Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!

Vierailija kirjoitti:

Turku paljon kauniimpi, mutta ihmiset ulkopuoliselle kylmiä. Tampere ruma, mutta ihmiset kaikille ystävällisiä.

Öö. Missä ne ystävälliset tamperelaiset on? Kun niitä ei ole ikänään näkynyt, vaikka siellä aika usein käyn?

Olin kesällä Turussa lomalla. Oli ystävällisiä kaupunkilaisia kadut täynnä, myös jokirannat ja laivat. Tykkäsin.

terv. Hämeenlinnasta

Turkulainenkin sen tietää.

"Seutukohtaiset erot ovat tosiaan merkittävät. Valtiovarainministeriön raportin mukaan vuosina 2000–2011 Turun kaupunkiseutu on kasvanut reilulla 22 000 hengellä, kun Tampereen vastaava luku on yli 50 000.

Maan rajojen sisällä Tampereen muuttovoitto on ollut kolminkertainen Turkuun nähden. Lisäksi parempi syntyvyys on lisännyt Tampereen kaulaa Turkuun liki 10 000:lla.

Turusta muutetaan myös Tamperetta enemmän pois, ja Turun väkiluvun kasvu kertyy valtaosin maahanmuuttajista." http://www.turkulainen.fi/artikkeli/271859-karkaako-tampere-turulta

Vierailija kirjoitti:

Turkulainenkin sen tietää.

"Seutukohtaiset erot ovat tosiaan merkittävät. Valtiovarainministeriön raportin mukaan vuosina 2000–2011 Turun kaupunkiseutu on kasvanut reilulla 22 000 hengellä, kun Tampereen vastaava luku on yli 50 000.

Maan rajojen sisällä Tampereen muuttovoitto on ollut kolminkertainen Turkuun nähden. Lisäksi parempi syntyvyys on lisännyt Tampereen kaulaa Turkuun liki 10 000:lla.

Turusta muutetaan myös Tamperetta enemmän pois, ja Turun väkiluvun kasvu kertyy valtaosin maahanmuuttajista." http://www.turkulainen.fi/artikkeli/271859-karkaako-tampere-turulta

Mutta kuntien välinen muutto on suhteessa suomen suurinta. Kyllä telakka jne. tuo tänne ihmisiä muualtakin, mikä ei näy viellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkulainenkin sen tietää.

"Seutukohtaiset erot ovat tosiaan merkittävät. Valtiovarainministeriön raportin mukaan vuosina 2000–2011 Turun kaupunkiseutu on kasvanut reilulla 22 000 hengellä, kun Tampereen vastaava luku on yli 50 000.

Maan rajojen sisällä Tampereen muuttovoitto on ollut kolminkertainen Turkuun nähden. Lisäksi parempi syntyvyys on lisännyt Tampereen kaulaa Turkuun liki 10 000:lla.

Turusta muutetaan myös Tamperetta enemmän pois, ja Turun väkiluvun kasvu kertyy valtaosin maahanmuuttajista." http://www.turkulainen.fi/artikkeli/271859-karkaako-tampere-turulta

Mutta kuntien välinen muutto on suhteessa suomen suurinta. Kyllä telakka jne. tuo tänne ihmisiä muualtakin, mikä ei näy viellä.

Vähän on selittelyn makua :)

Onko se nyt niin vaikea myöntää, että ero tampereen seutuun kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkulainenkin sen tietää.

"Seutukohtaiset erot ovat tosiaan merkittävät. Valtiovarainministeriön raportin mukaan vuosina 2000–2011 Turun kaupunkiseutu on kasvanut reilulla 22 000 hengellä, kun Tampereen vastaava luku on yli 50 000.

Maan rajojen sisällä Tampereen muuttovoitto on ollut kolminkertainen Turkuun nähden. Lisäksi parempi syntyvyys on lisännyt Tampereen kaulaa Turkuun liki 10 000:lla.

Turusta muutetaan myös Tamperetta enemmän pois, ja Turun väkiluvun kasvu kertyy valtaosin maahanmuuttajista." http://www.turkulainen.fi/artikkeli/271859-karkaako-tampere-turulta

Mutta kuntien välinen muutto on suhteessa suomen suurinta. Kyllä telakka jne. tuo tänne ihmisiä muualtakin, mikä ei näy viellä.

Vähän on selittelyn makua :)

Onko se nyt niin vaikea myöntää, että ero tampereen seutuun kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.

Ei se ole vaikeaa. Tampereella kasvaa nimeenomaan seutu, kun turussa kasvaa keskusta ja kaupunki sen ympärillä. Se on taas makuasia, kumpi on kivempi asia, siis taajaman vai kaupungin laajentaminen. 5km sisällä turussa on 30 000 asukasta enemmän ja vuosittainnen kasvukin tällä vyöhykkeellä on reippaasti ylipuolet Tampereen kasvusta samalla vyöhykkeellä. Tampereen pääasiallinen kasvu sijoittuu turun mittakaavassa Raision ja Kaarinan etäisyyksille. Tampereen kova kasvu on käytetty tyhmään levittämiseen, eikä kaupungin tiivistämiseen. Ei se pelkkä väkiluvun kasvu kerro mitään, vaan se miten se kasvaa ja missä. Jos Tampere olisi Turun kokoinen, olisi se pienempi ja reippaasti. Turku jämähti aikana, jolloin rakennettiin aluekeskuksia ja kauounginrakennetta hajotettiin ja hajautettiin. Nyt muotina on tuon vastakohta eli olemassa olevan rakenteen tiivistäminen ja keskustan täydentäminen ja laajentaminen. Turulla on tässä paaaaljon paremmat eväät kuin Tampereella. Rakentamisessakin ollaan ottamassa kiinni ja jopa YIT:n toimitusjohtajakin kuvaili Turkua "kuumimmaksi kaupungiksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkulainenkin sen tietää.

"Seutukohtaiset erot ovat tosiaan merkittävät. Valtiovarainministeriön raportin mukaan vuosina 2000–2011 Turun kaupunkiseutu on kasvanut reilulla 22 000 hengellä, kun Tampereen vastaava luku on yli 50 000.

Maan rajojen sisällä Tampereen muuttovoitto on ollut kolminkertainen Turkuun nähden. Lisäksi parempi syntyvyys on lisännyt Tampereen kaulaa Turkuun liki 10 000:lla.

Turusta muutetaan myös Tamperetta enemmän pois, ja Turun väkiluvun kasvu kertyy valtaosin maahanmuuttajista." http://www.turkulainen.fi/artikkeli/271859-karkaako-tampere-turulta

Mutta kuntien välinen muutto on suhteessa suomen suurinta. Kyllä telakka jne. tuo tänne ihmisiä muualtakin, mikä ei näy viellä.

Vähän on selittelyn makua :)

Onko se nyt niin vaikea myöntää, että ero tampereen seutuun kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.

Ei se ole vaikeaa. Tampereella kasvaa nimeenomaan seutu, kun turussa kasvaa keskusta ja kaupunki sen ympärillä. Se on taas makuasia, kumpi on kivempi asia, siis taajaman vai kaupungin laajentaminen. 5km sisällä turussa on 30 000 asukasta enemmän ja vuosittainnen kasvukin tällä vyöhykkeellä on reippaasti ylipuolet Tampereen kasvusta samalla vyöhykkeellä. Tampereen pääasiallinen kasvu sijoittuu turun mittakaavassa Raision ja Kaarinan etäisyyksille. Tampereen kova kasvu on käytetty tyhmään levittämiseen, eikä kaupungin tiivistämiseen. Ei se pelkkä väkiluvun kasvu kerro mitään, vaan se miten se kasvaa ja missä. Jos Tampere olisi Turun kokoinen, olisi se pienempi ja reippaasti. Turku jämähti aikana, jolloin rakennettiin aluekeskuksia ja kauounginrakennetta hajotettiin ja hajautettiin. Nyt muotina on tuon vastakohta eli olemassa olevan rakenteen tiivistäminen ja keskustan täydentäminen ja laajentaminen. Turulla on tässä paaaaljon paremmat eväät kuin Tampereella. Rakentamisessakin ollaan ottamassa kiinni ja jopa YIT:n toimitusjohtajakin kuvaili Turkua "kuumimmaksi kaupungiksi".

Et näköjään ole yhtään perillä Tampereen keskustan suunnitelmista. Lähitulevaisuudessa isoimmat työmaat löytyvät juurikin keskustasta. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampere-kasvaa-15-miljardilla-eurolla-m…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkulainenkin sen tietää.

"Seutukohtaiset erot ovat tosiaan merkittävät. Valtiovarainministeriön raportin mukaan vuosina 2000–2011 Turun kaupunkiseutu on kasvanut reilulla 22 000 hengellä, kun Tampereen vastaava luku on yli 50 000.

Maan rajojen sisällä Tampereen muuttovoitto on ollut kolminkertainen Turkuun nähden. Lisäksi parempi syntyvyys on lisännyt Tampereen kaulaa Turkuun liki 10 000:lla.

Turusta muutetaan myös Tamperetta enemmän pois, ja Turun väkiluvun kasvu kertyy valtaosin maahanmuuttajista." http://www.turkulainen.fi/artikkeli/271859-karkaako-tampere-turulta

Mutta kuntien välinen muutto on suhteessa suomen suurinta. Kyllä telakka jne. tuo tänne ihmisiä muualtakin, mikä ei näy viellä.

Vähän on selittelyn makua :)

Onko se nyt niin vaikea myöntää, että ero tampereen seutuun kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.

Ei se ole vaikeaa. Tampereella kasvaa nimeenomaan seutu, kun turussa kasvaa keskusta ja kaupunki sen ympärillä. Se on taas makuasia, kumpi on kivempi asia, siis taajaman vai kaupungin laajentaminen. 5km sisällä turussa on 30 000 asukasta enemmän ja vuosittainnen kasvukin tällä vyöhykkeellä on reippaasti ylipuolet Tampereen kasvusta samalla vyöhykkeellä. Tampereen pääasiallinen kasvu sijoittuu turun mittakaavassa Raision ja Kaarinan etäisyyksille. Tampereen kova kasvu on käytetty tyhmään levittämiseen, eikä kaupungin tiivistämiseen. Ei se pelkkä väkiluvun kasvu kerro mitään, vaan se miten se kasvaa ja missä. Jos Tampere olisi Turun kokoinen, olisi se pienempi ja reippaasti. Turku jämähti aikana, jolloin rakennettiin aluekeskuksia ja kauounginrakennetta hajotettiin ja hajautettiin. Nyt muotina on tuon vastakohta eli olemassa olevan rakenteen tiivistäminen ja keskustan täydentäminen ja laajentaminen. Turulla on tässä paaaaljon paremmat eväät kuin Tampereella. Rakentamisessakin ollaan ottamassa kiinni ja jopa YIT:n toimitusjohtajakin kuvaili Turkua "kuumimmaksi kaupungiksi".

Et näköjään ole yhtään perillä Tampereen keskustan suunnitelmista. Lähitulevaisuudessa isoimmat työmaat löytyvät juurikin keskustasta. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampere-kasvaa-15-miljardilla-eurolla-m…

En väittänyt, etteikö tampereella tehtäisi keskustassa mitään. Tottakai tiedän eteläpuistosta, ratinasta, ranta tampellasta jne. Enhän minä muuten tästä väittelisikään. Tyhmää väitellä jostain, jos ei tiedä molemmista osapuolista mitään. Tiedätkö sinä Turun hankkeista? Ne ovat suurempia. Jo pelkästään tuo linnakaupunki on isompi kuin rantatampella ja eteläpuisto yhteensä. Sitten on ratapihan alue, jonne tulee vielä matkakeskus ja itäharju-kupittaan alue, jossa on juna-asema ja urheilu keskittymä ja liaäksi alueelle tulee kampus ja työpaikka keskittymä. Tamperella tehdään paljon keskustan ulkopuolellakin esim. Vuores.

Turku on myöntänyt rakennuslupia tänä vuonna enemmän kuin kahtena viime vuonna yhteensä. Lupia ollaan myönnetty lähes yhtä paljon kuin Tampereella, eikä hidastumisen merkkejä ole. Ei YIT:n toimitusjohtaja turhaan Turkua kehunut kuumimmaksi kaupungiksi.

Tampere on mun mielestä kivempi, koska tykkään järvistä enemmän kun merestä.

Tyynempää ja lämpimämpi vesi. On Turkukin kiva paikka olen asunut joskus teininä pari vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se nyt selvä asia että enemmän ihmisiä=enemmän kaikkea muutakin (kulttuuria yms...) "Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu"  https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_v%C3%A4est%C3%B6

Arvatkaa mikä se toiseksi suurin kaupunkiseutu on.

Onko Murmanskin kulttuuri tarjonta Tampereen tai edes Pirkkalan tasoista? Siellähän on enemmän asukkaita. Ei se väkiluku kerro mitään höhlä. Siinä tapauksessa Espoo ja Vantaakin olisivat kulttuuri keskuksia, mutta arvaappa mitä. Eivät ne ole kumpikaan! Väkiluku ei kerro mitään kulttuurista, rakenteesta, keskustasta tai oikein mistään muustakaan. Kumpi se kulttuuripääkaupunki olikaan? Taisi olla Turku. Tampere on laaja taajama, kun Turku on paaaaljon kaupunkimaisempi. Turun taajama on kutakuinkin yhtä laaja kuin Tampereella, mutta väestö vähenee keskustasta kauemmaksi mentäsessä toisin kuin siellä. Eli toisin sanoen, ne "kulttuurilliset" ja muut asiat näkyvät siellä keskustassa ja juuri sillä on merkitystä, kuinka paljon siellä on asukkaita ja kuinka paljon sen lähellä. Noilla sinun määritelmilläsi Turku on parempi.

Pelkkä "kuudenneksi suurin kaupunki" tittelikään ei kerro mitään, sillä se on hallinollinen alue. Se on eriasia kuin kaupunki, mikä on tiiviisti rakennettua aluetta. Tämä asia on hankala Tamperelaisille ja ehkäpä siksi siellä ei osata rakentaakkaan kaupunkia.

Kaikki täällä Tampereelma näkee tässä kehityksessä vain hyvää. Minä näen huonoa. Tampere on pieni kaupunki. Miksi se yrittää sitten näyttää miljoona kaupungilta? Onko se sitten suurkaupunki, kun siellä on niitä torneja? Kaikilla eurooppalaisilla kaupungeilla on se yksi oma kattokorkeus kuten Pietari, Pariisi, Helsinki, Tukholma, Turku jne. Toki näissä on pieniä poikkeuksia tietyiltä aikakausilta, mutta nykyään niitä paheksutaan ja näille alueille korkean rakentamista vältellään. Näissä luettelemissani kaupungeissa korkeat halutaankin nimeenomaan juuri keskustan ulkopuolelle uusille alueille. Tampere on saanut inspiraationsa jostain jenkeistä ja sen mukaista kaupunkia on tulossakin. Tampereesta tulee Suomen eurooppalaisiton kaupunki, mikä on ihme, sillä euroopassa kuitenkin ollaan. Kehitys ei ole hyvä asia, jos suunta on väärä. Realiteetit kuntoon ja velalla rakentaminen pitää lopettaa. Tornit ja areena eivät muuta juntteja sivistyneiksi.

 Kumpi se kulttuuripääkaupunki olikaan? Taisi olla Turku.  .[/quote]

Turkulaiset ovat viehtyneet varsi paljon pääkaupunkiteemaan. Kun se kuitenkin lipesi heiltä jo yli 200 vuotta sitten, tarttuvat he mieluusti korvikkeisiin, kuten 1820-luvulla lohdutuspalkinnoksi saamaansa arkkihiippakuntaan tai tuohon vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkiteemaan. Se oli kuitenkin jaettu titteli Tallinnan kanssa. Kun kyseessä oli ylimalkaan vain EU-vetoinen hanke kulttuurin ja rajat ylittävän vuorovaikutuksen edistämiseksi, ei kannata liikaa lukea tuohon turkulaisten niin sympatiseeraaman pääkaupunkititteliin piiriin kuuluuvaksi. Silloinen hallitus valitsi sopivimpana pitämänsä kaupunkien joukosta Turun. Hallituksessa ei ollut pirkanmaalaista ministeriä, joten kulttuuritarjonnaltaan varsin pätevä Tampere ei voinut tulla kysymykseen. Turku ei ollut huono valinta, mutta Tampereella ei ollut mahdollisuuksia kilpailussa sellaisella foorumilla, jolla ministerit pyrkivät junailemaan kaikenlaista hyvää omiin vaalipiireihinsä. Jos viimekeväisen kasinon sijoituksen olisi lopulta päättänyt silloinen sisäministeri Petteri Orpo, tuskin kukaan epäilee, mikä hänen ratkaisunsa olisi ollut.  Toisaalta monet tamperelaiset olivat kyllä sitä mieltä, että veronmaksajien rahoja runsaasti kaikenlaisiin taiteellisiin projekteihin kylvänyt hanke sopikin mennä Turkuun. Tai niin kuin turkulaistaustainen mutta nykytamperelainen "rautakansleri" Kalervo Kummola on todennut, Tampere ei ollut vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki vaan on Suomen pysyvä kulttuuripääkaupunki. Se ei panostanut kymmeniä miljoonia yhteen ohikiitävään vuoteen, vaan rakentaa pysyvää. Ajatukseen on helppo yhtyä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki täällä Tampereelma näkee tässä kehityksessä vain hyvää. Minä näen huonoa. Tampere on pieni kaupunki. Miksi se yrittää sitten näyttää miljoona kaupungilta? Onko se sitten suurkaupunki, kun siellä on niitä torneja? Kaikilla eurooppalaisilla kaupungeilla on se yksi oma kattokorkeus kuten Pietari, Pariisi, Helsinki, Tukholma, Turku jne. Toki näissä on pieniä poikkeuksia tietyiltä aikakausilta, mutta nykyään niitä paheksutaan ja näille alueille korkean rakentamista vältellään. Näissä luettelemissani kaupungeissa korkeat halutaankin nimeenomaan juuri keskustan ulkopuolelle uusille alueille. Tampere on saanut inspiraationsa jostain jenkeistä ja sen mukaista kaupunkia on tulossakin. Tampereesta tulee Suomen eurooppalaisiton kaupunki, mikä on ihme, sillä euroopassa kuitenkin ollaan. Kehitys ei ole hyvä asia, jos suunta on väärä. Realiteetit kuntoon ja velalla rakentaminen pitää lopettaa. Tornit ja areena eivät muuta juntteja sivistyneiksi.

Kateellisen panettelua. Vanha kasku kertoo, että sivistys tuli Suomeen Turun kautta, mutta toisaalta tiedetään, että sivistys on lähtenyt Turusta, eikä ole sinne sen jälkeen koskaan palannutkaan. Nimimerkin luettelemissa "eurooppalaisissa kaupungeissa" kaikissa on myös korkeaa rakentamista. Ja mikä ei kuulu tuon tasoisten kaupunkien joukkoon. Vastaus on tietysti maakuntakaupunki Turku. Tampereella seistään jalat maassa kaupunkia kehitettäessäkin, edellisen kirjoituksen valossa taas turkulaisten omakehu ylittää helposti todellisuuden rajat. Helsingin Kalasatamaanhan suorastaan rakennetaan Suomen ensimmäiset oikeat pilvenpiirtäjät (yli 100 m vähimmäisvaatimuksena). Annetaan siis suotuisen kehityksen pyörien pyöriä.

Vierailija kirjoitti:

 Kumpi se kulttuuripääkaupunki olikaan? Taisi olla Turku.  .

Turkulaiset ovat viehtyneet varsi paljon pääkaupunkiteemaan. Kun se kuitenkin lipesi heiltä jo yli 200 vuotta sitten, tarttuvat he mieluusti korvikkeisiin, kuten 1820-luvulla lohdutuspalkinnoksi saamaansa arkkihiippakuntaan tai tuohon vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkiteemaan. Se oli kuitenkin jaettu titteli Tallinnan kanssa. Kun kyseessä oli ylimalkaan vain EU-vetoinen hanke kulttuurin ja rajat ylittävän vuorovaikutuksen edistämiseksi, ei kannata liikaa lukea tuohon turkulaisten niin sympatiseeraaman pääkaupunkititteliin piiriin kuuluuvaksi. Silloinen hallitus valitsi sopivimpana pitämänsä kaupunkien joukosta Turun. Hallituksessa ei ollut pirkanmaalaista ministeriä, joten kulttuuritarjonnaltaan varsin pätevä Tampere ei voinut tulla kysymykseen. Turku ei ollut huono valinta, mutta Tampereella ei ollut mahdollisuuksia kilpailussa sellaisella foorumilla, jolla ministerit pyrkivät junailemaan kaikenlaista hyvää omiin vaalipiireihinsä. Jos viimekeväisen kasinon sijoituksen olisi lopulta päättänyt silloinen sisäministeri Petteri Orpo, tuskin kukaan epäilee, mikä hänen ratkaisunsa olisi ollut.  Toisaalta monet tamperelaiset olivat kyllä sitä mieltä, että veronmaksajien rahoja runsaasti kaikenlaisiin taiteellisiin projekteihin kylvänyt hanke sopikin mennä Turkuun. Tai niin kuin turkulaistaustainen mutta nykytamperelainen "rautakansleri" Kalervo Kummola on todennut, Tampere ei ollut vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki vaan on Suomen pysyvä kulttuuripääkaupunki. Se ei panostanut kymmeniä miljoonia yhteen ohikiitävään vuoteen, vaan rakentaa pysyvää. Ajatukseen on helppo yhtyä.

Eivät ole? Tuo on vain oletus. Ja onko jaettu ykkössija huonompi kuin ei ollenkaan sijaa? Kerro, mitä merkitystä tuolla jaetulla sijalla oli. Vähenikö sen merkitys? Orpo ja muut tuskin vaikuttivat tähän ja se onkin naurettava väite. Turkulaiset politikot tunnetaan juuri siitä, etteivät juuri vedä mitään kotiin päin. Kasinon sijaintiin ei pääministerillä ole taas mitään vaikutusvaltaa. Omastakin mielestä paikka on hyvä, sillä se on helposti tavoitettavissa ympäri Suomen. Turku olisi pärjännyt, jos ulkomaalaisia turisteja oltaisiin haettu, sillä yhteydet Suomesta ulkomaille ovat paremmat. Kummola tuskin muutti Tampereelle kulttuuun takia. Eikä Tampere ole mikään kulttuuripääkaupunki. Ehkä mustamakkaran ja saappaan heiton. Ja miksi ei olisi satsannut vuoteen mikä tulee vain kerran? Kerro toki, miksi ei olisi pitänyt satsata tähän? Kyllä Turku kulttuurissa vie Tamperetta. Se näkyy ihan kaikkialla ja sen tietää kaikki muut paitsi Tamperelaiset , koska he eivät halua tunnustaa totuutta. Vertaappa vaikka kesä ja joulu tapahtumia keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki täällä Tampereelma näkee tässä kehityksessä vain hyvää. Minä näen huonoa. Tampere on pieni kaupunki. Miksi se yrittää sitten näyttää miljoona kaupungilta? Onko se sitten suurkaupunki, kun siellä on niitä torneja? Kaikilla eurooppalaisilla kaupungeilla on se yksi oma kattokorkeus kuten Pietari, Pariisi, Helsinki, Tukholma, Turku jne. Toki näissä on pieniä poikkeuksia tietyiltä aikakausilta, mutta nykyään niitä paheksutaan ja näille alueille korkean rakentamista vältellään. Näissä luettelemissani kaupungeissa korkeat halutaankin nimeenomaan juuri keskustan ulkopuolelle uusille alueille. Tampere on saanut inspiraationsa jostain jenkeistä ja sen mukaista kaupunkia on tulossakin. Tampereesta tulee Suomen eurooppalaisiton kaupunki, mikä on ihme, sillä euroopassa kuitenkin ollaan. Kehitys ei ole hyvä asia, jos suunta on väärä. Realiteetit kuntoon ja velalla rakentaminen pitää lopettaa. Tornit ja areena eivät muuta juntteja sivistyneiksi.

Kateellisen panettelua. Vanha kasku kertoo, että sivistys tuli Suomeen Turun kautta, mutta toisaalta tiedetään, että sivistys on lähtenyt Turusta, eikä ole sinne sen jälkeen koskaan palannutkaan. Nimimerkin luettelemissa "eurooppalaisissa kaupungeissa" kaikissa on myös korkeaa rakentamista. Ja mikä ei kuulu tuon tasoisten kaupunkien joukkoon. Vastaus on tietysti maakuntakaupunki Turku. Tampereella seistään jalat maassa kaupunkia kehitettäessäkin, edellisen kirjoituksen valossa taas turkulaisten omakehu ylittää helposti todellisuuden rajat. Helsingin Kalasatamaanhan suorastaan rakennetaan Suomen ensimmäiset oikeat pilvenpiirtäjät (yli 100 m vähimmäisvaatimuksena). Annetaan siis suotuisen kehityksen pyörien pyöriä.

Jos se sivistys lähti, niin miksi Turun lukiot ja yliopistot pärjäävät tilastoissa Tamperetta paremmin? Tuliko sitä sivistystä edes sinne? Sanonta onkin vain sanonta ja siihen uskominen ei tee siitä totta.

Ja mitä jäi ymmärtämättä kohdasta "Kaikilla eurooppalaisilla kaupungeilla on se yksi oma kattokorkeus kuten Pietari, Pariisi, Helsinki, Tukholma, Turku jne. Toki näissä on pieniä poikkeuksia tietyiltä aikakausilta, mutta nykyään niitä paheksutaan ja näille alueille korkean rakentamista vältellään. Näissä luettelemissani kaupungeissa korkeat halutaankin nimeenomaan juuri keskustan ulkopuolelle uusille alueille." Turulla nämä alueet ovat keskustan viereen nousevat Itäharju ja Linnakaupunki, jotka ovat vanhan keskustan kylkeen nousevia alueita, kuten Kalasatama ja Jätkäsaarikin Helsingissä. Tampereen ratapiha taas on vanhassa keskustassa. Luminary on vanhassa keskustassa. Korkeat tulevat uusille alueille, kuten Tukholmassa Helsingissä, Pariisissa, Pietarissa ja Turussa. Kuten sanoin poikeukksia on jokaisessa näistä kaupungeista. Ero Tampereella on, ettei näissä rakenneta poikkeuksien varaan. Vaikuttaa vahvasti siltä, että täällä ollaan enemmän jalat maassa kuin Tampereella. Siellä rakennetaan tornitaloja kun voidaan. Täällä rakennetaan tornitaloja kun halutaan. Jos näet tässä kateutta tai omakehua, niin vika on sinussa.

Tornien summittainen rakentaminen vaikuttaa radikaalisti maisemiin ja ympäristöön. Ja kuten joillain kaupungeilla maisemat ovat arvokkaita. Arvokkaita maisemia ei tule pilata hetkettäisten villitysten takia. Siksi ne rakennetaan uusille alueille. Jos kuvittelet teidän tornien aiheuttavan kateutta niin senkus kuvittelet vaan.

Turku on Suomen kakkoskaupunki ja Tampere on kakkostaajama.

Käytännössä Turku voi rakentaa minne tahansa torneja, mutta se ei tee niin. Miksi? Syyt ovat ympäristössä. Jos kaupungin ulkonäössä ei ole mitään suojeltavaa, niin onko se rikas vai köyhä kaupunki? Näistä villityksistä on joka kauoungilla kokemusta. Viimeksi oli "turun tauti" mikä harhaanjohtavasti viittaa vain Turkuun, vaikka se oli globaali ilmiö, joka vaikutti kaikkiin Suomen isoihin kaupunkeihin. Silloin Turussa mentiin täysillä. Silloin Turkua kehuttiin koko Suomessa, miten se rakensi puutarhakadulle korkeat talot ja levensi katuja puutaloja lanaamalla. Se olikin vain villitys. Onko torneilu vain villitys? Miksi se olisi? Miksi ei? Onko niille torneille pakottavaa tarvetta? Ei.

Tampere on virallinen kolmoskaupunki. Vantaa uhkaa ohittaa jonkin vuoden päästä, voi viedä Pohjoismaiden suurimman kaupungin tittelin ns. Söderkullan Kiilan mentyä Sipoon pakkoliitoksessa Helsinkiin. Todella kauhistuttavaa. Tampere on Pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen kakkoskaupunki ja kakkostaajama. Turku OLI kakkoskaupunki, viimeksi kai 1950-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä Turku voi rakentaa minne tahansa torneja, mutta se ei tee niin. Miksi? Syyt ovat ympäristössä. Jos kaupungin ulkonäössä ei ole mitään suojeltavaa, niin onko se rikas vai köyhä kaupunki? Näistä villityksistä on joka kauoungilla kokemusta. Viimeksi oli "turun tauti" mikä harhaanjohtavasti viittaa vain Turkuun, vaikka se oli globaali ilmiö, joka vaikutti kaikkiin Suomen isoihin kaupunkeihin. Silloin Turussa mentiin täysillä. Silloin Turkua kehuttiin koko Suomessa, miten se rakensi puutarhakadulle korkeat talot ja levensi katuja puutaloja lanaamalla. Se olikin vain villitys. Onko torneilu vain villitys? Miksi se olisi? Miksi ei? Onko niille torneille pakottavaa tarvetta? Ei.

Turku tuskin itse rakentaa asuintorneja, mahdollistaa vain ne kaavoituksellisesti. Ensimmäinen syy on aina taloudellinen, koska rakentamiskustannukset kasvavat huomattavasti ylöspäin mentäessä. Meikäläisten pienten kaupunkien mittakaavassa tornitalot eli kahdestatoista kerroksesta ylöspäin ovat melko harvinaisia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella korkeimpien joukossa ovat Tampereen tornihotelli (25 krs. ja Hotelli Ilves (19 krs). Turun Airiston Tähdessä on 58 metriä ja kuusitoista kerrosta. Kun suomalainen rakennusteollisuus rakentaa paljon toisiaan muistuttuvia taloja, on yksittäiset tornitalot se juttu, joka erottaa ne tasapaksusta massasta. Kaupungin siluetin ei tarvitse muistuttaa littanaa pannukakkua. Liioin kaupungin historiallinen rakennuskanta ei saa muodostua sellaiseksi taakaksi, että se kahlitsee vääjäämätöntä kehitystä.   Kysyntä keskustassa vaikuttaa siihen, rakennetaanko torneja vai ei. Toinen syy tietysti voisi olla kaupungin asenneilmapiiri. Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi jämähtää ikiaikaisiin kerroslukemiin, koska sellaista ei ole olemassakaan. Historiallinen kehitys muovaa kaupungin kasvoja uudestaan, ja Tampereen keskusta on uudistumassa voimakkaammin kuin vuosikymmeniin. Hämeenkadustakin tulee raitiotien myötä joukkoliikennekatu, johon tulee väylät kävelijöille, pyöräilijöille ja *raitiotielle* vaan ei autoileville ukoille. Tampereen ratapihan yli rakennettavalle kannelle tulee korkeiden tornitalojen rypäs, joka edustaa Suomen oloissa rohkeaa arkkitehtuuria. Toteutuessaan siitä tulee Tampereelle selkeä vetovoimatekijä, vaikka uusi alue ei olisikaan kaikkien makuun.

Niin ja Tampereellakin on Puutarhakatu jonka yleisilme oli matala ja puutalovaltainen vielä 1950-luvulla. Sitten se saneerattiin voimakkaasti, eikä yhtäkään puutaloa jäänyt jäljelle. Uudesta rakennuskannasta sen verran, että sen varrella on Pietilöiden suunnittelema Metso ja tyylikästä betonisuunnittelua edustava 1970-luvun Anttila, jossa ei ole enää Anttilaa. Krhm.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä Turku voi rakentaa minne tahansa torneja, mutta se ei tee niin. Miksi? Syyt ovat ympäristössä. Jos kaupungin ulkonäössä ei ole mitään suojeltavaa, niin onko se rikas vai köyhä kaupunki? Näistä villityksistä on joka kauoungilla kokemusta. Viimeksi oli "turun tauti" mikä harhaanjohtavasti viittaa vain Turkuun, vaikka se oli globaali ilmiö, joka vaikutti kaikkiin Suomen isoihin kaupunkeihin. Silloin Turussa mentiin täysillä. Silloin Turkua kehuttiin koko Suomessa, miten se rakensi puutarhakadulle korkeat talot ja levensi katuja puutaloja lanaamalla. Se olikin vain villitys. Onko torneilu vain villitys? Miksi se olisi? Miksi ei? Onko niille torneille pakottavaa tarvetta? Ei.

Turku tuskin itse rakentaa asuintorneja, mahdollistaa vain ne kaavoituksellisesti. Ensimmäinen syy on aina taloudellinen, koska rakentamiskustannukset kasvavat huomattavasti ylöspäin mentäessä. Meikäläisten pienten kaupunkien mittakaavassa tornitalot eli kahdestatoista kerroksesta ylöspäin ovat melko harvinaisia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella korkeimpien joukossa ovat Tampereen tornihotelli (25 krs. ja Hotelli Ilves (19 krs). Turun Airiston Tähdessä on 58 metriä ja kuusitoista kerrosta. Kun suomalainen rakennusteollisuus rakentaa paljon toisiaan muistuttuvia taloja, on yksittäiset tornitalot se juttu, joka erottaa ne tasapaksusta massasta. Kaupungin siluetin ei tarvitse muistuttaa littanaa pannukakkua. Liioin kaupungin historiallinen rakennuskanta ei saa muodostua sellaiseksi taakaksi, että se kahlitsee vääjäämätöntä kehitystä.   Kysyntä keskustassa vaikuttaa siihen, rakennetaanko torneja vai ei. Toinen syy tietysti voisi olla kaupungin asenneilmapiiri. Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi jämähtää ikiaikaisiin kerroslukemiin, koska sellaista ei ole olemassakaan. Historiallinen kehitys muovaa kaupungin kasvoja uudestaan, ja Tampereen keskusta on uudistumassa voimakkaammin kuin vuosikymmeniin. Hämeenkadustakin tulee raitiotien myötä joukkoliikennekatu, johon tulee väylät kävelijöille, pyöräilijöille ja *raitiotielle* vaan ei autoileville ukoille. Tampereen ratapihan yli rakennettavalle kannelle tulee korkeiden tornitalojen rypäs, joka edustaa Suomen oloissa rohkeaa arkkitehtuuria. Toteutuessaan siitä tulee Tampereelle selkeä vetovoimatekijä, vaikka uusi alue ei olisikaan kaikkien makuun.

Niin ja Tampereellakin on Puutarhakatu jonka yleisilme oli matala ja puutalovaltainen vielä 1950-luvulla. Sitten se saneerattiin voimakkaasti, eikä yhtäkään puutaloa jäänyt jäljelle. Uudesta rakennuskannasta sen verran, että sen varrella on Pietilöiden suunnittelema Metso ja tyylikästä betonisuunnittelua edustava 1970-luvun Anttila, jossa ei ole enää Anttilaa. Krhm.

Pannukakussa ei ole mitään vikaa. Korkeuksien vaihdellessa tulee sekava kokonaisuus kuten Humalistonkadulla, jonka varrella on Turun keskusta korkeimmat asuintalot ja puutaloja. Parempi olla matalaa tai korkeaa, sillä yhdessä ne eivät oikein toimi. Toki korkeita tarvitaan, mutta Turun keskusta ei ole se paikka, kuten ei ole Helsingissäkään. Vanhoilla alueilla vanhat korkeudet, vaikka kaikki eivät samalta aikakaudelta olisikaan. Turussa merkittävin tornitalo keskittymä tulee itäharjulle ei keskustaan. Enempää ei mielestäni tarvita. Tornien sijoittelua keskustaan juuri vastustetaankin, kuten Helsingissä ja muissakin kaupungeissa, vaan mielipide kyselyissäkin tornit halutaan uusille alueille. Keskustan torneista ei Turusta ole kilpailukumppaniksi, koska osallistua ei halua kaupunki, eikä kaupunkilaisetkaan. Mikään kiirekkään näillä ei mielestäni ole, sillä uusia alueita tehdää niin paljon samaan aikaan, joten jee jee Tampere tornitalojen ykkönen huutoa saadaan kuulla jonkin aikaa vielä.

Ja hämeenkadusta onnittelut! Täällä ei vastaavaa pääväylä valtakatua oikein ole. Jokiranta on kylläkin vastaava, jossa ei ole autoja nähty pitkään aikaan ja pyöräily tiheydetkin kilpailevat Helsingin tiheimpien reittien kanssa. Pikaratikasta myös onnittelut, siinä ollaan noin viisi vuotta teitä jäljessä. Hyvä suunta siellä tässä infran parantamisessa. Ratinaa en pidä oikein hyvä keskustan elinvoimalle, sillä se imee kaiken kaduilta saman katon alle. Hyvä asia siis kaikille muille kuin keskustassa asuville. Heikentämällä keskustan elinvoimaa ei paranneta hajautunutta kaupunkirakennetta, joka on jo ennestään ihan viturallaan. Keskustan elinvoimaa pitäisi parantaa, sillä se häviää jo nyt muille syrjäseuduille muuttovoitossa. Keskustan väkiluvunmuutos on allepuolet siitä, mitä Turun keskustaan muutetaan vuodessa.