Lue keskustelun säännöt.
Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!
Kommentit (1978)
Vierailija kirjoitti:
Turkulaiset ovat omakehussaan ja tärkeilynhalussaan aika veijareita, aina ei pysytä totuudessakaan. Niinpä esitetään väitteitä, että Turussa toimisi jopa seitsemän korkeakoulua! Oikeasti siellä taitaa toimia kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua (korkea-asteen amiksia). Tampereella on samoin kaksi tiedekorkeakoulua ja kaksi ammattikorkeakoulua. Niiden lisäksi kahdella amkilla on sivutoimipisteet Turussa, mutta varsinainen hallinto pääkaupunkiseudulla ja toimintaa useassa toimipisteessä ympäri Suomea. Aikaisemmin Tampereella oli Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos, mutta en koskaan ole täällä kohdannut ilmiöön, että kaikenlaisia pieniä lisättäisiin sivutoimipisteitä korkeakoulujen kokonaismäärään. Tampereella kun ei ole ollut vastaavassa määrin koskaan tarvetta pönkittää omanarvontuntoa tällaisilla huikeilla väitteillä. Sellaisen näppituntuman on saanut, että kun turkulaiselta taholta esitetään väitteitä, niissä tuntuu piilevän usein jokin erikoinen jekku. Sitten alkaakin varsinainen saivartelu asiasta. Vähän kuin sarja lyhyitä artikkeleita olisi muka enemmän kuin yksi tieteellinen teos.
https://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/ammattikorkeakoulut-ja-ylio…
Kuusi niitä näyttää olevan. Toki noihinkin on liitetty muita pienempiä, mutta kuusi niitä nyt on. Ei tuo kyllä minusta miltään omakehulta kuulostanut. Faktat voi myös itsekkin tarkistaa, niin ei tarvitse kaikkea jekuiksi epäillä, mikä ei itseään miellytä.Se on taas eriasia, haluaako elää siinä uskossa, että joku väite on jekku, niin ei tule itselle pahaa mieltä. Jotkut kun epäilevät jotain, he etsivät siitä tietoa ja korjaavat väitteet tarvittaessa. Ei kannata kaikkea haukkua jekuiksi, jos ei pysty niitä vääriksi todistamaan. Tamperelaisilla on niin suuret uskot itsestään, etteivät usko sitä, etteivät ole kaikessa suurempia. Jos joku kertoo vaikka, että täällä on enemmän korkeakouluja tai yms. niin se on heti jekku ja sen voi sulkea pois mielestä ja lakata ajattelemasta sitä ja jatkaa elämäänsä siinä omassa kuplassa, missä oma kotikulta Tampere on aina se paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon äskeiseen, niin kauppaopisto liitettiin yliopistoon, eli se oli varmaan se seitsemäs korkeakoulu.
Tampereella huono maine steroidi ja huumekaupunkina ja Turussa taas talvisin kylmä merituuli.
https://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/ammattikorkeakoulut-ja-ylio…
Kuusi niitä näyttää olevan. Toki noihinkin on liitetty muita pienempiä, mutta kuusi niitä nyt on. Ei tuo kyllä minusta miltään omakehulta kuulostanut. Faktat voi myös itsekkin tarkistaa, niin ei tarvitse kaikkea jekuiksi epäillä, mikä ei itseään miellytä.Se on taas eriasia, haluaako elää siinä uskossa, että joku väite on jekku, niin ei tule itselle pahaa mieltä. Jotkut kun epäilevät jotain, he etsivät siitä tietoa ja korjaavat väitteet tarvittaessa. Ei kannata kaikkea haukkua jekuiksi, jos ei pysty niitä vääriksi todistamaan. Tamperelaisilla on niin suuret uskot itsestään, etteivät usko sitä, etteivät ole kaikessa suurempia. Jos joku kertoo vaikka, että täällä on enemmän korkeakouluja tai yms. niin se on heti jekku ja sen voi sulkea pois mielestä ja lakata ajattelemasta sitä ja jatkaa elämäänsä siinä omassa kuplassa, missä oma kotikulta Tampere on aina se paras.[/quote]
Ei ole. Diakoni-amk ja humanistinen amk pitävät päätoimipaikkaansa pääkaupunkiseudulla. Turussa on kummallakin toimintaa vain ehkä 1/5 amk:n tai jopa vain 1/10 amk:n verran. Useita toimipaikkoja molemmilla ympäri suomea. Toisin sanoen turkulaisilla on taipumus liioitella omaa merkitystään, tässä tapauksessa korkeakoulukaupunkina. Vähän sama asia kuin väittäisi pörssinoteeratun yhtiön olevan Turussa, ja lähemmin katsottuna löytyykin jokin Lounais-Suomen aluekonttori. Eivät porilaisetkaan kaiketi väitä kaupungissaan olevan useaa yliopistoa sillä verukkeella, että sikäläisessä yliopistokeskuksessa voi opiskella usean suomalaisen yliopiston tarjoamaa koulutusta. Sivutoimipisteet eivät ole korkeakouluja.
Vierailija kirjoitti:
https://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/ammattikorkeakoulut-ja-ylio…
Kuusi niitä näyttää olevan. Toki noihinkin on liitetty muita pienempiä, mutta kuusi niitä nyt on. Ei tuo kyllä minusta miltään omakehulta kuulostanut. Faktat voi myös itsekkin tarkistaa, niin ei tarvitse kaikkea jekuiksi epäillä, mikä ei itseään miellytä.Se on taas eriasia, haluaako elää siinä uskossa, että joku väite on jekku, niin ei tule itselle pahaa mieltä. Jotkut kun epäilevät jotain, he etsivät siitä tietoa ja korjaavat väitteet tarvittaessa. Ei kannata kaikkea haukkua jekuiksi, jos ei pysty niitä vääriksi todistamaan. Tamperelaisilla on niin suuret uskot itsestään, etteivät usko sitä, etteivät ole kaikessa suurempia. Jos joku kertoo vaikka, että täällä on enemmän korkeakouluja tai yms. niin se on heti jekku ja sen voi sulkea pois mielestä ja lakata ajattelemasta sitä ja jatkaa elämäänsä siinä omassa kuplassa, missä oma kotikulta Tampere on aina se paras.
Ei ole. Diakoni-amk ja humanistinen amk pitävät päätoimipaikkaansa pääkaupunkiseudulla. Turussa on kummallakin toimintaa vain ehkä 1/5 amk:n tai jopa vain 1/10 amk:n verran. Useita toimipaikkoja molemmilla ympäri suomea. Toisin sanoen turkulaisilla on taipumus liioitella omaa merkitystään, tässä tapauksessa korkeakoulukaupunkina. Vähän sama asia kuin väittäisi pörssinoteeratun yhtiön olevan Turussa, ja lähemmin katsottuna löytyykin jokin Lounais-Suomen aluekonttori. Eivät porilaisetkaan kaiketi väitä kaupungissaan olevan useaa yliopistoa sillä verukkeella, että sikäläisessä yliopistokeskuksessa voi opiskella usean suomalaisen yliopiston tarjoamaa koulutusta. Sivutoimipisteet eivät ole korkeakouluja.
No tuolla perusteella korkeakouluja on vain Helsingissä ja muualla on vain aluekonttoreita. En ole huomannut, että ketään täällä olisi näillä kehunut tai ylpeillyt, mutta sinä selkeästi otit tästä jotenkin itseesi? Turku on opiskelija kaupunki, sillä merkittävä määrä asukasluvusta on opisekelijoita. Kummalla on enemmän merkitystä opiskelijakaupungille. Opistojen määrä(tai aluekonttoreiden, miten vain) vaiko ehkä kenties opiskelijoiden määrällä? Ja määrä on turha kilpailin aihe, sillä niitä yhdistellään kokoajan saman katon alle, eli opetuksen laajuus pysyy, mutta toimijat vähenevät. Olisiko opetuksen laajuus ja opiskelijoiden määräällä parempi vertailla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Toisin sanoen turkulaisilla on taipumus liioitella omaa merkitystään, tässä tapauksessa korkeakoulukaupunkina. "
Vai liioitella? Eiköhän ne yliopisto rankingit puhu Turun puolesta? Siinä jää Tampere reippaasti Turun jälkeen ja taitaa Oulukin mennä siinä ohi. Taitaa Tamperelaisilla olla taipumus vähätellä Turun mainetta korkeakoulukaupunkina. En tiedä missä kuplassa sinä asut, mutta täällä kaikkien muiden tuntemassa Suomessa Turun yliopisto on merkittävävin korkeakoulu pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tampereella on enemmän väkeä, mutta siihen se sitten jääkin. Tai onhan siellä isommat lähiöt toki. Siellähän ne Tamperelaiset enimmäkseen viihtyvätkin.
Ylen hiljattain tekemässä kuntatutkassa punnitaan hyvin monipuolisesti Suomen kuntien taloudellista tilannetta, tulevaisuudennäkymiä ja elinvoimaa. Ei ollut järin suuri yllätys, että tässäkin tutkimuksessa Tampere pesi jälleen selvällä erolla lounaisen kilpakumppaninsa Turun. Tamperelaiset todellisen asiantilan tietävät, vaikka turkulaiset eivät siihen haluakaan uskoa. Kunnan elinvoimaa, taloutta, terveyttä ja ilmapiiriä luodattaessa Tampere sai jopa 19 pistettä kahdenkymmenen maksimista. Ainoastaan kuntalaisten terveydestä jäi 1 piste täydestä uupumaan. Turkulaiset saivat vain 16 pistettä. Erityisesti kuntansa taloudellisesta tilanteesta Turku sai vain 3 pistettä viidestä. Mielenkiintoista on, että vaikka Tampereella on suurempi työttömyys, verotettavat tulot ovat kuitenkin asukasta kohti suuremmat kuin Turussa (17258 euroa vastaan 16599 euroa). Kuten tunnettua, Turku on kaupunkina huomattavasti velkaantuneempi asukasta kohden mitattuna kuin Tampere. Tampere on tässä suhteessa suurten kaupunkien parhaimmistoa. Mielenkiintoista kuitenkin nähdä, miten kuntatalous kehittyy, jos jatketaan paljon maksavia kerskahankkeita. Ei ollut myöskään mikään ihme, että Turku saa valtionosuuksia asukasta kohti enemmän kuin Tampere - tässähän näkyy selvästi Turun suositumpi asemaa valtionvallan taholta euroissa mitattuna. Haluan nostaa myös esiin, että Tampere käytti vertailuvuonna myös enemmän rahaa kulttuuriin kuin Turku: 239 euroa/asukas vastaan 213 euroa/asukas. Näin siis silloin kun viuluja ei maksa valtio/EU.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kumpikaan miellytä, Turku on ruotsia puhuvia, paskantärkeitä hienostorouvia täynnä, Tampere on taas sellainen työläiskaupunki, punaniskoja täynnä.
Niin ei sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt Turku on saamassa rakennusluvissa Tampereen kiinni ja tuolle kasvulle ei näy loppua. Tanpereella rakentaminen on ollut aina viimevuotta enemmän, mutta Turussa vauhti on aivan käsittämättömän nopea. YIT:n toimitusjohtaja Kari Kaunismaa on määritellyt Turun Suomen kuumimmaksi kaupungiksi. Niin kova vauhti on. Rakennuslupia myönnettiin tänä vuonna enemmän kuin kahtena viimevuonna yhteensä, eli aika harppaus ja vauhti ei näillä näkymin lopahda ihan heti, sillä näkymät ovat Varsinais-Suomessa erittäin valoisa. Pirkanmaa senkun synkistyy entisestään. Työttömyys tippuu Turussa ja Tampereella kovaa vauhtia se lisääntyy. Telakka ja autoteollisuus luo kasvua ja sen ympärille aiotaan luoda opiskelua, eli lisää teekkareita yms. tännekkin.
Mitään radikaalia muutosta ei tule nopeasti, vaan kaikki alkaa vaikuttaa vasta noin kahdenkymmenen vuoden päästä ja näillä näkymin Tampere tulee jäämään jälkeen ja Turku tulee menemään ohi. Parissa vuodessa tämä ei kyllä tapahdu ja mitä vain voi matkan varrella sattua. Tulevaisuudessa Tampere jää vääjäämättä pois isosta kuviosta, eli pohjoinen kasvukäytävä, jonne suunnitellaan hyperlooppia. Kannattaa panostaa nyt paljon näihin kerskarakennuksiin, sillä tämä saattaa olla viimeinen tilaisuus niitä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylen hiljattain tekemässä kuntatutkassa punnitaan hyvin monipuolisesti Suomen kuntien taloudellista tilannetta, tulevaisuudennäkymiä ja elinvoimaa. Ei ollut järin suuri yllätys, että tässäkin tutkimuksessa Tampere pesi jälleen selvällä erolla lounaisen kilpakumppaninsa Turun. Tamperelaiset todellisen asiantilan tietävät, vaikka turkulaiset eivät siihen haluakaan uskoa. Kunnan elinvoimaa, taloutta, terveyttä ja ilmapiiriä luodattaessa Tampere sai jopa 19 pistettä kahdenkymmenen maksimista. Ainoastaan kuntalaisten terveydestä jäi 1 piste täydestä uupumaan. Turkulaiset saivat vain 16 pistettä. Erityisesti kuntansa taloudellisesta tilanteesta Turku sai vain 3 pistettä viidestä. Mielenkiintoista on, että vaikka Tampereella on suurempi työttömyys, verotettavat tulot ovat kuitenkin asukasta kohti suuremmat kuin Turussa (17258 euroa vastaan 16599 euroa). Kuten tunnettua, Turku on kaupunkina huomattavasti velkaantuneempi asukasta kohden mitattuna kuin Tampere. Tampere on tässä suhteessa suurten kaupunkien parhaimmistoa. Mielenkiintoista kuitenkin nähdä, miten kuntatalous kehittyy, jos jatketaan paljon maksavia kerskahankkeita. Ei ollut myöskään mikään ihme, että Turku saa valtionosuuksia asukasta kohti enemmän kuin Tampere - tässähän näkyy selvästi Turun suositumpi asemaa valtionvallan taholta euroissa mitattuna. Haluan nostaa myös esiin, että Tampere käytti vertailuvuonna myös enemmän rahaa kulttuuriin kuin Turku: 239 euroa/asukas vastaan 213 euroa/asukas. Näin siis silloin kun viuluja ei maksa valtio/EU.
Rahan sysääminen kulttuuriin ei välttämättä tee kauoungista kulttuuripääkaupunkia. Kaupunkien välisessä tuktkimuksissa eniten kulttuuria kuluttivat helsinkiläiset ja turkulaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuri on jo sisäistynyt kaupunkilaisiin ja sitä ei pelkällä rahalla tehdä, vaan se tulee kaupunkilaisista itsestään.
Toisin sanoen kulttuurikaupungin tekee kulttuurikaupunkilaiset, ei kulttuuriin sysätty raha. En kuitenkaan väitä, etteikö siihen panostaminen olisi huono juttu, vaan, ettei se kaikki lähde sieltä rahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tamperelaiset elävät jossain kuplassa, kun joku sanoo jotain, missä Turku on parempi, niin se on heti joku vale tai jekku. Mitä jos se onkin totta? Leimaamalla se heti jekuksi se menettää arvonsa ja siten voi jatkaa elämäänsä tyytyväisenä ja tietämättömänä. Tampereleisilla tuntuu Turku tietous perustua vain oletukseen ja harhaluuloihin. Turun kulttuurielämä on köyhää ja korkeakoulu kaupunkina aivan mitätön. Voiko noin edes vitsillä väittää? On aina asioita, missä Tampere ei ole se paras ja sehän on selvää. Tampereella on sitä väkeä enemmän, mutta se ei loppupeleissä kerro kulttuurista yms. mitään. Tamperelaiset hyväksyvät vain sellaiset väitteet, jotka miellyttävät itseään, vaikka vääriä olisivatkin. Tamperelaiset heittävät romukoppaan faktat, jotka eivät heitä miellytä, eli syyt ovat henkiläkohtaisia. Joku väitti Turun keskustaakin isommaksi pinta-alaa ja väkilukua myöten ja heti hänet tyrmättiin, vaikka todisteet olivat vedenpitäviä ja kaikkien halukkaiden tutkittavia molempien kaupunkien sivuilta ja kartoista. Illusio särkyy, jos tietää liikaa. Täällä Turussa ymmärretään realiteetit, eikä pistetä kaikkea pelkän väkiluvun piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole uhoamista, vaan tosiasioita. Suuremmat kaupungit saavat niitä aikaiseksi, pienemmät eivät." Kyllä esim. kakolaan saataisiin torni ihan tuosta vain, mutta se on eriasia halutaanko sellaista sinne. Se on kuitenkin Ojalan oma henkiläkohtainen hanke ja se on ristiriidassa alueen ympäristön takia, joten en näe sen rakentamiselle mitään perusteltua syytä. Lisäksi Ojala uhkaa lopettaa koko Kakolan kehittämisen, ellei saa tahtoaan tornista läpi. Pitääkö sille antaa periksi ja antaa yksittäisten ihmisten taas muokata kaupunkia omien etujen ajamiseen?
Saaneen huomauttaa, että tornitaloja tulee myös Turkuun. Turku panostaa hiukan enemmän niiden sijoutteluun kuin Tampere, koska Turulla on jotain mitä Tampereella ei selvästikkään ole. Maisemallisia arvoja. Jos ei ole mitään, mitä suojella, niin kai niitä torneja voikin ihan surutta pystyttää sikinsokin, mutta onko se sitten siinä tapauksessa parempi kaupunki? Ketä niillä torneilla yritetään vakuuttaa? Jos on iso, niin sitten on. Ei se suuremmaksi muutu, jos rakennetaan torni. Tukholmassa ja Pietarissakaan ei niitä torneja ihan kauheasti ole ja Pietarissa ei taida keskustassa yhtään tornitaloa. Tukholmassakin on vain muutama. Miksi Tukholman Södermalmiakin pienempään Tampereen keskustaan tungetaan enemmän kauhea määrä torneja? Tampereen keskustassa asuu se 40 000 ja Södermalmissa 120 000 ja sielläkin on vain kaksi tornia. Muuttavatko kaikki Tukholmasta sitten Tampereelle, kun tajuavat missä kyläpahasessa he nyt asustavat? Iso määrä torneja pienessä keskustassa on todella noloa, varsinkin jos uskoo sen merkitsevän oikeasti sitä, että kauounki olisi suurkauounki. Se on sitä suuruuden hulluutta jolla yritetään muille todistaa jotain. Vähän niinkuin Hummerin autoilla.
Keskustelun mittakaava saa vääriä sävyjä, kun verrataan Skandinavian suurimpaan kaupunkiin. Tukholman kaupunkialue taitaa olla tuplasti meikäläisen pääkaupunkiseudun kokoinen. Keskustaan jos minnekään tornitalot sopivat. Esimerkin voi hakea vaikka Tallinnasta ja sen näyttävistä korkeista rakennuksista. Tällä en tarkoita Virua. Tallinna rakentaa rohkeasti uutta, vaikka kaupungissa on myös keskiaikainen vanha kaupunki, jollaista ei löydy Turusta. Sama pätee myös Riikaan kuin Vilnaankin. Jos Tampereen tornit toteutuvat likimainkaan maailmankuulun Liebeskindin toimiston suunnitelmien mukaisesti, luovat ne Tampereelle todellista wau-arkkitehtuuria uuteen minikaupunginosaan sen lisäksi, että kaupunkiin saadaan kansainvälisten artistien vaatimukset täyttävät areena, joka jo sijaintinsa puolesta pistää Turun ahtaalle. Siis jos asiassa toimeen tartutaan. Tampereella virkamiestyönä tehdyn korkean rakentamisen selvityksen mukaan tornitalot toimivat myös suurimmissa lähiöissä ainakin maamerkkeinä. Espoon aluekeskuksista löytyy runsaasti esimerkkejä, kuten myös Helsingissä. Sitä vastoin pitäisi kysyä, miksi vanhan rakennuskaavan mittakaavan pitäisi lannistaa uuden rakentamisen mahdollisuuksia? Vanha vankila-alue tai tehdasalue on aikoinaan rakennettu palvelemaan käyttötarkoitustaan, mutta sitten joskus varsinaisen toiminnan päätyttyä rakennusten suojelusta tulee itsessään päämäärä, johon uuden toiminnan pitäisi sopeutua. Vanhaa saisi täydentää rakentamalla vain vaatimatonta ja mitäänsanomatonta lisäksi. Kiinnostavaa kerroksellisuutta syntyy, vaikka uusi olisi korkeampaa. Sääliksi käy turkulaisia korkean rakentamisen ystäviä noin penseässä ilmapiirissä. Toisaalta Turussa ei taida vieläkään olla kunnollista näkötornia, josta ihailla kaupungin maisemia? Tampereellahan on Näsinneula, Pyynikin näkötorni vuodelta 1929, Tornihotelli näköalakerroksineen ja myös rouheasta betoniestetiikasta pitäville Hervannan vesitorni. Suomen korkein näkötorni alkaa lähestymään 50. ikävuottaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turun jätevesissä on huomattavasti enemmän huumejäämiä, eli siellä on enemmän narkkareita. Kertoo Hs tänään. Itseasiassa Tretta ei mainittu koko jutussa. Oli puhe vain kaupungeista, joissa isoimmat huumejäämät vesissä Euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Turun jätevesissä on huomattavasti enemmän huumejäämiä, eli siellä on enemmän narkkareita. Kertoo Hs tänään. Itseasiassa Tretta ei mainittu koko jutussa. Oli puhe vain kaupungeista, joissa isoimmat huumejäämät vesissä Euroopassa.
Yksi näkökulma siihen, että Turussa on merisatama ja sen tuoma kansainvälisyyslisä ja Tampereella ei. Asiat
eivät ole yksioikoisen mustavalkoisia. Tampere on yleisemminkin rikosten määrillä mitattuna turvallisempi kaupunki kuin Turku.
Vierailija kirjoitti:
Turun jätevesissä on huomattavasti enemmän huumejäämiä, eli siellä on enemmän narkkareita. Kertoo Hs tänään. Itseasiassa Tretta ei mainittu koko jutussa. Oli puhe vain kaupungeista, joissa isoimmat huumejäämät vesissä Euroopassa.
Tampereen jätevesissä on varmaan Suomen korkeimmat steroidijäämät, ja ne ovat jopa pahempia kuin huumejäämät.
Vierailija kirjoitti:
Turun jätevesissä on huomattavasti enemmän huumejäämiä, eli siellä on enemmän narkkareita. Kertoo Hs tänään. Itseasiassa Tretta ei mainittu koko jutussa. Oli puhe vain kaupungeista, joissa isoimmat huumejäämät vesissä Euroopassa.
Hyvin poimittu tieto. Tosiaan siinä uutisessa mainittiin, ettei huumeiden kokonaiskulutus ole lisääntynyt, vaan amfetamiinin käyttäjät ovat siirtyneet vahvemman metamfetamiinin käyttöön. Muunmuoassa kokaiini käytetään Turussa niin vähän, ettei tietoa siitä edes saatu. Tämä uutinen ei kerro mitään huumeidenkäyttäjien määrästä.
Naurattaako ehkä hieman tämä viimeaikainen, selvästikin keski-ikäisten miesten kinastelu näiden kaupunkien paremmuudesta?
Turkulaiset ovat omakehussaan ja tärkeilynhalussaan aika veijareita, aina ei pysytä totuudessakaan. Niinpä esitetään väitteitä, että Turussa toimisi jopa seitsemän korkeakoulua! Oikeasti siellä taitaa toimia kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua (korkea-asteen amiksia). Tampereella on samoin kaksi tiedekorkeakoulua ja kaksi ammattikorkeakoulua. Niiden lisäksi kahdella amkilla on sivutoimipisteet Turussa, mutta varsinainen hallinto pääkaupunkiseudulla ja toimintaa useassa toimipisteessä ympäri Suomea. Aikaisemmin Tampereella oli Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos, mutta en koskaan ole täällä kohdannut ilmiöön, että kaikenlaisia pieniä lisättäisiin sivutoimipisteitä korkeakoulujen kokonaismäärään. Tampereella kun ei ole ollut vastaavassa määrin koskaan tarvetta pönkittää omanarvontuntoa tällaisilla huikeilla väitteillä. Sellaisen näppituntuman on saanut, että kun turkulaiselta taholta esitetään väitteitä, niissä tuntuu piilevän usein jokin erikoinen jekku. Sitten alkaakin varsinainen saivartelu asiasta. Vähän kuin sarja lyhyitä artikkeleita olisi muka enemmän kuin yksi tieteellinen teos.