Lue keskustelun säännöt.
Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!
Kommentit (1978)
Turku: meri,joki, kauppahalli, linna, tunnelma, murre.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"keskustoiksi väittämään mitä sattuu, jopa ns. tilastollisia suuralueita. Ruutukaava-alueitakin on menty roiskaisemaan keskustan synonyymiksi, vaikka se on aivan eri asia. Niinpä keskustoista on venytelty kilometritolkulla, missä ei tämän kokoisissa kaupungeissa ole mitään tolkkua. Keskustaa tulee hakea liikekeskustan käsitteen kautta."
Tuo pisti kyllä pahasti silmään. Sinusta keskusta on yhtä kuin liikekeskusta? Miksi siia tuo etuliite, joka tuli vasta 60-luvulla käyttöön? Keskusta ei ole pelkkää kauppaa vaan myös asumista yms. Ei määritelmiä vain napsita sieltä täältä siten miltä itsestä tuntuu. "Okei se on isompi, mut ei sitä lasketa, vaan se lasketaan tälleen, nii nyt se onki pienempi". Vertailemasi liikekeskusta ei noudata mitään tarkkaa maantieteellistä tai alueellista rajaa, vaan se on alati muuttuva ja määritelmät arvioita. Ruutukaava-alueet ovat oikeasti vertailtavia alueita, sillä ne ovat pysyviä, eikä niiden kokoon tai olemassa oloon vaikuta lamat yms. Miten keskusta voisikaan kadota, vain siten, ettei siellä ole kauppoja? Mitä se muu keskusta on? Miten se määritellään? Missä on sen rajat? Jos ei ruutukaava, niin mikä sitten? Ruutukaava-alue keskustan synonyyminä on aivan yhtä korrekti, kuin liikekeskustankin. Kuten varmaan tiedät nimityksen " ydinkeskusta"? Minkä ytimessä tämä on? Esikapungin? Lähiön? Olisikos se keskustan ytimessä?
Ja btw. Mitä esim. Kaakinmaa on? Onko se lähiötä, esikaupunkia vai mitä? Onko se keskustan kaupunginosa? Jos on, niin sitten voidaankin myös päätellä keskustan koko ja sen rajat.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
Tuon mukaan keskustalle on määritelty jonkin näköinen selkeä alue. Mittojen mukaan keskustalla tarkoitetaan ruutukaava-aluetta ja ydinkeskustalla kosken lähiympäristöä.
Eikö ruutukaava-alue ole parempi ja selkeämpi vertailtava tai määriteltävä, kuin muodoton liikekeskusta, mille ei ole olemassa edes yleistä määritelmää. Vai onko se vain vaikeaa vertailla sen takia, kun oma keskusta-alue on pienempi ja väljempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs hyvin selkeä merkki kaupunkinsa (kansan)kulttuurin tilasta on kaupungin yleisen kirjaston toiminnan laatu ja laajuus. Luppopäivän ratoksi sukelsin kirjastotilaston syövereihin ja kurkistin, mitä vuonna 2016 voisi löytyä Tampereen ja Turun kirjastolaitosten tilasta ainakin siltä osin, mitä tilastolliset tunnusluvut asiasta kertovat. Tilastot löytyvät osoitteesta (http://tilastot.kirjastot.fi). Vuoden 2017 muutokset ovat tietysti oma lukunsa.
Sen perusteella voi suorittaa mm. kirjastoverkkovertailun. Se paljastaa Tampereella olevan 1 pääkirjasto, 13 sivukirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Turussa on yksi pääkirjasto, 12 sivukirjastoa. Molemmilla kaupungeilla on 2 kirjastoautoa. Oppilaitosten tai kaupungin ulkopuolisten toimijoiden omia kirjastoja ei tässä lasketa mukaan, ne kun eivät ole "yleisiä kirjastoja". Kirjastoverkkovertailu menee niukasti Tampereelle. Kirjastojen hyötypinta-alaa neliömetreissä mitattuna on myös Tampereella enemmän.
Mitä sitten kirjastotilastot kertovat käyttömääristä? Jos kirjastojen käyttömäärät kertovat jotakin kaupungin kulttuurin tilasta, mitä tulee päätellä siitä, että Tampereen kirjastojen kokonaismäärät ylittävät todellakin murskaavasti Turun: reilut 4,8 miljoonaa lainaa Turun vajaan 3,1 miljoonan lainakertymään verrattuna. Jopa kaupunkien lähemmäs 42000 asukkaan kokoero huomioiden tamperelaiset jyräävät turkulaiset mennen tullen! Kirjojen lainaamisessakin Tampereen hegemonia on melkoinen, runsaat 3,5 miljoonaa lainaa Turun 2,3 miljoonaan verrattuna. Hei haloo, eikö Suomen Turussa lueta enää kirjoja? Ruotsinkielisen kirjallisuuden lainausluvuissa Turku tietysti lyö Tampereen laudalta mennen tullen, mutta on mielenkiintoista huomata, että muunkielisessä kirjallisuudessa Tampereen lainausluvut ylittävät taas Turun vastaavat selvästi. Tampereella oli vuonna 2016 myös selvästi enemmän lainaajia ja Tampereen kirjastoissa fyysisiä käyntejäkin roppakaupalla kuin Turun suunnalla.
Käyntimääriä ovat turkulaisittain sikälikin hälyttävän alhaisia, että kokoelmien tunnusluvuissa puntit näyttävät vuonna 2016 olleen huomattavasti tasaisemmat, Turussa asukasta kohti jopa hieman paremmat: esimerkiksi kirjoja 3,89 asukasta kohti, kun taas Tampereella 3,81 yhtä asukasta kohti. Vastaavasti on kaikissa aineistolajeissa. Tietysti kokoelmien absoluuttiset aineistomäärät ovat Tampereella korkeammat.
Pääkirjastoista Turun pääkirjasto voittaa kävijämäärissä selvästi Tampereen pääkirjaston. Sen sijainti Turun Kauppatorin läheisyydessä on selvästi parempi ja keskeisempi kuin Tampereen Metson Hämeenpuiston varrella, jossa ollaan varsinaisen ydinkeskustan laitamilla. Metso on ollut myös remontissa, mm. lehtilukusali saatiin sinne vasta hiljattain. Lainausmäärät Metsossa ovat olleet kuitenkin suurempia kuin Turun kilpailevassa pytingissä.
Eiköhän tuo kävijämäärä vaikuta lainaamiseenkin? Itse hyvin aktiivisena kirjaston käyttäjänä en lainaa juurikaan kirjoja, vaikka niitä todella paljon lueskelenkin. Sijainti on hyvä, mutta sillä ei ole mielestäni väliä, jos määränpää on kirjasto. Tässä nyt oli kummallista tarkoituksenhakuista vertailua, kikkailua ja yritystä saada Turku näyttämään jotenkin takaperoiselta kyläpahaselta. Kateudesta näitä vertailuja yleensä lähdetään tekemään ja tässä selvästi kirjoittaja yritti lähinnä itselleen todistella, miksi Tampere on parempi yms. kuin Turku.
Ja lainauksissa yms. on paljon eroja. Onko koulu, satu, tiede yms. missä menee se raja, onko jompi kumpi kulttuurillisempi? Tekeekö suurempi esim. Sarjakuvien lainaaminen kulttuurillisemmaksi? Ja en tiedä Tampereen kirjastosta tosiaan lainkaan, mutta sen tiedän, että Turun kirjasto on kellonajan ympäri täpötäynnä lukijoita. Kyllä se minulle ainakin kertoo sen, että Turussa luetaan kirjoja, vai määritelläänkö lukeminen lainaamisten perusteella? Miksi lukeminen pitää tehdä kotona, että se laskettaisiin lukemiseksi? Kuten sanoin, niin tarkoituksen hakuista ja ihme kikkailua.
Kikkailulta kuulostaa vain turkulaisen sisällytetään sanojen pyörittelyä. Alkuperäisessä viestissä nro 1668 tuotiin kyllä tietojen lähteenä ollut kirjastot ilmasto esiin. Täytyy osata vain lukea sitä, siihen taas kaikkinainen lukeminen on aina hyödyksi. Turkulainen vähempi lukeminen ei välttämättä ole hyvä, kuten kirjoittaja tahtomattaan tuo jälleen esiin. Alkuperäisessä viestissä tuotiin myös ansiokkaasti esiin, että Tampereen kirjastot tosiaan imuroivat Turkua paremmin kulttuurinnälkäistä väkeä. Ken tietoa lisää, se tuskaansa pahentaa; parempi kai pysyä siellä Turku-henkisessä kuplassaan, jossa riittää sillat luulottelut.
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
Tuon mukaan keskustalle on määritelty jonkin näköinen selkeä alue. Mittojen mukaan keskustalla tarkoitetaan ruutukaava-aluetta ja ydinkeskustalla kosken lähiympäristöä.
Eikö ruutukaava-alue ole parempi ja selkeämpi vertailtava tai määriteltävä, kuin muodoton liikekeskusta, mille ei ole olemassa edes yleistä määritelmää. Vai onko se vain vaikeaa vertailla sen takia, kun oma keskusta-alue on pienempi ja väljempi?
Miten kirjoittajan ruutukaavafetissi ja keskusta liittyvät toisiinsa? Kaupunkisuunnittelu on ajat sitten vapautunut 1800-luvun pakkopaidasta. Korttelit, jotka koostuvat yksipuolista asumista, eivät kuulu mitenkään enää todellisen keskustan piiriin. Koko alueen luonne on silloin jo täysin epäkeskustamaista riippumatta siitä, onko kortteli umpikortteli vai jotain muuta. Tämä kyllä ymmärretään hyvin Turussakin, jonka kotisivuilta löytyy rationaalisia keskustarajauksia täällä esitettyjen tyhmyyksiä sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-7716865
– Keskusta ei saisi menettää vetovoimaisuuttaan. Asumisen pakeneminen kaupungin keskustasta ruutukaava-alueen ympäristöön on jotain, mitä ei saisi tapahtua. Se on esimerkki siitä, että keskustassa ei enää liiku paikallista väestöä ja siitä tulee paikka ihmisille, jotka vain käväisevät siellä.
Tampereella näin on juuri käynytkin ja sama meno jatkuu. Tampereen ruutukaava-alueen väestö kasvaa vuodessa noin 200-300 asukkaalla, kun Turussa se lisääntyy noin tuhannella joka vuosi. Tampereen vetovoimaisimmat alueet ovat kaupungin reunoilla, jossa väestö kasvaa eniten, kun taas Turun väestö kasvaa lähes pelkästään ruutukaava-alueella. On kahdenlaista vetovoimaisuutta. Sellaista, mikä houkuttelee asumaan ja sellaista, mikä houkuttelee vain käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
Tuon mukaan keskustalle on määritelty jonkin näköinen selkeä alue. Mittojen mukaan keskustalla tarkoitetaan ruutukaava-aluetta ja ydinkeskustalla kosken lähiympäristöä.
Eikö ruutukaava-alue ole parempi ja selkeämpi vertailtava tai määriteltävä, kuin muodoton liikekeskusta, mille ei ole olemassa edes yleistä määritelmää. Vai onko se vain vaikeaa vertailla sen takia, kun oma keskusta-alue on pienempi ja väljempi?
Miten kirjoittajan ruutukaavafetissi ja keskusta liittyvät toisiinsa? Kaupunkisuunnittelu on ajat sitten vapautunut 1800-luvun pakkopaidasta. Korttelit, jotka koostuvat yksipuolista asumista, eivät kuulu mitenkään enää todellisen keskustan piiriin. Koko alueen luonne on silloin jo täysin epäkeskustamaista riippumatta siitä, onko kortteli umpikortteli vai jotain muuta. Tämä kyllä ymmärretään hyvin Turussakin, jonka kotisivuilta löytyy rationaalisia keskustarajauksia täällä esitettyjen tyhmyyksiä sijaan.
Ruutukaavafetissi? Siis mitä? Mitä suurempi keskusta-alue, niin sitä vähemmän siellä on myös kuolleempia ja hiljaisempia osia. Ydinkeskusta on keskustan ytimessä ja sen elävin osa. Kuollut keskusta on tästä huolimatta keskustaa. Jos et ymmärrä keskustan ja ruutukaavan yhteyttää, niin miten voit edes väitellä aiheesta? Keskusta tosiaan tarkoittaa montaa asiaa, mutta kaikkia niitä yhdistää poikkeuksetta ruutukaava. Tässä ei pitäisi olla mitään vaikeaa ymmärtää. Keskusta-alue=ruutukaava-alue(laajempana kokonaisuutena kantakaupinki). Ydinkeskusta, liikekeskusta=liikenteellinen ja kaupallinen keskittymä ruutukaava-alueen sisällä.
Keskusta-aluetta tai kantakaupunkia tosiaan kasvatetaan isoissa kaupungeissa. Ainakin Helsingissä Jätkäsaari ja Kalastama ovat tällaisia ja Turussa Ratapiha, Linnakaupunki ja Kupittaa-Itäharju. Tampereella laajentaniminen ei ole mahdollista muuta kuin ylöspäin.
Väitteillesi ei ole mitään tukea, etteikö ruutukaava-alue tarkoittaisi millän määritelmällä keskustaa. Yksi keskustan määritelmä ei tosiaan pyyhi muita määritelmiä pois, kuten sana maali tarkoittaa värikästä litkua ja urheilulajien verkolla peitettyä metallikehikkoa. Sanan merkityksen ymmärtää aina asiayhteydestä, tai ainakin pitäisi ymmärtää. Jos ei ymmärrä, niin ei se vääräksi sitä tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Turku
"Turun keskusta-alue muodostuu ruutukaava-alueesta, jonka C. L. Engel suunnitteli Turun palon jälkeen vuonna 1827."
"Nykyinen Turun keskustan alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan, joissa asuu yhteensä noin 42 000 ihmistä."
Päästäisiinkö tästä nyt yli? Kumpi kampi isompi, ihan sama. Jatkakaa.
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-7716865
– Keskusta ei saisi menettää vetovoimaisuuttaan. Asumisen pakeneminen kaupungin keskustasta ruutukaava-alueen ympäristöön on jotain, mitä ei saisi tapahtua. Se on esimerkki siitä, että keskustassa ei enää liiku paikallista väestöä ja siitä tulee paikka ihmisille, jotka vain käväisevät siellä.
Tampereella näin on juuri käynytkin ja sama meno jatkuu. Tampereen ruutukaava-alueen väestö kasvaa vuodessa noin 200-300 asukkaalla, kun Turussa se lisääntyy noin tuhannella joka vuosi. Tampereen vetovoimaisimmat alueet ovat kaupungin reunoilla, jossa väestö kasvaa eniten, kun taas Turun väestö kasvaa lähes pelkästään ruutukaava-alueella. On kahdenlaista vetovoimaisuutta. Sellaista, mikä houkuttelee asumaan ja sellaista, mikä houkuttelee vain käymään.
Subjektiivinen haihattelu saa kaverista taas yliotteen. Jos pysyttäisiin kuitenkin tosiasioissa, eikä loihdittaisi mitä milloin sattuu. Jokin Tampereen äärimmäisen suppea ydinkeskustan alue vastaan puoli Turkua? Ei niitä rajoja tyhjälle kartalle vieläkään vedellä miten yksittäistä rivikansalaista vain sattuisi huvittamaan. Ilmeisesti kapakan kantapöydässä on taas vietetty aikaa väännellen asioita siten, että ne näyttäisivät siltä kuin Turussa haluttaisiin asioista ajatella. kaunista ja täydellistä kuin Aurajoesta heijastuva kaupungin kuvajainen.
- Tampereen seutukunta on suurempi väestöltään kuin Turun seutukunta.
- Tampereen kaupunkialue on suurempi väestöltään kuin Turun kaupunkialue.
- Tampereen taajama on suurempi väestöltään kuin Turun taajama.
- Tampere kasvoi viime vuonna huomattavasti enemmän kuin Turku ja sinne rakennettiin huomattavasti enemmän uusia asuntoja kuin Turkuun.
- Tampereen keskeinen suuralue on väestöltään selvästi suurempi kuin Turun keskustan suuralue. Tampereen tilastoissa se esitetään yhtenä suur-alueena, jolla on ala-alueita.
- Matalat puutaloalueet ovat hyvin epäurbaania keskikaupungilla.
- Tampereen Kaleva on paljon urbaanimpaa miljöötä kuin mm. Turun linnakaupunki ja funktionalisesta kaupunkisuunnittelusta huolimatta vähintään yhtä keskustamainen kuin eräät nk. ruutukaava-alueet. Erityisesti monipuolisen palvelutarjonnan suhteen menee kevyesti ohitsekin jostain hiljaisista puutalokorttelialueista ilman palveluja. Viime vuonna Tampereella rakennettiinkin uusia asuntoja eniten juuri Kalevaan tulevan ratikkareitin varrelle.
- Tampereen ja Turun välinen kokoero on ylittänyt jo 42000. Tätä menoa se on vuoden 2030 paikkeilla jo 50000 tai yli.
- Allin-mittauksien (ydin)keskustakriteeristö on paljon uskottavampi kuin täällä esitellyt wikipedia-väärinymmärrykset.
- Tampereen keskustan asuinneliöiden hinta ja korkeampi vuokrataso osoittavat jatkuvasti, kuinka Tampereen keskusta jatkuvasti on kysytympää asuinseutua kuin Turku. Korkea rakentaminenkin heijastaa Tampereen kovempaa kasvupotentiaalia.
- Asuinneliöiden hinta on keskustassa jatkuvasti toisaalta niin kovaa, että täällä esitellyt rankkoja yksinkertaistuksia sisältävät mielipiteet ovat jatkuvasti täysin epärealistisia, jos päämääränä on mahdollisimman monipuolinen asuntotuotanto eri tuloluokille. Kaikilla ei ole keskustaan varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tässäkin tilastossa Tampere voittaa Turun ihan selvästi:
Vierailija kirjoitti:
Ja tässäkin tilastossa Tampere voittaa Turun ihan selvästi:
Niin, esim. Uuden Suomen laatimasta katuturvallisuusindeksistä vuoden 2016 rikostilastojen perusteella Tampereen katuturvallisuus on paremmalla tolalla. Tampere on siis turvallisempi kaupunki, koska turvallisuusindeksilukukin on korkeampi. Tampereella 79,2 ja Turussa 77,2. Vuoden 2000 tietoihin verrattuna ero on kuitenkin kutistunut merkittävästi. Tampere on siis turvallisempi kaupunki kuin Turku, vaikka Turkua onkin perinteisesti suosittu Tampereeseen verrattuna poliiisivakansseissa ja muiden valtion virkamiesten paikkojen kohdentamisissa.
(https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216946-poliisi-ja-rikollisuus-suomen-k…)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmissa asuneena Turku on enemmän mieleeni. Mielestäni parempi/laadukkaampi ravintolatarjonta, kauniimpi keskusta, jokiranta&linnan alue sekä edullisemmat asumiskustannukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
Tuon mukaan keskustalle on määritelty jonkin näköinen selkeä alue. Mittojen mukaan keskustalla tarkoitetaan ruutukaava-aluetta ja ydinkeskustalla kosken lähiympäristöä.
Eikö ruutukaava-alue ole parempi ja selkeämpi vertailtava tai määriteltävä, kuin muodoton liikekeskusta, mille ei ole olemassa edes yleistä määritelmää. Vai onko se vain vaikeaa vertailla sen takia, kun oma keskusta-alue on pienempi ja väljempi?
Miten kirjoittajan ruutukaavafetissi ja keskusta liittyvät toisiinsa? Kaupunkisuunnittelu on ajat sitten vapautunut 1800-luvun pakkopaidasta. Korttelit, jotka koostuvat yksipuolista asumista, eivät kuulu mitenkään enää todellisen keskustan piiriin. Koko alueen luonne on silloin jo täysin epäkeskustamaista riippumatta siitä, onko kortteli umpikortteli vai jotain muuta. Tämä kyllä ymmärretään hyvin Turussakin, jonka kotisivuilta löytyy rationaalisia keskustarajauksia täällä esitettyjen tyhmyyksiä sijaan.
Ruutukaavafetissi? Siis mitä? Mitä suurempi keskusta-alue, niin sitä vähemmän siellä on myös kuolleempia ja hiljaisempia osia. Ydinkeskusta on keskustan ytimessä ja sen elävin osa. Kuollut keskusta on tästä huolimatta keskustaa. Jos et ymmärrä keskustan ja ruutukaavan yhteyttää, niin miten voit edes väitellä aiheesta? Keskusta tosiaan tarkoittaa montaa asiaa, mutta kaikkia niitä yhdistää poikkeuksetta ruutukaava. Tässä ei pitäisi olla mitään vaikeaa ymmärtää. Keskusta-alue=ruutukaava-alue(laajempana kokonaisuutena kantakaupinki). Ydinkeskusta, liikekeskusta=liikenteellinen ja kaupallinen keskittymä ruutukaava-alueen sisällä.
Keskusta-aluetta tai kantakaupunkia tosiaan kasvatetaan isoissa kaupungeissa. Ainakin Helsingissä Jätkäsaari ja Kalastama ovat tällaisia ja Turussa Ratapiha, Linnakaupunki ja Kupittaa-Itäharju. Tampereella laajentaniminen ei ole mahdollista muuta kuin ylöspäin.
Väitteillesi ei ole mitään tukea, etteikö ruutukaava-alue tarkoittaisi millän määritelmällä keskustaa. Yksi keskustan määritelmä ei tosiaan pyyhi muita määritelmiä pois, kuten sana maali tarkoittaa värikästä litkua ja urheilulajien verkolla peitettyä metallikehikkoa. Sanan merkityksen ymmärtää aina asiayhteydestä, tai ainakin pitäisi ymmärtää. Jos ei ymmärrä, niin ei se vääräksi sitä tee.
Kun veikkonen heittäytyy Väinämöiseksi lurittelemaan kaikenlaista mahdollista maan ja taivaan väliltä keskusta-aiheesta, ei voi muuta kuin todeta alkuperäisen aiheen hämärtyneen melkoisesti. Se tosiasia ei kuitenkaan ole muuksi muuttunut, että asekaavaopillinen käsite ruutukaava ja toiminnallinen käsite kaupungin keskusta eivät ole toistensa synonyymeja. Korkeintaan ns. vanhoille kaupungeille tyypillistä ruutukaavaverkkoa voi käyttää sen havainnoillistamiseen, kuinka pienellä maantieteellisellä alueella Suomen kaupungit ennen sijaitsivatkaan eli kuinka kompakteja ne olivatkaan. Jos edellisen kirjoittaja tunteekin menneeseen romantiikannälkäistä kaipuuta eli nostalgiaa, ei se kuitenkaan oikeuta eli legitimoi millään muotoa älytöntä käsitteiden hämärtämistä. Ruutukaavasta luovuttiin uusia asuinalueita suunniteltaessa jo kauan sitten, osittain jopa yli 100 vuotta sitten. Eri kaupungeissa ehkä vähän eri tahtia ja minua ei ihmetyttäisi jos Turussa tässä(kin) asiassa oltaisiin oltu perin juurin konservatiivisia. Tampereen kuvankaunista kaupunginosaa Viinikkaa alettiin rakentaa 1910-luvulla ja jo sitä rakennettaessa oltiin luovuttu ruutukaavasta. Silti Viinikan kirkolle on pari kilometriä Tampereen Keskustorilta eli jopa vähemmän Turun Kauppatorilta eräille Turun keskustaksi täällä kaupustelluille alueille. Toisin sanoen Suomen vanhojen kaupunkien keskustat saattavat sisältyä ruutukaava-alueeseen, mutta monet ruutukaavamuotoon suunnitellut asuinalueet eivät varmasti ole keskustaa sanan sellaisessa todellisessa mielessä, että sillä olisi edes jonkinlaista määrittelyvoimaa. Toisin sanoen Viinikka ei ole yhtään vähemmän tai enemmän oikeaa kaupunkia tai "keskustaa" kuin jokin Turun ruutukaava-alueen puutalovaltainen asuinalue, josta keskustalle tyypillinen vilkkaus puuttuu tyystin ja suurimmaksi osaksi. Funktionalistisen Kalevan suhteen tämä pätee vieläkin selvemmin. Se on oikeampaa "keskustaa" ja varmasti kantakaupunkia kuin eräät Turun tekokeskustan alueet.
Eli kirjoittaja potee pahaa ruutukaavafetissiä tarttuessaan kaikenlaisiin lillukanvarsiin yrittämällä epätoivoissaan todistella kotikaupunkinsa salasuuruutta ja jäätyään kiinni jo alun perin luikurin laskuttelusta (hyi hyi!). Onhan se viihdyttävää seurata kaverin sotkeentumista omiin sanoihinsa, kun lähdetään esittelemään, että pienempi onkin oikeasti suurempi kuin suurempi pienempi. Ja tämä asetelma on siis jo alun alkujaan kirvoittanut hänen kielenkantansa siitä asiantilasta, jota hän ei millään tahtoisi hyväksyä. Mutta sehän onkin yksilöpsykologinen kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tässäkin tilastossa Tampere voittaa Turun ihan selvästi:
Niin, esim. Uuden Suomen laatimasta katuturvallisuusindeksistä vuoden 2016 rikostilastojen perusteella Tampereen katuturvallisuus on paremmalla tolalla. Tampere on siis turvallisempi kaupunki, koska turvallisuusindeksilukukin on korkeampi. Tampereella 79,2 ja Turussa 77,2. Vuoden 2000 tietoihin verrattuna ero on kuitenkin kutistunut merkittävästi. Tampere on siis turvallisempi kaupunki kuin Turku, vaikka Turkua onkin perinteisesti suosittu Tampereeseen verrattuna poliiisivakansseissa ja muiden valtion virkamiesten paikkojen kohdentamisissa.
(https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216946-poliisi-ja-rikollisuus-suomen-k…)
Ööh 2017 tilastot vastaan 2016. Kyllä ne ajat muuttuvat ja Tampereella huonompaan suuntaan selvästi. Lisäystä kahdella sadalla ja Turulla vähentyi sadalla.
Ja miten tuo Turun "suosiminen" muka lisää turvallisuutta. Tilastoissa tapaukset vähenivät, eikä se kerro mistään virkamiehistä tai suosimisesta, vaan siitä, että väkivalta vähentyy. Typerin argumentti koskaan. Eikä sitä suosimista ei ainakaan ole täällä päin näkynyt, joten mistä tuollainen väite on kotoisin? Suomessa ei suosita mitään muuta kuin pääkaupunkiseutua, johon Turku ei kuulu. Todennäköisesti Turku ei saa lääkekehityskeskustakaan ja EUn lääkevirastonkin sijoituspaikaksi haettiin ainoastaan Helsinkiä, vaikka 9/10 lääkeyrityksistä toimii Turussa. Yhteydetkin Turusta ovat lähes keskiaikaisia. Ainoastaan Helsingin menevä valtatie on nykyajan standardit täyttävä ja parikymmentä kilometriä kasitietä. Ei siinä ole kyllä juhlimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
Tuon mukaan keskustalle on määritelty jonkin näköinen selkeä alue. Mittojen mukaan keskustalla tarkoitetaan ruutukaava-aluetta ja ydinkeskustalla kosken lähiympäristöä.
Eikö ruutukaava-alue ole parempi ja selkeämpi vertailtava tai määriteltävä, kuin muodoton liikekeskusta, mille ei ole olemassa edes yleistä määritelmää. Vai onko se vain vaikeaa vertailla sen takia, kun oma keskusta-alue on pienempi ja väljempi?
Miten kirjoittajan ruutukaavafetissi ja keskusta liittyvät toisiinsa? Kaupunkisuunnittelu on ajat sitten vapautunut 1800-luvun pakkopaidasta. Korttelit, jotka koostuvat yksipuolista asumista, eivät kuulu mitenkään enää todellisen keskustan piiriin. Koko alueen luonne on silloin jo täysin epäkeskustamaista riippumatta siitä, onko kortteli umpikortteli vai jotain muuta. Tämä kyllä ymmärretään hyvin Turussakin, jonka kotisivuilta löytyy rationaalisia keskustarajauksia täällä esitettyjen tyhmyyksiä sijaan.
Ruutukaavafetissi? Siis mitä? Mitä suurempi keskusta-alue, niin sitä vähemmän siellä on myös kuolleempia ja hiljaisempia osia. Ydinkeskusta on keskustan ytimessä ja sen elävin osa. Kuollut keskusta on tästä huolimatta keskustaa. Jos et ymmärrä keskustan ja ruutukaavan yhteyttää, niin miten voit edes väitellä aiheesta? Keskusta tosiaan tarkoittaa montaa asiaa, mutta kaikkia niitä yhdistää poikkeuksetta ruutukaava. Tässä ei pitäisi olla mitään vaikeaa ymmärtää. Keskusta-alue=ruutukaava-alue(laajempana kokonaisuutena kantakaupinki). Ydinkeskusta, liikekeskusta=liikenteellinen ja kaupallinen keskittymä ruutukaava-alueen sisällä.
Keskusta-aluetta tai kantakaupunkia tosiaan kasvatetaan isoissa kaupungeissa. Ainakin Helsingissä Jätkäsaari ja Kalastama ovat tällaisia ja Turussa Ratapiha, Linnakaupunki ja Kupittaa-Itäharju. Tampereella laajentaniminen ei ole mahdollista muuta kuin ylöspäin.
Väitteillesi ei ole mitään tukea, etteikö ruutukaava-alue tarkoittaisi millän määritelmällä keskustaa. Yksi keskustan määritelmä ei tosiaan pyyhi muita määritelmiä pois, kuten sana maali tarkoittaa värikästä litkua ja urheilulajien verkolla peitettyä metallikehikkoa. Sanan merkityksen ymmärtää aina asiayhteydestä, tai ainakin pitäisi ymmärtää. Jos ei ymmärrä, niin ei se vääräksi sitä tee.
Kun veikkonen heittäytyy Väinämöiseksi lurittelemaan kaikenlaista mahdollista maan ja taivaan väliltä keskusta-aiheesta, ei voi muuta kuin todeta alkuperäisen aiheen hämärtyneen melkoisesti. Se tosiasia ei kuitenkaan ole muuksi muuttunut, että asekaavaopillinen käsite ruutukaava ja toiminnallinen käsite kaupungin keskusta eivät ole toistensa synonyymeja. Korkeintaan ns. vanhoille kaupungeille tyypillistä ruutukaavaverkkoa voi käyttää sen havainnoillistamiseen, kuinka pienellä maantieteellisellä alueella Suomen kaupungit ennen sijaitsivatkaan eli kuinka kompakteja ne olivatkaan. Jos edellisen kirjoittaja tunteekin menneeseen romantiikannälkäistä kaipuuta eli nostalgiaa, ei se kuitenkaan oikeuta eli legitimoi millään muotoa älytöntä käsitteiden hämärtämistä. Ruutukaavasta luovuttiin uusia asuinalueita suunniteltaessa jo kauan sitten, osittain jopa yli 100 vuotta sitten. Eri kaupungeissa ehkä vähän eri tahtia ja minua ei ihmetyttäisi jos Turussa tässä(kin) asiassa oltaisiin oltu perin juurin konservatiivisia. Tampereen kuvankaunista kaupunginosaa Viinikkaa alettiin rakentaa 1910-luvulla ja jo sitä rakennettaessa oltiin luovuttu ruutukaavasta. Silti Viinikan kirkolle on pari kilometriä Tampereen Keskustorilta eli jopa vähemmän Turun Kauppatorilta eräille Turun keskustaksi täällä kaupustelluille alueille. Toisin sanoen Suomen vanhojen kaupunkien keskustat saattavat sisältyä ruutukaava-alueeseen, mutta monet ruutukaavamuotoon suunnitellut asuinalueet eivät varmasti ole keskustaa sanan sellaisessa todellisessa mielessä, että sillä olisi edes jonkinlaista määrittelyvoimaa. Toisin sanoen Viinikka ei ole yhtään vähemmän tai enemmän oikeaa kaupunkia tai "keskustaa" kuin jokin Turun ruutukaava-alueen puutalovaltainen asuinalue, josta keskustalle tyypillinen vilkkaus puuttuu tyystin ja suurimmaksi osaksi. Funktionalistisen Kalevan suhteen tämä pätee vieläkin selvemmin. Se on oikeampaa "keskustaa" ja varmasti kantakaupunkia kuin eräät Turun tekokeskustan alueet.
Eli kirjoittaja potee pahaa ruutukaavafetissiä tarttuessaan kaikenlaisiin lillukanvarsiin yrittämällä epätoivoissaan todistella kotikaupunkinsa salasuuruutta ja jäätyään kiinni jo alun perin luikurin laskuttelusta (hyi hyi!). Onhan se viihdyttävää seurata kaverin sotkeentumista omiin sanoihinsa, kun lähdetään esittelemään, että pienempi onkin oikeasti suurempi kuin suurempi pienempi. Ja tämä asetelma on siis jo alun alkujaan kirvoittanut hänen kielenkantansa siitä asiantilasta, jota hän ei millään tahtoisi hyväksyä. Mutta sehän onkin yksilöpsykologinen kysymys.
No voi hyvät hyssykät sentään, millaista sisällätöntä tuubaa ja vieläpä tuolla mitalla. Nooh rautalangasta väännettyä, niin päästään vähemmillä sanoilla ja tarkoituksen hakuisilta väärinymmärryksiltä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskusta
"Helsingin ydinkeskusta sijaitsee päärautatieaseman ympäristössä, jonne suuri osa KESKUSTAN palveluista on keskittynyt."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
"Tampereen KESKUSTA on itä–länsi-suunnassa noin kolme kilometriä pitkä ja pohjois–etelä-suunnassa noin kaksi kilometriä pitkä. (Hyvät hyssykät. Nuo mitathan perustuvat ruutukaava-alueeseen) KESKUSTAAN kuuluvat YDINkeskustan (ulottuu Tampere-talolta Hämeenpuistoon) lisäksi Amurin ja Tammelan kaupunginosat."
Keskusta 6km2
Vs.
http://docplayer.fi/49723748-Tampereen-keskustan-elinvoimalaskennan-tul…
Sivu 8.
Huom. Määritelmät olivat Helsingin ja Tampereen, ettet pysty vetoamaan, mihin tamperelaiset nyt ikinä vetoavatkaan. Jos minä olen väärässä, niin silloin on myös moni tamperelainenkin, sillä oletetattavasti tamperelaiset ovat määritelleet Tampereen keskustan. Ei voi muuta sanoa kuin, että miten tyhmiä te olette? Enkä tarkoita kaikkia tamperelaisia, vaan teitä, ketkä täällä väittelette ja kaiken kukkuraksi olette täysin kuutamolla siitä, mistä te väittelette. En tiedä, onko teidän pakko olla erimieltä turkulaisen kanssa, vaikka oma kotikaupinkinne olisi samaa mieltä turkulaisen kanssa? Ei Turku kun vain saa olla mitenkään parempi tai isompi. Naurettavaa tai pikemminkin säälittävää. Tarkistakaa faktanne ensi kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Näsijärvi on pelkkä rutakko ;)
Riippuu kummasta tykkää enemmän. Minun mielestäni Turun jokiranta ei ole kaunis, sillä Aurajoki on saastunut. Turun saaristo on kaunis, mutta merituuli vie siitäkin ilon.
Näsijärvi on kaunis ja puhdas, eikä siellä tuule liikaa. ;)
Tampere selkeästiparempi turussa mutainen aurajoki lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineidenkyllästämä likainen puro.Sama Pyhäjärvestä toimitetaan raikasta maustettuavettä turkuun.Sen näkee jo turkulaisista.Elintarvikeyritykset yrittävät vettälaimentaa kaikillalisämausteilla.
Tamperelainen uutisoi, että Marriot-ketjun Suomen ensimmäisen hotellin rakentamiseksi Tampereelle on haettu rakennuslupaa. Kysymyksessä on vain keskitason hotelli, siis mitä ihmeellistä siinä on?Tampereellakin on jo ennestään luokitukseltaan korkeatasoisempia hotelleja, mutta omalla tavallaan on kuitenkin tärkeää saada globaalin hotellioperaattorin brändi Tampereelle, koska se on paljon tunnetumpi maailmalla kuin suomalaisketjut. Lisäksi Scandic- ja Cumulus-ketjut pistävät hynttyynsä yhteen, joten an tärkeää saada kilpailua alalle lisää. Ja vaikka uusi hotellirakennus tuskin tullaan myöhemmin muistamaan minään arkkitehtonisena helmenä, tuo Marriot "piristysruiskeen" Tampereen matkailuun, kuten tavataan sanoa. Lisäksi se rakennetaan aivan Tampere-talon kylkeen, mikä lisää Pohjoismaiden suurimman konsertti- ja kongressikeskuksen kilpailukykyä. Ja sokerina pohjalla: Turussa tullaan jälleen ottamaan Tampereesta mallia. Jep jep.
(https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/621552-marriott-hotellille-haetaan-rakennuslupaa-tampereella)
Se on aivan sama, miksi tätä keskustaa kutsuu. Se on kartalla selkeästi muusta kaupungista erottuva alue ja sattumoisen se on suurimmalta osaltaan ruutukaavaa. Keskusta on nimeenomaan juuri se alue, minkä erottaa kartalta, eikä se, millä aluella on enemmän asiakkaita. Asiakkaat kyllä elävöittävät keskustaa, mutta eivät tee keskustaa.
Miten näin yksinkertainen asia on näin vaikeaa ymmärtää? Tämä ei ole mitään salatiedettä ja tämä kaikki tieto on yleistä ja yleisessä käytössä. En tiedä, miten tampereelle on syntynyt tällainen marginaaliryhmä, ketkä tästä yleisestä tiedosta eivät tiedä mitään. No varmaan jokin massapsykoosi tai jotain hör hör. Semmosii väinämöisii teil siel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
Tuon mukaan keskustalle on määritelty jonkin näköinen selkeä alue. Mittojen mukaan keskustalla tarkoitetaan ruutukaava-aluetta ja ydinkeskustalla kosken lähiympäristöä.
Eikö ruutukaava-alue ole parempi ja selkeämpi vertailtava tai määriteltävä, kuin muodoton liikekeskusta, mille ei ole olemassa edes yleistä määritelmää. Vai onko se vain vaikeaa vertailla sen takia, kun oma keskusta-alue on pienempi ja väljempi?
Miten kirjoittajan ruutukaavafetissi ja keskusta liittyvät toisiinsa? Kaupunkisuunnittelu on ajat sitten vapautunut 1800-luvun pakkopaidasta. Korttelit, jotka koostuvat yksipuolista asumista, eivät kuulu mitenkään enää todellisen keskustan piiriin. Koko alueen luonne on silloin jo täysin epäkeskustamaista riippumatta siitä, onko kortteli umpikortteli vai jotain muuta. Tämä kyllä ymmärretään hyvin Turussakin, jonka kotisivuilta löytyy rationaalisia keskustarajauksia täällä esitettyjen tyhmyyksiä sijaan.
Ruutukaavafetissi? Siis mitä? Mitä suurempi keskusta-alue, niin sitä vähemmän siellä on myös kuolleempia ja hiljaisempia osia. Ydinkeskusta on keskustan ytimessä ja sen elävin osa. Kuollut keskusta on tästä huolimatta keskustaa. Jos et ymmärrä keskustan ja ruutukaavan yhteyttää, niin miten voit edes väitellä aiheesta? Keskusta tosiaan tarkoittaa montaa asiaa, mutta kaikkia niitä yhdistää poikkeuksetta ruutukaava. Tässä ei pitäisi olla mitään vaikeaa ymmärtää. Keskusta-alue=ruutukaava-alue(laajempana kokonaisuutena kantakaupinki). Ydinkeskusta, liikekeskusta=liikenteellinen ja kaupallinen keskittymä ruutukaava-alueen sisällä.
Keskusta-aluetta tai kantakaupunkia tosiaan kasvatetaan isoissa kaupungeissa. Ainakin Helsingissä Jätkäsaari ja Kalastama ovat tällaisia ja Turussa Ratapiha, Linnakaupunki ja Kupittaa-Itäharju. Tampereella laajentaniminen ei ole mahdollista muuta kuin ylöspäin.
Väitteillesi ei ole mitään tukea, etteikö ruutukaava-alue tarkoittaisi millän määritelmällä keskustaa. Yksi keskustan määritelmä ei tosiaan pyyhi muita määritelmiä pois, kuten sana maali tarkoittaa värikästä litkua ja urheilulajien verkolla peitettyä metallikehikkoa. Sanan merkityksen ymmärtää aina asiayhteydestä, tai ainakin pitäisi ymmärtää. Jos ei ymmärrä, niin ei se vääräksi sitä tee.
Kun veikkonen heittäytyy Väinämöiseksi lurittelemaan kaikenlaista mahdollista maan ja taivaan väliltä keskusta-aiheesta, ei voi muuta kuin todeta alkuperäisen aiheen hämärtyneen melkoisesti. Se tosiasia ei kuitenkaan ole muuksi muuttunut, että asekaavaopillinen käsite ruutukaava ja toiminnallinen käsite kaupungin keskusta eivät ole toistensa synonyymeja. Korkeintaan ns. vanhoille kaupungeille tyypillistä ruutukaavaverkkoa voi käyttää sen havainnoillistamiseen, kuinka pienellä maantieteellisellä alueella Suomen kaupungit ennen sijaitsivatkaan eli kuinka kompakteja ne olivatkaan. Jos edellisen kirjoittaja tunteekin menneeseen romantiikannälkäistä kaipuuta eli nostalgiaa, ei se kuitenkaan oikeuta eli legitimoi millään muotoa älytöntä käsitteiden hämärtämistä. Ruutukaavasta luovuttiin uusia asuinalueita suunniteltaessa jo kauan sitten, osittain jopa yli 100 vuotta sitten. Eri kaupungeissa ehkä vähän eri tahtia ja minua ei ihmetyttäisi jos Turussa tässä(kin) asiassa oltaisiin oltu perin juurin konservatiivisia. Tampereen kuvankaunista kaupunginosaa Viinikkaa alettiin rakentaa 1910-luvulla ja jo sitä rakennettaessa oltiin luovuttu ruutukaavasta. Silti Viinikan kirkolle on pari kilometriä Tampereen Keskustorilta eli jopa vähemmän Turun Kauppatorilta eräille Turun keskustaksi täällä kaupustelluille alueille. Toisin sanoen Suomen vanhojen kaupunkien keskustat saattavat sisältyä ruutukaava-alueeseen, mutta monet ruutukaavamuotoon suunnitellut asuinalueet eivät varmasti ole keskustaa sanan sellaisessa todellisessa mielessä, että sillä olisi edes jonkinlaista määrittelyvoimaa. Toisin sanoen Viinikka ei ole yhtään vähemmän tai enemmän oikeaa kaupunkia tai "keskustaa" kuin jokin Turun ruutukaava-alueen puutalovaltainen asuinalue, josta keskustalle tyypillinen vilkkaus puuttuu tyystin ja suurimmaksi osaksi. Funktionalistisen Kalevan suhteen tämä pätee vieläkin selvemmin. Se on oikeampaa "keskustaa" ja varmasti kantakaupunkia kuin eräät Turun tekokeskustan alueet.
Eli kirjoittaja potee pahaa ruutukaavafetissiä tarttuessaan kaikenlaisiin lillukanvarsiin yrittämällä epätoivoissaan todistella kotikaupunkinsa salasuuruutta ja jäätyään kiinni jo alun perin luikurin laskuttelusta (hyi hyi!). Onhan se viihdyttävää seurata kaverin sotkeentumista omiin sanoihinsa, kun lähdetään esittelemään, että pienempi onkin oikeasti suurempi kuin suurempi pienempi. Ja tämä asetelma on siis jo alun alkujaan kirvoittanut hänen kielenkantansa siitä asiantilasta, jota hän ei millään tahtoisi hyväksyä. Mutta sehän onkin yksilöpsykologinen kysymys.
No voi hyvät hyssykät sentään, millaista sisällätöntä tuubaa ja vieläpä tuolla mitalla. Nooh rautalangasta väännettyä, niin päästään vähemmillä sanoilla ja tarkoituksen hakuisilta väärinymmärryksiltä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskusta
"Helsingin ydinkeskusta sijaitsee päärautatieaseman ympäristössä, jonne suuri osa KESKUSTAN palveluista on keskittynyt."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskusta
"Tampereen KESKUSTA on itä–länsi-suunnassa noin kolme kilometriä pitkä ja pohjois–etelä-suunnassa noin kaksi kilometriä pitkä. (Hyvät hyssykät. Nuo mitathan perustuvat ruutukaava-alueeseen) KESKUSTAAN kuuluvat YDINkeskustan (ulottuu Tampere-talolta Hämeenpuistoon) lisäksi Amurin ja Tammelan kaupunginosat."
Keskusta 6km2
Vs.
http://docplayer.fi/49723748-Tampereen-keskustan-elinvoimalaskennan-tul…
Sivu 8.Huom. Määritelmät olivat Helsingin ja Tampereen, ettet pysty vetoamaan, mihin tamperelaiset nyt ikinä vetoavatkaan. Jos minä olen väärässä, niin silloin on myös moni tamperelainenkin, sillä oletetattavasti tamperelaiset ovat määritelleet Tampereen keskustan. Ei voi muuta sanoa kuin, että miten tyhmiä te olette? Enkä tarkoita kaikkia tamperelaisia, vaan teitä, ketkä täällä väittelette ja kaiken kukkuraksi olette täysin kuutamolla siitä, mistä te väittelette. En tiedä, onko teidän pakko olla erimieltä turkulaisen kanssa, vaikka oma kotikaupinkinne olisi samaa mieltä turkulaisen kanssa? Ei Turku kun vain saa olla mitenkään parempi tai isompi. Naurettavaa tai pikemminkin säälittävää. Tarkistakaa faktanne ensi kerralla.
Ei täällä ole käyty keskustelua Helsingin rajoista. Otsikossakin lukee Tampere vai Turku. Tampereella yleensä ottaen pidetään Helsingistä todella paljon, ja täällä ollaan siinä mielessä jalat maassa ja realisteja ja vapaita tietyistä menneisyyden rasitteista, ettei ole mitään kaunoja Helsinkiä tai helsinkiläisyyttä vastaan sillä tavoin kuin kilpailevassa kaupungissa. Tampereen keskustan rajoista näkemys on kohtuullisen todenmukainen, pääosa Amuria tai Tammelaa ei ole keskustaa. Tammela saattaa kehkeytyä tulevaisuudessa enemmän ydinkeskustan tapaiseksi täydennysrakentamisen tms. myötä. Turun keskusta on se missä satuilu on saanut siivet.
Ja tuosta jäi vielä nuo väitetyt luontoarvot. Järvet tuovat luontoarvoa asukkaille, mutta niin myös merikin. Joki nääs laskee sinne ja ei se ihan kaukanakaan ole, kun satamakin on ihan keskustan kupeessa(ei siis liikekeskustan).