Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!

Lainaus hesarista:

"Suomesta parhaiten sijoittui Helsingin yliopisto, joka ylsi Euroopan listalla jaetulle sijalle 28, kun viime vuoden lopulla julkaistulla maailmanlistalla ansiot riittivät sijaan 76.

Muut suomalaiset yliopistot olivat kauempana perässä. Aalto-yliopisto oli jaetulla sijalla 121, Turun yliopisto jaetulla sijalla 141 ja Itä-Suomen sekä Jyväskylän yliopistot jaetulla sijalla 181. Oulun yliopisto ylsi jaetulle sijalle 191."

Tämä siis vastauksena siihen sanontaan, että sivistys lähti Turusta, eikä tullut takaisin. Koska se saapuu Tampereelle? Ja ajatella. Näin vähällä määrällä torneja ja silti Tamperetta edellä! Jos parit tornit tehään, niin päästäänkö top10? Tämä vain tukee Tampereen juntti mainetta, kun pienemmätkin kaupungit rökittävät korkeakouluissa.

Ja kuvitteleeko joku oikeasti, että kulttuuripääkaupunki vuoden jälkeen se jäi siihen? Kulttuuri on edelleen vahva tekijä, vaikka siihen ei panosteta yhtä voimakkaasti, kuin tuona merkkivuotena, joka tulee sattumoisin vain kerran.

Ja sille, ketä väheksyi Turun kulttuuri titteliä sen takia, että se oli jaettu Tallinan kanssa, voit katsoa vähän miten niitä vuosittaisia kaupunkeja. -99 jälkeen lähes joka vuosi kulttuurikaupungiksi valittiin enemmän kuin yksi. Turku sai tämän tittelin. Helsinkikin on saanut sen. Tampere ei. Enkä näe edes syytä, miksi se sellaisen saisi.

Olen alkanut kyseenalaistamaan tätä kansallista käsitystä kylmistä turkulaisista, kun joka päivä kun olen ollut koiran kanssa lenkillä, on joku tullut juttelemaan minulle koirista ja rupattelemaan niitä näitä. Väitteestä "Turku on kaunis, mutta ihmiset ovat tylyjä" voi ottaa tuon jälkimmäisen väitteen pois.

Vierailija kirjoitti:

Lainaus hesarista:

"Suomesta parhaiten sijoittui Helsingin yliopisto, joka ylsi Euroopan listalla jaetulle sijalle 28, kun viime vuoden lopulla julkaistulla maailmanlistalla ansiot riittivät sijaan 76.

Muut suomalaiset yliopistot olivat kauempana perässä. Aalto-yliopisto oli jaetulla sijalla 121, Turun yliopisto jaetulla sijalla 141 ja Itä-Suomen sekä Jyväskylän yliopistot jaetulla sijalla 181. Oulun yliopisto ylsi jaetulle sijalle 191."

Tämä siis vastauksena siihen sanontaan, että sivistys lähti Turusta, eikä tullut takaisin. Koska se saapuu Tampereelle? Ja ajatella. Näin vähällä määrällä torneja ja silti Tamperetta edellä! Jos parit tornit tehään, niin päästäänkö top10? Tämä vain tukee Tampereen juntti mainetta, kun pienemmätkin kaupungit rökittävät korkeakouluissa.

Ja kuvitteleeko joku oikeasti, että kulttuuripääkaupunki vuoden jälkeen se jäi siihen? Kulttuuri on edelleen vahva tekijä, vaikka siihen ei panosteta yhtä voimakkaasti, kuin tuona merkkivuotena, joka tulee sattumoisin vain kerran.

Ja sille, ketä väheksyi Turun kulttuuri titteliä sen takia, että se oli jaettu Tallinan kanssa, voit katsoa vähän miten niitä vuosittaisia kaupunkeja. -99 jälkeen lähes joka vuosi kulttuurikaupungiksi valittiin enemmän kuin yksi. Turku sai tämän tittelin. Helsinkikin on saanut sen. Tampere ei. Enkä näe edes syytä, miksi se sellaisen saisi.

Kirjoittaja ei maininnut, että Hesari siteerasi vain YHDEN englantilaislehden tekemää listausta. Vakavammin otettavia listauksia löytyy Wikipediasta esimerkiksi aiheella yliopistoranking. Kannattaa tsekata myös niiden kritiikkiä. Lyhyesti sanottuna nuo rankkaukset suosivat lääketiedettä ja kovia luonnontieteitä, englanniksi julkaisemista ja artikkeleina julkaisemista. Sen hyljeksii vaikkapa suomenkielistä historian- tai yhteiskuntatieteellistä tutkimusta monografioita vaikka niillä olisi huomattavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kansallisessa kontekstissa. Tuota lähdettä vakavammin otettaville rankinglistauksille pääsee Tampereen teknillinen yliopisto, vaikka sen toiminnan tähtäin onkin  perustieteitä enemmän elinkeinoelämän innovaatioissa. Totta kuitenkin on, että Turun yliopisto on menestynyt näissä rankkauksissa jonkin verran paremmin. Rehellisemmälle lukijalle voi noista rankkauksista nousta mieleen maakuntayliopistojen keskinäisen nokittelun sijaan se, olisiko syytä karsia niistä ja keskittää eri tieteenaloja Helsinkiin, jos kerran nuo rankkaukset ovat niin merkityksellisiä. Yliopisto-opiskelu koskee kuitenkin vain osaa kansalaisista, eikä yliopistorankkauksilla taida olla paljoa tekemistä edes maisteritasoisen yliopistollisen perustutkinnon opiskelun ja siinä saatavan opetuksen laadun kanssa. Tampere on suomalaisia koulutus- ja tutkimuskentässä merkittävä yliopistokaupunki jo pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrällä mitattuina. Näitä taitaa olla suorastaan enemmän kuin Turussa ja Tampereen muuttovoitot suurempia myös opiskelijoiden/muiden nuorten joukossa? Sekös turkulaisen saakin nikottelemaan! Tampere on yksi Suomen korkeamman sivistyksen keskittymistä. Sivistyssana nousee ennemminkin mieleen keskustelun tasosta silloin, kun turkulaistaustainen ihmettelee tyyliin "aijaa, onko teilläkin yliopisto?". Näitä löytyy tästäkin ketjusta.

Kulttuuripääkaupunkijutusta sen verran, että Turku oli asiasta päättäneiden ministerien joukossa suosituin vaihtoehto. Valituksi tuli poliitikkojen parhaaksi katsoma vaihtoehto tuon ohikiitäneen vuoden mittaiseksi ajankohdaksi. Kulttuurielämän laajuudesta ja laadusta pitkällä tähtäimellä se ei kerro paljon. Sopivin vaihtoehto tuli valituksi, ei välttämättä parhain. Asiasta päättäneessä hallituksessa ei ollut pirkanmaalaista ministeriä kotimaakunnan puolia pitämässä. Tästä päästään siihen todelliseen heikkouteen, että tamperelaisia tai lähialueen kansanedustajia on aika harvoin noussut ministeriksi. Pirkanmaalaiset kandidaatit ovat erityisen vähissä sekä Keskustan että RKP:n piirissä. Siltarumpupolitikointi on maan tapa, vaikka sitä ei "virallisesti" tunnustetakaan.

Olen samaa mieltä siitä, että koiran avulla sosiaalinen kanssakäyminen entuudestaan tuntemattomien kanssa helpottuu merkittävästi, mutta ei vain Turussa vaan ihan missä hyvänsä Suomessa. Koiranomistajat voivat suorastaan tuntea toisensa sen ja sen nimisen koiran ulkoiluttajina. :)

Ja mitäs kuuluukaan Turun Kakolaan? Museoviraston ja Kakola Yhtiön väännöissä on päädytty surulliseen kehitykseen: Sine aiottiin rakentaa näyttävä tornitalo, mutta kehitys vaikuttaa seuraavalta: 25 krs.->16 krs.. -> 5 kerrosta. Mikä onnistuu Helsingissä ja Espoossa ja Tampereellakin, ei tunnu onnistuvan kirveelläkään Turussa. Surullista, niin maan perusteellisen surullista. Näyttävästä historiasta on tullut kehityksen jarru ainakin korkean uudisrakentamisen perspektiivistä. Eihän tässä olla minnekään Tuomiokirkon naapuriin rakentamassa, herra paratkoon! Ja tässä sarjassa Tampere vie varmaan jatkossakin voiton lounaisesta kilpakumppanistaan.

Vierailija kirjoitti:

Turku: Tauski asuu tai on asunut siellä!

Tauski on alunperin Raisiolainen.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitäs kuuluukaan Turun Kakolaan? Museoviraston ja Kakola Yhtiön väännöissä on päädytty surulliseen kehitykseen: Sine aiottiin rakentaa näyttävä tornitalo, mutta kehitys vaikuttaa seuraavalta: 25 krs.->16 krs.. -> 5 kerrosta. Mikä onnistuu Helsingissä ja Espoossa ja Tampereellakin, ei tunnu onnistuvan kirveelläkään Turussa. Surullista, niin maan perusteellisen surullista. Näyttävästä historiasta on tullut kehityksen jarru ainakin korkean uudisrakentamisen perspektiivistä. Eihän tässä olla minnekään Tuomiokirkon naapuriin rakentamassa, herra paratkoon! Ja tässä sarjassa Tampere vie varmaan jatkossakin voiton lounaisesta kilpakumppanistaan.

Miksi kakolaan pitäisi tulla korkea torni? Mäki on itsessään jo korkea ja 16krs olisi noin 90m korkeudessa. Jos kattojen yli haluaa nähdä, niin se onnistuu lähes joka kukkulalta. Se on vain Ojalan oma henkiläkohtainen hanke, eikä hän edusta Turkua vaan itseään! Ei torneja kaikkialle sovi rakentaa, sillä ainakin Turun keskustassa on jotain arvoa maisemilla ja alueilla. Tuomiokirkko ei ole ainoa arvokohde Turussa, jota pitää suojella torneilta, vaan kukkulat ovat merkittäviä myös. Niitä arvostavat turkulaiset ja turistitkin. Jos ei ole arvokkaita maisemia ja arvokohteita niin torneja voi helpommin sijoittaa. Kaikkialle tornien kaavoittaminen on väliinpitämätöntä kaupunkisuunnittelua. Kakola ei ole mikään veturiasema ja täällä pyritään siihen, etteivät uudet rakennukset haistattele pitkiä ympäristölle. Huomiota arvorakennukselta ei haluta viedä ja se pitäisi päteä myös Tampereella. Ketään ei voi väittää, että kakolan torni olisi millään tavalla sopiva lisä kakolan vankilamiljööseen. Perusteluksi "tarvitaan näkötorni" on huono ja riittämätön syy rakentaa tornia, mutta Tampereella se varmaan on ihan kelpo perustelu.

Turku ei vastusta torneja. Se on harhaluulo, mitä Tamperelaiset levittävät tarkoituksenhakuisesti saadakseen Turusta huonon kuvan. Turku ja turkulaiset haluavat tornit uusille alueille vanhan ruutukaava keskustan ulkopuolelle. Itäharjulle ja Linnakaupunkiin tulee torneja. Ne ovat sen verran massiivisia alueita ja teollisuusaluetta, eli aikaa menee jo pelkkään maanpuhdistukseen. Linnakaupunki on lähtenyt jo liikkeelle linnan kupeesta. Eikä torneille ole mitään kiirettä, sillä tilanpuutetta ei ole, koska ollaan Suomessa eikä Hong kongissa. Tämän kokoiset alueet eivät vuodessa rakennu, eikä tornit ole ensisijalla. Kuitenkin torneja on tulossa, jos se jotakuta erityisesti kiinnostaa. Tornit ovat kuitenkin yksityisten hankkeita, joilla on merkittävä vaikutus kaupunkimaisemaan, eli ne eivät edusta kaupunkia vaan niiden rakennuttajia. Jos torneja kaupunki haluaisi, niin sitten vaan annettaisiin lupia. Siinä se ero onkin. Ongelma ei ole siinä, etteikö torneja saataisi, vaan minne ne halutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus hesarista:

"Suomesta parhaiten sijoittui Helsingin yliopisto, joka ylsi Euroopan listalla jaetulle sijalle 28, kun viime vuoden lopulla julkaistulla maailmanlistalla ansiot riittivät sijaan 76.

Muut suomalaiset yliopistot olivat kauempana perässä. Aalto-yliopisto oli jaetulla sijalla 121, Turun yliopisto jaetulla sijalla 141 ja Itä-Suomen sekä Jyväskylän yliopistot jaetulla sijalla 181. Oulun yliopisto ylsi jaetulle sijalle 191."

Tämä siis vastauksena siihen sanontaan, että sivistys lähti Turusta, eikä tullut takaisin. Koska se saapuu Tampereelle? Ja ajatella. Näin vähällä määrällä torneja ja silti Tamperetta edellä! Jos parit tornit tehään, niin päästäänkö top10? Tämä vain tukee Tampereen juntti mainetta, kun pienemmätkin kaupungit rökittävät korkeakouluissa.

Ja kuvitteleeko joku oikeasti, että kulttuuripääkaupunki vuoden jälkeen se jäi siihen? Kulttuuri on edelleen vahva tekijä, vaikka siihen ei panosteta yhtä voimakkaasti, kuin tuona merkkivuotena, joka tulee sattumoisin vain kerran.

Ja sille, ketä väheksyi Turun kulttuuri titteliä sen takia, että se oli jaettu Tallinan kanssa, voit katsoa vähän miten niitä vuosittaisia kaupunkeja. -99 jälkeen lähes joka vuosi kulttuurikaupungiksi valittiin enemmän kuin yksi. Turku sai tämän tittelin. Helsinkikin on saanut sen. Tampere ei. Enkä näe edes syytä, miksi se sellaisen saisi.

Kirjoittaja ei maininnut, että Hesari siteerasi vain YHDEN englantilaislehden tekemää listausta. Vakavammin otettavia listauksia löytyy Wikipediasta esimerkiksi aiheella yliopistoranking. Kannattaa tsekata myös niiden kritiikkiä. Lyhyesti sanottuna nuo rankkaukset suosivat lääketiedettä ja kovia luonnontieteitä, englanniksi julkaisemista ja artikkeleina julkaisemista. Sen hyljeksii vaikkapa suomenkielistä historian- tai yhteiskuntatieteellistä tutkimusta monografioita vaikka niillä olisi huomattavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kansallisessa kontekstissa. Tuota lähdettä vakavammin otettaville rankinglistauksille pääsee Tampereen teknillinen yliopisto, vaikka sen toiminnan tähtäin onkin  perustieteitä enemmän elinkeinoelämän innovaatioissa. Totta kuitenkin on, että Turun yliopisto on menestynyt näissä rankkauksissa jonkin verran paremmin. Rehellisemmälle lukijalle voi noista rankkauksista nousta mieleen maakuntayliopistojen keskinäisen nokittelun sijaan se, olisiko syytä karsia niistä ja keskittää eri tieteenaloja Helsinkiin, jos kerran nuo rankkaukset ovat niin merkityksellisiä. Yliopisto-opiskelu koskee kuitenkin vain osaa kansalaisista, eikä yliopistorankkauksilla taida olla paljoa tekemistä edes maisteritasoisen yliopistollisen perustutkinnon opiskelun ja siinä saatavan opetuksen laadun kanssa. Tampere on suomalaisia koulutus- ja tutkimuskentässä merkittävä yliopistokaupunki jo pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrällä mitattuina. Näitä taitaa olla suorastaan enemmän kuin Turussa ja Tampereen muuttovoitot suurempia myös opiskelijoiden/muiden nuorten joukossa? Sekös turkulaisen saakin nikottelemaan! Tampere on yksi Suomen korkeamman sivistyksen keskittymistä. Sivistyssana nousee ennemminkin mieleen keskustelun tasosta silloin, kun turkulaistaustainen ihmettelee tyyliin "aijaa, onko teilläkin yliopisto?". Näitä löytyy tästäkin ketjusta.

Kulttuuripääkaupunkijutusta sen verran, että Turku oli asiasta päättäneiden ministerien joukossa suosituin vaihtoehto. Valituksi tuli poliitikkojen parhaaksi katsoma vaihtoehto tuon ohikiitäneen vuoden mittaiseksi ajankohdaksi. Kulttuurielämän laajuudesta ja laadusta pitkällä tähtäimellä se ei kerro paljon. Sopivin vaihtoehto tuli valituksi, ei välttämättä parhain. Asiasta päättäneessä hallituksessa ei ollut pirkanmaalaista ministeriä kotimaakunnan puolia pitämässä. Tästä päästään siihen todelliseen heikkouteen, että tamperelaisia tai lähialueen kansanedustajia on aika harvoin noussut ministeriksi. Pirkanmaalaiset kandidaatit ovat erityisen vähissä sekä Keskustan että RKP:n piirissä. Siltarumpupolitikointi on maan tapa, vaikka sitä ei "virallisesti" tunnustetakaan.

Hyvä esimerkki asioiden kieltämisestä ja väheksymisestä.

"Ohikiitävä vuosi" niin, se kestää vain vuoden, niin kuin muutkin tittelit, joista kilpaillaan.

"Kulttuurielämän laajuudesta ja laadusta pitkällä tähtäimellä se ei kerro paljon." ei se muuten kilpailisi ja voittaisi, jos kulttuuritarjonta olisi suppea. Laajuudesta ja laadusta ei voi olla erimieltä, oli sitten Helsinkiläinen tai Tamperelainen tuomari. Turku on tunnettu kulttuuristaan kauan ennen kisaakin ja sitä mainetta ei varmasti ole tullut pelkällä mainostamisella vaan elävällä kulttuuritarjonnalla ympärivuoden. Itse en tiedä Tampereen kulttuuritapahtumia juuri lainkaan paria festivaalia lukuunottamatta. Turussa on ympärivuoden useita pieniä ja suur-markkinoita ja musiikkifestivaaleja yms. yms. Kansallinen Joulurauhan julistuskin tulee Turusta ja joulukaupunkina Turku on saanut ykkösmaininnan joulumarkkinoista momondon sivustolta. En usko, että Petteri Orpo olisi tätä erikseen vaatinut tai vaikuttanut valintaan millään lailla.

Ja kaiken leimaaminen Varsinais-suomalaisten politikkojen ansioksi on jo lapsellista.

Turun yliopisto on rankattu muutamalla sivulla "vähän paremmaksi" eli noin sadalla Tampereen yliopistoon verrattuna. Turku tosiaan myös kehityy ja kehittää korkeakoulutusta, ettei ihan jälkeen olla jäämässä. Lisäksi laivateollisuus on tuonut esille aiheeseen liittyvän osaamisen opiskelu, eli olisi näillä näkymin opiskelutarjonta laajenemassa käytännöllisempään suuntaan. Ja kampuskin on tulossa Kupittaalle!

Turun murre on perseestä.

Tampereen murre kuulostaa kiltisti sanottuna downin syndroomalta.

Turussa ei ole tornitaloja, eli Tampere on parempi paikka sen takia? No jo on perustelut. Turun keskusta on isompi ja väkirikkaampi ilman tornejakin. Kumpi merkitsee enemmän? Torneilla uhoaminen on pikkukaupunkien juttu. Tampere voi Porin kanssa mittelöidä niistä.

Ei ole uhoamista, vaan tosiasioita. Suuremmat kaupungit saavat niitä aikaiseksi, pienemmät eivät. Keskustaan mennään muista syistä kuin keskustan tuntumassa olevien asuntojen väkilukumäärillä uhoamisen takia. Se on aivan eri asia kuin koko kaupungin väkiluku. Eipä kaupunkien kokoa ole koskaan ruvettu mittaamaan joidenkin yksittäisten kansalaisten mieltymysten mukaisesti. Niinpä  keskustelu täällä on saanut hyvin lapsellisia ja ei-vakuuttavia sävyjä nimenomaan pro-turkulaisten taholta. Muuten Ylen julkaiseman kuntatutkan mukaan Tampereella on enemmän menestystekijöitä kuin kanssakilpailijoilla. Tampere sai vertailussa 19 pojoa 20 pisteen maksimista, kun taas Turussa jouduttiin selittelemään vajoamista keskikastiin 16 pisteellään.

Jos kaupungit museoiva näkemys olisi saanut voitolle vaikkapa 1800-luvulla, asuisimme yhä korkeintaan parikerroksisissa puutaloissa. Turussa varmaankin on jonkin verran enemmän suojelun tarpeessa olevia vanhoja taloja kuin Tampereella, mutta ydinkeskustan ilme on silti monin paikoin hyvin moderni, suorastaan sotien jälkeen rakennettujen talojen dominoima. Vanhoja helmiä on siellä täällä. Tornitalot eivät ole ristiriidassa vanhan rakennuskannan vaalimisen kanssa. Kohtalaisen onnistunut esimerkki tästä on vanhojen veturitallien ja Tornihotellin kombinaatio Tampereella. Olennaista on löytää vanhoille taloille taloudellisestikin mielekästä käyttöä. Suosittelisin ketjuun kirjoittaneita kiivailijoita rakentamaan siltoja eikä muureja henkisessä katsannossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus hesarista:

"Suomesta parhaiten sijoittui Helsingin yliopisto, joka ylsi Euroopan listalla jaetulle sijalle 28, kun viime vuoden lopulla julkaistulla maailmanlistalla ansiot riittivät sijaan 76.

Muut suomalaiset yliopistot olivat kauempana perässä. Aalto-yliopisto oli jaetulla sijalla 121, Turun yliopisto jaetulla sijalla 141 ja Itä-Suomen sekä Jyväskylän yliopistot jaetulla sijalla 181. Oulun yliopisto ylsi jaetulle sijalle 191."

Tämä siis vastauksena siihen sanontaan, että sivistys lähti Turusta, eikä tullut takaisin. Koska se saapuu Tampereelle? Ja ajatella. Näin vähällä määrällä torneja ja silti Tamperetta edellä! Jos parit tornit tehään, niin päästäänkö top10? Tämä vain tukee Tampereen juntti mainetta, kun pienemmätkin kaupungit rökittävät korkeakouluissa.

Ja kuvitteleeko joku oikeasti, että kulttuuripääkaupunki vuoden jälkeen se jäi siihen? Kulttuuri on edelleen vahva tekijä, vaikka siihen ei panosteta yhtä voimakkaasti, kuin tuona merkkivuotena, joka tulee sattumoisin vain kerran.

Ja sille, ketä väheksyi Turun kulttuuri titteliä sen takia, että se oli jaettu Tallinan kanssa, voit katsoa vähän miten niitä vuosittaisia kaupunkeja. -99 jälkeen lähes joka vuosi kulttuurikaupungiksi valittiin enemmän kuin yksi. Turku sai tämän tittelin. Helsinkikin on saanut sen. Tampere ei. Enkä näe edes syytä, miksi se sellaisen saisi.

Kirjoittaja ei maininnut, että Hesari siteerasi vain YHDEN englantilaislehden tekemää listausta. Vakavammin otettavia listauksia löytyy Wikipediasta esimerkiksi aiheella yliopistoranking. Kannattaa tsekata myös niiden kritiikkiä. Lyhyesti sanottuna nuo rankkaukset suosivat lääketiedettä ja kovia luonnontieteitä, englanniksi julkaisemista ja artikkeleina julkaisemista. Sen hyljeksii vaikkapa suomenkielistä historian- tai yhteiskuntatieteellistä tutkimusta monografioita vaikka niillä olisi huomattavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kansallisessa kontekstissa. Tuota lähdettä vakavammin otettaville rankinglistauksille pääsee Tampereen teknillinen yliopisto, vaikka sen toiminnan tähtäin onkin  perustieteitä enemmän elinkeinoelämän innovaatioissa. Totta kuitenkin on, että Turun yliopisto on menestynyt näissä rankkauksissa jonkin verran paremmin. Rehellisemmälle lukijalle voi noista rankkauksista nousta mieleen maakuntayliopistojen keskinäisen nokittelun sijaan se, olisiko syytä karsia niistä ja keskittää eri tieteenaloja Helsinkiin, jos kerran nuo rankkaukset ovat niin merkityksellisiä. Yliopisto-opiskelu koskee kuitenkin vain osaa kansalaisista, eikä yliopistorankkauksilla taida olla paljoa tekemistä edes maisteritasoisen yliopistollisen perustutkinnon opiskelun ja siinä saatavan opetuksen laadun kanssa. Tampere on suomalaisia koulutus- ja tutkimuskentässä merkittävä yliopistokaupunki jo pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrällä mitattuina. Näitä taitaa olla suorastaan enemmän kuin Turussa ja Tampereen muuttovoitot suurempia myös opiskelijoiden/muiden nuorten joukossa? Sekös turkulaisen saakin nikottelemaan! Tampere on yksi Suomen korkeamman sivistyksen keskittymistä. Sivistyssana nousee ennemminkin mieleen keskustelun tasosta silloin, kun turkulaistaustainen ihmettelee tyyliin "aijaa, onko teilläkin yliopisto?". Näitä löytyy tästäkin ketjusta.

Kulttuuripääkaupunkijutusta sen verran, että Turku oli asiasta päättäneiden ministerien joukossa suosituin vaihtoehto. Valituksi tuli poliitikkojen parhaaksi katsoma vaihtoehto tuon ohikiitäneen vuoden mittaiseksi ajankohdaksi. Kulttuurielämän laajuudesta ja laadusta pitkällä tähtäimellä se ei kerro paljon. Sopivin vaihtoehto tuli valituksi, ei välttämättä parhain. Asiasta päättäneessä hallituksessa ei ollut pirkanmaalaista ministeriä kotimaakunnan puolia pitämässä. Tästä päästään siihen todelliseen heikkouteen, että tamperelaisia tai lähialueen kansanedustajia on aika harvoin noussut ministeriksi. Pirkanmaalaiset kandidaatit ovat erityisen vähissä sekä Keskustan että RKP:n piirissä. Siltarumpupolitikointi on maan tapa, vaikka sitä ei "virallisesti" tunnustetakaan.

Hyvä esimerkki asioiden kieltämisestä ja väheksymisestä.

"Ohikiitävä vuosi" niin, se kestää vain vuoden, niin kuin muutkin tittelit, joista kilpaillaan.

"Kulttuurielämän laajuudesta ja laadusta pitkällä tähtäimellä se ei kerro paljon." ei se muuten kilpailisi ja voittaisi, jos kulttuuritarjonta olisi suppea. Laajuudesta ja laadusta ei voi olla erimieltä, oli sitten Helsinkiläinen tai Tamperelainen tuomari. Turku on tunnettu kulttuuristaan kauan ennen kisaakin ja sitä mainetta ei varmasti ole tullut pelkällä mainostamisella vaan elävällä kulttuuritarjonnalla ympärivuoden. Itse en tiedä Tampereen kulttuuritapahtumia juuri lainkaan paria festivaalia lukuunottamatta. Turussa on ympärivuoden useita pieniä ja suur-markkinoita ja musiikkifestivaaleja yms. yms. Kansallinen Joulurauhan julistuskin tulee Turusta ja joulukaupunkina Turku on saanut ykkösmaininnan joulumarkkinoista momondon sivustolta. En usko, että Petteri Orpo olisi tätä erikseen vaatinut tai vaikuttanut valintaan millään lailla.

Ja kaiken leimaaminen Varsinais-suomalaisten politikkojen ansioksi on jo lapsellista.

Edellä ei ole väitetty mitään Petteri Urpon osallisuudesta kulttuuripääkaupunkijuttuun eikä noilla Turun kaupungin matkailumarkkinointitempauksilla ole mitään yhteyttä valtakunnanpolitiikkaan. Yleisemmällä tasolla pidän kirjoittajan siltarumpupolitikoinnin kieltämistä naurettava ja jo totuuden vastaisena, semminkin kun hän on käsittänyt noin pahasti väärin monia edellä esitettyjä pointteja. Myös poliittisen lähihistorian kertaus voisi tulla tarpeeseen. Jos toista kaupunkia tuntee noin huonosti, niin matkailu avartaa.

Kuka on oikeasti niin tylsä ihminen että voi täydellä sydämellä sanoa että joku järvenranta olisi hyvinkin korkealla kaupunkeja priorisoitaessa??

Tampere on ehdottomasti parempi. Tuntuu jotenkin isommalta kuin Turku, mielenkiintoisia ravintoloita ja baareja riittää. Ihmiset puhuvat ihan mukiinmenevästi, toisin kuin Turussa jossa on se kamala Varsinais-Suomen murre.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole uhoamista, vaan tosiasioita. Suuremmat kaupungit saavat niitä aikaiseksi, pienemmät eivät. Keskustaan mennään muista syistä kuin keskustan tuntumassa olevien asuntojen väkilukumäärillä uhoamisen takia. Se on aivan eri asia kuin koko kaupungin väkiluku. Eipä kaupunkien kokoa ole koskaan ruvettu mittaamaan joidenkin yksittäisten kansalaisten mieltymysten mukaisesti. Niinpä  keskustelu täällä on saanut hyvin lapsellisia ja ei-vakuuttavia sävyjä nimenomaan pro-turkulaisten taholta. Muuten Ylen julkaiseman kuntatutkan mukaan Tampereella on enemmän menestystekijöitä kuin kanssakilpailijoilla. Tampere sai vertailussa 19 pojoa 20 pisteen maksimista, kun taas Turussa jouduttiin selittelemään vajoamista keskikastiin 16 pisteellään.

Jos kaupungit museoiva näkemys olisi saanut voitolle vaikkapa 1800-luvulla, asuisimme yhä korkeintaan parikerroksisissa puutaloissa. Turussa varmaankin on jonkin verran enemmän suojelun tarpeessa olevia vanhoja taloja kuin Tampereella, mutta ydinkeskustan ilme on silti monin paikoin hyvin moderni, suorastaan sotien jälkeen rakennettujen talojen dominoima. Vanhoja helmiä on siellä täällä. Tornitalot eivät ole ristiriidassa vanhan rakennuskannan vaalimisen kanssa. Kohtalaisen onnistunut esimerkki tästä on vanhojen veturitallien ja Tornihotellin kombinaatio Tampereella. Olennaista on löytää vanhoille taloille taloudellisestikin mielekästä käyttöä. Suosittelisin ketjuun kirjoittaneita kiivailijoita rakentamaan siltoja eikä muureja henkisessä katsannossa.

Jos pienet eivät saa niitä aikaiseksi, niin miksi muuttotappio Pori sitten sai sellaisen? Avaisitko vähän tätä väitettä.

Turussa kaupunkisiluettia hallitsee kukkuloiden merkkirakennukset ja kirkkojen tornit. Ne halutaan pitääkkin hallitsevina ja kakola on yksi näistä. Tornit halutaan uusille alueille, kuten Helsingissä, Tukholmassa, Pariisissa ja Pietarissa, eli välillä on ihan hyvä suojella sitä vanhaa korkeutta, vaikka kaikki talot eivät saman ikäisiä olisikaan. Turussa on matalia puutaloalueita ja korkeampia kerrostaloalueita. Kyllä tornitalot ovat ristiriidassa ympäristön kanssa, jos ne ovat selkeästi korkeampia ympäristön talojen kanssa. Korkeuksien vaaliminen ei ole museoitumista, sillä se ei estä uuden rakentamisa vaan ohjailee sitä ja pitää kokonaisuuden koossa. Korkeudella ja iällä ei ole mitään tekemistä keskenään. Turun, Tukholman ja Helsingin siluettia rikottiin "Turun taudin" kulta aikana. Turun keskustan korkeimmat talot rakennutti turun taudin ruumiilliatumaksikin kutsuttu Puolimatka. Helsingissä on Merihaka ja Tukholmassa on Sergelintorin ympäristö. Korkeudet eivät tuoneet mitään positiivista missään näistä tapauksista. Jätkäsaarikin on matala, vaikka ison kaupungin projekti onkin. Eli se siitä torni-teoriasta.

Keskustojen kokoeroista voi olla samaa mieltä oli sitten kaupungin virkamies tai väittelijä nettifoorumilla. Kartta on kaveri ja jos karttaan ja väkilukutilastoihin on uskomista, on Turun keskusta isompi ja laajempi. Mitä enempi ihmisiä keskustassa ja sen lähellä on enemmän asiakkaita keskustassa elävöittämässä sitä. Mitä kauemmaksi keskustasta muutetaan, sitä vähemmän keskustassa käydään, sillä niillä etäisyyksillä auto on ykkönen ja autoilijoille on omat peltomarketit, jonne on helpompi mennä. Keskusta elää enimmäkseen sen asukkaista ja sehän on selvää.

Hörhör Turun murre hör. Just juu. Hyvät perustelut tulee Tampereelta taas vaihteeksi. Turku on Suomen persereikä on perusteluiden aatelia. Persereikä väite on muutenkin hassu, kun anatomiaa miettii. Käsivarrethan ovat Lapissa, mutta miten ihmeessä perse voi olla Turun kohdalla? Yleensä persereikä on jalkojen yläpuolella, ja olettaisi, että Suomineidolla sellaiset on. Tampere olisikin lähempänä tuota pistettä.

"Ei ole uhoamista, vaan tosiasioita. Suuremmat kaupungit saavat niitä aikaiseksi, pienemmät eivät." Kyllä esim. kakolaan saataisiin torni ihan tuosta vain, mutta se on eriasia halutaanko sellaista sinne. Se on kuitenkin Ojalan oma henkiläkohtainen hanke ja se on ristiriidassa alueen ympäristön takia, joten en näe sen rakentamiselle mitään perusteltua syytä. Lisäksi Ojala uhkaa lopettaa koko Kakolan kehittämisen, ellei saa tahtoaan tornista läpi. Pitääkö sille antaa periksi ja antaa yksittäisten ihmisten taas muokata kaupunkia omien etujen ajamiseen?

Saaneen huomauttaa, että tornitaloja tulee myös Turkuun. Turku panostaa hiukan enemmän niiden sijoutteluun kuin Tampere, koska Turulla on jotain mitä Tampereella ei selvästikkään ole. Maisemallisia arvoja. Jos ei ole mitään, mitä suojella, niin kai niitä torneja voikin ihan surutta pystyttää sikinsokin, mutta onko se sitten siinä tapauksessa parempi kaupunki? Ketä niillä torneilla yritetään vakuuttaa? Jos on iso, niin sitten on. Ei se suuremmaksi muutu, jos rakennetaan torni. Tukholmassa ja Pietarissakaan ei niitä torneja ihan kauheasti ole ja Pietarissa ei taida keskustassa yhtään tornitaloa. Tukholmassakin on vain muutama. Miksi Tukholman Södermalmiakin pienempään Tampereen keskustaan tungetaan enemmän kauhea määrä torneja? Tampereen keskustassa asuu se 40 000 ja Södermalmissa 120 000 ja sielläkin on vain kaksi tornia. Muuttavatko kaikki Tukholmasta sitten Tampereelle, kun tajuavat missä kyläpahasessa he nyt asustavat? Iso määrä torneja pienessä keskustassa on todella noloa, varsinkin jos uskoo sen merkitsevän oikeasti sitä, että kauounki olisi suurkauounki. Se on sitä suuruuden hulluutta jolla yritetään muille todistaa jotain. Vähän niinkuin Hummerin autoilla.

En keksi mitään syytä, miksi Tampereen ja Turun kokoisissa kauoungeissa täytyisi olla monta tornitaloa. Näitä villityksiä tulee ja menee, eli kannattaa toki seurata muotia, mutta ei tehdä mitään peruuttamatonta. Tampere on ehkä vähän liian innoissaan mennyt tähän mukaan verrattuna muihin. Toki muuallakain tehdään ja suunnitellaan torneja, mutta Tampereella ne tehdään vartavasten torneja varten ja tornit ovat suunnittelun keskeisin osa.

Hesari vertasi Tamperetta ja Turkua viime keväänä ilmestyneessä liitteessään olevassa artikkelissa. Vertailulle antoivat kasvot kaksi tunnettua julkisuuden henkilöä, Heli Laaksonen ja Simo Frangen. Vertailun lopputulokseen artikkeli ei ottanut varsinaisesti kantaa, mutta hauska se oli. Siinä oli myös maisterisjätkä Frangenin sutkaus liittyen siihen, mitä eroa on olla Tampereella ja Turussa. Se ero, mitä on olla kusella ja kusessa. Har har har!