti Turkua suuremmaksi. Tampereella oli yöpyneitä turisteja jopa 1,09 miljoonaa, kun taas Turun nähtävyyksiin tutustui vain 811000 turistia. Erotuksesta suurin osa kertyi kotimaisista reissaajista, mutta turkulaisittain aina vain niin ihmetystä ja kummastusta herättävä seikka on se tosiasia, että myös ulkomaalaisia yöpyneitä turisteja oli Tampereella viime vuonna niukasti Turkua enemmän: 179985 Tampereella ja Turussa 172586. Kun majoitusliikkeitä kirjattiin siis Tampereella lähemmäs 300 000 enemmän kuin Turussa, on kysymys suorastaan murskaavasta erosta Pirkanmaan pääkaupungin hyväksi. Ei olekaan mikään ihme, että Tampereella on Turkua enemmän hotellikapasiteettia.  Asiasta on havaittavissa sekin seikka, että vaikka turkulaiset mieluusti lähtevät haistelemaan meren yli kansainvälistä tunnelmaa Pohjoismaiden suurimpaan kaupunkiin, naapurimaan kansalaisia näyttäisi tulevan vastaavasti varsin vähän turisteja Turkuun.

Jo keskiaikaiset juuret omaavan Chaine des Rotisseurs -organisaation kilvet ansainneita yrityksiä vertailemalla voi saada eräänlaista valaistusta ravintola-alan problematiikkaan. Suomalaisittain on käytetty nimeä Paistinkääntäjien veljeskunta tai Paistinkääntäjät Ry. Sen laatukilven ansainneita tamperelaisravintoloita on järjestön kotisivujen mukaan n. 12, Turussa selvästi vähemmän. Mitä tulee siis tähän laatuleimaan, Tampere näyttäisi vievän selvän voiton. Turun haaraorganisaatio kylläkin näyttää keräävän siellä laimeanlaisesti suosiota.

Täällä on aiemmin väitetty, että Turussa rakennetaan hurjaa vauhtia. Näin saattaa ollakin. Turku hyvä. Tampere parempi. Aamulehden tietojen mukaan nimittäin Tampereelle valmistui vuonna 2017 jopa yli 3000 asuntoa, mikä on paras määrä ainakin kolmeenkymmeneen vuoteen. Tätä voi verrata ennakkotietoihin Tampereen väestökehityksestä viime vuodelta, joka on sekin paras pitkään aikaan. Turku hyvä, Tampere parempi. Ei siis mikään ihme, että Tampere kasvaa myös lähiöissä. Kovempaa kun kasvu on. MOT.

Tampereella on uutisoitu Tampereen korkeimman asuinrakennuksen, 21-kerroksisen ja noin 70,50 metriä korkean Luminaryn harjakorkeuteen kohoamisesta. Vinhempaa vauhtia kehittyvälle Tampereelle on viime vuosina noussut uusia korkeita kerrostaloja, tornitaloja. Tampereen keskustassa tai sen tuntumassa on nyt noin kymmenen tornitaloa (high-rise). Kaikkiaan niitä taitaa kaupungissa taitaa nykyään olla lähemmäs 20. Useiden uusien tornitalojen rakentamisesta on suunnitelmia sekä Kansi-Areenan naapuriin, Tullin alueelle, että Ranta-Tampellaan. Turku on tässä suhteessa jäänyt viime aikoina melkoisesti jälkeen. Erityisesti keskustan tienoilla taitaa olla vain pari kriteerit täyttävää tornitaloa 1950-luvulta. Oheisen linkin takana löytyvästä Tamperelaisen jutun kuvista saa aika hyvän käsityksen, kuinka korkeat talot sekä näkyvät mukavasti katukuvassa että niistä näkyy mukavasti koko kaupunki.  Vielä tuomiokirkkojen torneja vertaillessa Turku oli huomattavasti Tamperetta edellä, mutta sittemmin näkötornit, hotellitornit ja myös asuintalotornit ovat kallistaneet puntit hyvin vahvasti Tampereen hyväksi. Ja kun ajattelee juuri sitä tonttia Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmassa, johon Luminarya rakennetaan, voi täysin rehellisesti sanoa kyseisen rakennusprojektin edustavan selvää kaupunkia kehittävää hanketta sekä suhteessa sitä edeltävään elementtitaloon sekä niitä edeltävään puutalokortteliin joskus 1950-luvulla.

(https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/616158-luminary-taydessa-korkeudessaan-hulppeat-nakoalat-ja-uusia-palveluita)

Vertailtaessa Tampereen ja Turun museoiden lippulaivojen eli Vapriikin ja Turun linnan kävijämääriä löytyi seuraavat luvut: Vapriikki 206171 kävijää, Turun linna 143326 kävijää. Tampereen museoelämän ylpeys takoi siis yli 60000 kävijää enemmän kuin Turun linna. Kuten jo usealla sekä korkea- että massakulttuurin alalla on tullut havaittua, turkulaisia viehättävä uskomus Turun erityisestä statuksesta  suhteessa Tampereeseen osoittautuu hyvin vahvalla tavalla pelkäksi myytiksi. Turkulaisten innokas halu ajatella näin kertoo vain sikäläisistä myyteistä ja kaupungin henkisestä elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Turku on suurempi kaupunki kuin Tampere, jos ajatellaan että kaupunki on kaupunki ja lähiö on lähiö. Kaupunki(yleisesti keskusta) on Turussa suurempi ja siellä on enemmän asukkaita. Tampereen keskusta on noin 3 km pitkä ja 1,5 km leveä. Turku on noin 4 km pitkä ja myös 1,5 km leveä. Lisäksi Turun keskustassa on suuria puistoja ja mäkiä, jotka ovat lähes rakentamattomia. Turun keskustassa asuu noin 46 000 asukasta kun taas Tampereella 40 000. Syy miksi Tampere on isompi on se, että siellä on isoja lähiöitä mitkä kasvavat nopeammin kuin keskusta. Samalla etäisyydellä kuin Hervanta on, on Turussa Raisio ja Kaarina, eli kaksi kaupunkia. Turku kasvaa keskeltä nopeiten, kun Tampere kasvaa ulkoa päin. Siinä syy, miksi Turku on kaupunkimaisempi.

Täällä on sittemmin nujakoitu paljonkin kaupunkien keskustojen koosta. Tyhmimmillään sisälukutaito on ollut niin olematonta, että hätäisesti on menty keskustoiksi väittämään mitä sattuu, jopa ns. tilastollisia suuralueita. Ruutukaava-alueitakin on menty roiskaisemaan keskustan synonyymiksi, vaikka se on aivan eri asia. Niinpä keskustoista on venytelty kilometritolkulla, missä ei tämän kokoisissa kaupungeissa ole mitään tolkkua. Keskustaa tulee hakea liikekeskustan käsitteen kautta. Missä on yksityisen ja julkisen sektorin palveluja paljon tarjolla, missä korttelit koostuvat suurelta osin myös kivijalkakaupoista, siellä on keskusta. Molemmista kaupunkien keskustoista on saman yrityksen toimesta tehty sarja ns. elinvoimaraportteja, joissa keskustat on rajattu samojen kriteerien pohjalta, siinäkin lähdetään liike-elämän kannalta ns. kuumista kortteleista, joiden ympärille on vedetty 200 metrin rajat. Niiden pohjalta Tampereen keskusta on jonkin verran sekä suurempi ja hajanaisempi, koska Tammerkoski ja rautatie hajottavat keskusta-aluetta. Turun keskusta on sekä pienempi että tiiviimpi. Ohessa linkit näihin raportteihin, joista löytyvät keskusta-alueetkin. Nekin saattavat olla hieman liian suuria käydäkseen varsinaisesta ydinkeskustoista. Jos eräiden Turun salasuuruuteen hurahtaneiden argumentaatio taas perustuu Varsinais-Suomen erilaiseen luonnonmaantieteeseen ja sen mahdollistamaan tiivimpään kaupunkirakenteeseen kuin Järvi-Suomessa sijaitsevalla Tampereella, eipä kirjoittajilla lopulta tunnu lopulta olevan paljonkaan järkevää sanottavaa. Turun keskustan lähellä virtaa Aurajoki, mutta Tampereen kaupungin alueella on toistasataa järveä, jotka tuovat asukkaille paljon lisäarvoa, sellaisillekin, joita veneily ei kiinnosta. Lopulta kuitenkin taajaan rakennetut alueet ovat lähes saman kokoisia, ja silti Tampereen taajamassa asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä enemmän.

Liikekeskustan kehityksen kannalta kannattaa myös huomata, että Tampereelle avautuu tänä kesänä uusi hieno kauppakeskus, jonne avataan mm. Zara ja ruotsalainen Monki ja monipuolinen ravintolamaailma. Siitä tulee suurempi kuin Turun Hansasta-kortteli, vaikka siinä oleva Stockmann-kortteli laskettaisiin mukaan. Kun mukaan lasketaan naapurin Koskikeskus ja suhteellisen lähellä sijaitseva Stockmann, on kysymys noin kaksinkertaisesta liiketilakeskittymästä kuin Turun Hansakorttelista. Kun vielä Tampereen ratapihalle rakennettavalle kannellekin kohoaa uusi tapahtuma-areena uusien hienojen ja korkeiden kerrostalojen kera ja lisätään tähän sörsseliin rakennettava ratikka ja parkkiluolat, on Tampereen keskusta todellakin se näistä kahdesta, joista saa selvästi suuremman kaupungin vaikutelma. Kauneuteen en ota kantaa. Elinvoimaraporteista saa myös sellaisen vaikutelman, että Tampereella olisi monipuolisempi ravintolatarjonta.

(https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/elinvoimaraportti_turku_2017.pdf)

(https://www.tampere.fi/tiedostot/k/TuZgobHkB/ALLin_Raportti_Tampere_12.4.2017.pdf)

Minulle Tampere, koska se on rakas kotikaupunki. Täällä on perhe ja ystävät. Turkukin on kyllä hieno kaupunki, varsinkin kesällä paljon nähtävää.

Vierailija kirjoitti:

Eräs hyvin selkeä merkki kaupunkinsa (kansan)kulttuurin tilasta on kaupungin yleisen kirjaston toiminnan laatu ja laajuus. Luppopäivän ratoksi sukelsin kirjastotilaston syövereihin ja kurkistin, mitä vuonna 2016 voisi löytyä Tampereen ja Turun kirjastolaitosten tilasta ainakin siltä osin, mitä tilastolliset tunnusluvut asiasta kertovat. Tilastot löytyvät osoitteesta (http://tilastot.kirjastot.fi). Vuoden 2017 muutokset ovat tietysti oma lukunsa. 

Sen perusteella voi suorittaa mm. kirjastoverkkovertailun. Se paljastaa Tampereella olevan 1 pääkirjasto, 13 sivukirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Turussa on yksi pääkirjasto, 12 sivukirjastoa. Molemmilla kaupungeilla on 2 kirjastoautoa. Oppilaitosten tai kaupungin ulkopuolisten toimijoiden omia kirjastoja ei tässä lasketa mukaan, ne kun eivät ole "yleisiä kirjastoja". Kirjastoverkkovertailu menee niukasti Tampereelle. Kirjastojen hyötypinta-alaa neliömetreissä mitattuna on myös Tampereella enemmän. 

Mitä sitten kirjastotilastot kertovat käyttömääristä? Jos kirjastojen käyttömäärät kertovat jotakin kaupungin kulttuurin tilasta, mitä tulee päätellä siitä, että Tampereen kirjastojen kokonaismäärät ylittävät todellakin murskaavasti Turun: reilut 4,8 miljoonaa lainaa Turun vajaan 3,1 miljoonan lainakertymään verrattuna. Jopa kaupunkien lähemmäs 42000 asukkaan kokoero huomioiden tamperelaiset jyräävät turkulaiset mennen tullen! Kirjojen lainaamisessakin Tampereen hegemonia on melkoinen, runsaat 3,5 miljoonaa lainaa Turun 2,3 miljoonaan verrattuna. Hei haloo, eikö Suomen Turussa lueta enää kirjoja? Ruotsinkielisen kirjallisuuden lainausluvuissa Turku tietysti lyö Tampereen laudalta mennen tullen, mutta on mielenkiintoista huomata, että muunkielisessä kirjallisuudessa Tampereen lainausluvut ylittävät taas Turun vastaavat selvästi. Tampereella oli vuonna 2016 myös selvästi enemmän lainaajia ja Tampereen kirjastoissa fyysisiä käyntejäkin roppakaupalla kuin Turun suunnalla.

Käyntimääriä ovat turkulaisittain sikälikin hälyttävän alhaisia, että kokoelmien tunnusluvuissa puntit näyttävät vuonna 2016 olleen huomattavasti tasaisemmat, Turussa asukasta kohti jopa hieman paremmat: esimerkiksi kirjoja 3,89 asukasta kohti, kun taas Tampereella 3,81 yhtä asukasta kohti. Vastaavasti on kaikissa aineistolajeissa. Tietysti kokoelmien absoluuttiset aineistomäärät ovat Tampereella korkeammat. 

Pääkirjastoista Turun pääkirjasto voittaa kävijämäärissä selvästi Tampereen pääkirjaston. Sen sijainti Turun Kauppatorin läheisyydessä on selvästi parempi ja keskeisempi kuin Tampereen Metson Hämeenpuiston varrella, jossa ollaan varsinaisen ydinkeskustan laitamilla. Metso on ollut myös remontissa, mm. lehtilukusali saatiin sinne vasta hiljattain. Lainausmäärät Metsossa ovat olleet kuitenkin suurempia kuin Turun kilpailevassa pytingissä. 

Eiköhän tuo kävijämäärä vaikuta lainaamiseenkin? Itse hyvin aktiivisena kirjaston käyttäjänä en lainaa juurikaan kirjoja, vaikka niitä todella paljon lueskelenkin. Sijainti on hyvä, mutta sillä ei ole mielestäni väliä, jos määränpää on kirjasto. Tässä nyt oli kummallista tarkoituksenhakuista vertailua, kikkailua ja yritystä saada Turku näyttämään jotenkin takaperoiselta kyläpahaselta. Kateudesta näitä vertailuja yleensä lähdetään tekemään ja tässä selvästi kirjoittaja yritti lähinnä itselleen todistella, miksi Tampere on parempi yms. kuin Turku.

Ja lainauksissa yms. on paljon eroja. Onko koulu, satu, tiede yms. missä menee se raja, onko jompi kumpi kulttuurillisempi? Tekeekö suurempi esim. Sarjakuvien lainaaminen kulttuurillisemmaksi? Ja en tiedä Tampereen kirjastosta tosiaan lainkaan, mutta sen tiedän, että Turun kirjasto on kellonajan ympäri täpötäynnä lukijoita. Kyllä se minulle ainakin kertoo sen, että Turussa luetaan kirjoja, vai määritelläänkö lukeminen lainaamisten perusteella? Miksi lukeminen pitää tehdä kotona, että se laskettaisiin lukemiseksi? Kuten sanoin, niin tarkoituksen hakuista ja ihme kikkailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Turku on suurempi kaupunki kuin Tampere, jos ajatellaan että kaupunki on kaupunki ja lähiö on lähiö. Kaupunki(yleisesti keskusta) on Turussa suurempi ja siellä on enemmän asukkaita. Tampereen keskusta on noin 3 km pitkä ja 1,5 km leveä. Turku on noin 4 km pitkä ja myös 1,5 km leveä. Lisäksi Turun keskustassa on suuria puistoja ja mäkiä, jotka ovat lähes rakentamattomia. Turun keskustassa asuu noin 46 000 asukasta kun taas Tampereella 40 000. Syy miksi Tampere on isompi on se, että siellä on isoja lähiöitä mitkä kasvavat nopeammin kuin keskusta. Samalla etäisyydellä kuin Hervanta on, on Turussa Raisio ja Kaarina, eli kaksi kaupunkia. Turku kasvaa keskeltä nopeiten, kun Tampere kasvaa ulkoa päin. Siinä syy, miksi Turku on kaupunkimaisempi.

Täällä on sittemmin nujakoitu paljonkin kaupunkien keskustojen koosta. Tyhmimmillään sisälukutaito on ollut niin olematonta, että hätäisesti on menty keskustoiksi väittämään mitä sattuu, jopa ns. tilastollisia suuralueita. Ruutukaava-alueitakin on menty roiskaisemaan keskustan synonyymiksi, vaikka se on aivan eri asia. Niinpä keskustoista on venytelty kilometritolkulla, missä ei tämän kokoisissa kaupungeissa ole mitään tolkkua. Keskustaa tulee hakea liikekeskustan käsitteen kautta. Missä on yksityisen ja julkisen sektorin palveluja paljon tarjolla, missä korttelit koostuvat suurelta osin myös kivijalkakaupoista, siellä on keskusta. Molemmista kaupunkien keskustoista on saman yrityksen toimesta tehty sarja ns. elinvoimaraportteja, joissa keskustat on rajattu samojen kriteerien pohjalta, siinäkin lähdetään liike-elämän kannalta ns. kuumista kortteleista, joiden ympärille on vedetty 200 metrin rajat. Niiden pohjalta Tampereen keskusta on jonkin verran sekä suurempi ja hajanaisempi, koska Tammerkoski ja rautatie hajottavat keskusta-aluetta. Turun keskusta on sekä pienempi että tiiviimpi. Ohessa linkit näihin raportteihin, joista löytyvät keskusta-alueetkin. Nekin saattavat olla hieman liian suuria käydäkseen varsinaisesta ydinkeskustoista. Jos eräiden Turun salasuuruuteen hurahtaneiden argumentaatio taas perustuu Varsinais-Suomen erilaiseen luonnonmaantieteeseen ja sen mahdollistamaan tiivimpään kaupunkirakenteeseen kuin Järvi-Suomessa sijaitsevalla Tampereella, eipä kirjoittajilla lopulta tunnu lopulta olevan paljonkaan järkevää sanottavaa. Turun keskustan lähellä virtaa Aurajoki, mutta Tampereen kaupungin alueella on toistasataa järveä, jotka tuovat asukkaille paljon lisäarvoa, sellaisillekin, joita veneily ei kiinnosta. Lopulta kuitenkin taajaan rakennetut alueet ovat lähes saman kokoisia, ja silti Tampereen taajamassa asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä enemmän.

Liikekeskustan kehityksen kannalta kannattaa myös huomata, että Tampereelle avautuu tänä kesänä uusi hieno kauppakeskus, jonne avataan mm. Zara ja ruotsalainen Monki ja monipuolinen ravintolamaailma. Siitä tulee suurempi kuin Turun Hansasta-kortteli, vaikka siinä oleva Stockmann-kortteli laskettaisiin mukaan. Kun mukaan lasketaan naapurin Koskikeskus ja suhteellisen lähellä sijaitseva Stockmann, on kysymys noin kaksinkertaisesta liiketilakeskittymästä kuin Turun Hansakorttelista. Kun vielä Tampereen ratapihalle rakennettavalle kannellekin kohoaa uusi tapahtuma-areena uusien hienojen ja korkeiden kerrostalojen kera ja lisätään tähän sörsseliin rakennettava ratikka ja parkkiluolat, on Tampereen keskusta todellakin se näistä kahdesta, joista saa selvästi suuremman kaupungin vaikutelma. Kauneuteen en ota kantaa. Elinvoimaraporteista saa myös sellaisen vaikutelman, että Tampereella olisi monipuolisempi ravintolatarjonta.

(https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/elinvoimaraportti_turku_2017.pdf)

(https://www.tampere.fi/tiedostot/k/TuZgobHkB/ALLin_Raportti_Tampere_12.4.2017.pdf)

Keskusta on poikkeuksetta ruutukaava-alueella ja pienemmissä kaupungeissa ruutukaava on se keskusta. Suuremmissa kaupungeissa keskustalla on eri merkityksiä ja on tyhmää väittää, että yksi niistä on se oikea ja piste.

1. Turun suuralue luokituksen mukaan keskustan suuralue, kuten muutkin suuralueet on nimetty suurimman/suurimpien kaupunginosien mukaan. Keskustaa koko suuralue ei ole, sillä tällä periaatteella Itäiser esikaupunkialueet, toisin kuin Läntiset, ja Ruissalo kuuluisivat keskustaan. Kuten fiksuna voi päätellä, että eihän ne keskustaa ole. 2006 keskustan suuralueeseen kuului myös Läntisiä osia, mutta ei Ruissaloa. Miten keskusta muka voi näin radikaalisti muuttaa muotoaan? Tampereella suuralueiden nimitys on erillainen, mutta aluejako on samanlainen.

2. Molemmissa kaupungeissa puhutaan Itäisestä ja Läntisestä keskustasta. Tampereella tätä kaupallista keskustaa on molemmilla puolilla, toisin kuin Turussa. Turun kaupallinen keskusta on Kauppatorilla ja Itäisessä keskustassa on vain Hämeenkadulla pientä kaupallista toimintaa, minkä perusteellä sitä ei voitaisi kutsua sillä verukkeella kutsua Itäiseksi keskustaksi, kuten ei kutsutakaan. Itäiselle ja Läntiselle keskustalle on olemassa jopa tieviitat.

3. On kaksi määritelmää keskustalle. Kaupallinen ja alue. Alue määritellään keskustamaisuudella. Ruutukaavaa, yhtenevää rakennuskantaa yms. On selvää, että jos pienemmille kaupungeille ruutukaava merkitsee keskustaa, pitäisi kaikella logiikalla päteä samat periaatteet myös isommissa kaupungeissa. Mitä suuremmaksi kaupungit käyvät, niin sana keskusta(alue) muuttuu kantakaupungiksi. Sama se, miksi sitä kutsuu, kunhan vaan ymmärtää, että ne tarkoittavat samaa asiaa.

4. Kaupallinen keskusta, ydin keskusta, liike keskusta. Miksi ei pelkkä keskusta? Virallisesti etuliitteet, mutta puhekielessä ilman. Se ettei puhekielessä etuliitetta ole, mutta keskustan määritelmää millään tavalla.

Keskustan(kaupallisen ilmiselvästi) elinvoima mittauksessa tosiaan näkyy molempien keskustojen kehitys. Kuinka iso näiden ero olikaan? 0,007%. Tällä perusteella en lähtisi järjestämään mitään paraateja, kun otetaan huomioon lukujen kehitys. Tampereen keskustan elinvoima on tosiaan korkein, mutta kasvu aika hidasta. Turulla vauhti on monta kertaa kovempi.

Jatkuu...

....jatkuu

Kumma vertaus Turun joki vs. Koko Tampereen järvet. Pysytkö itse juttusi perässä? Taajama on samaa koko, mutta miten se aloittamaasi keskustavertailuun liittyy? Turulla on tiiviimpi keskusta ja mitä kauemmas menee, sitä väljempää se on. Tampereella keskusta on väljempi, mutta taajama kokonaisuudessaan tiiviimpi, kuin Turun. Siinä näkyy kaupunkien muuttoerot. Turussa väki kasvaa keskustassa ja Tampereella sen ulkopuolella.

Mitä tulee kauppakeskuksiin, niin yleisesti niitä pidetään huonoina asioina keskustalle, näin niinkuin sen ulkopuolisten toimintojen kannalta. Sata liiketta umpinaisen hallin sisällä ei elävöitä keskustaa, vaan se imee elämän sisäänsä. Näin kävi ainakin Hämeenlinnassa. Toki Tampereen keskusta on isompi, että sillä on edes jotain mahdollisuuksia kamppailla tätä vastaan. Tuossa elinvoima mittauksessa näitä ei niin tarkasti oteta huomioon. Toisin sanoen Ratina on hyvä asia kaupalliselle kehitykselle kyllä, mutta muulle keskustalle se on huono. Ja mitä tulee arkkitehtuuriin, niin ei tuollaista ikkunatonta hallia sovi laittaa minnekkään keskustaan. Verrattuna Hansaan se ei juuri näytä houkuttelevalta, kuin pääsisäänkäynniltä. Hansa on yhdistettyä kivijalkaliikettä ja kauppakeskusta. Elävöittää katuja, eikä piilota niitä vain sisälle. Houkutteleva joka suunnasta. Ja onhan noita kehittämis projekteja myös tääläkin. Hansaa rempataan. Tulee uusi kerros, sisätilat uusiksi, lisää sisäänkäyntejä, yms. Ratapihan alueelle tulee areena, "elämyskeskus" mikä sekin sitten on, ja matkakeskus. Ratapihalla on lisäksi kulttuurin ja tapahtumien ykköspaikka Logomo. Monipuolinen ravintolatarjonta on aika laaja käsite. Onko paljon yhteensä vai onko paljon omalaatuisia? Turun lukuisat heset eivät minusta ole ainakaan mikään monipuolistava tekijä. Otettiinko vertailussa nämä huomioon, vai laskettiinko siinä vain ruoka-alan yrityksiä? Ainakin Turku pärjäsi Tamperetta paremmin kansallisessa vertailussa ja korkein sija Turulla oli 6. ja Tampereella 14. Listalla oli seitsemän Turusta ja viisi Tampereelta, eli ei sillä monipuolisuudella ainakaan ollut tähän vaikutusta.

https://m.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/201801152200669129_rh.shtml