Tampereella päiväkodissa eilen tutustumassa :-(
Huh että kylmää... ennen olen huvittuneenakin lukenut täältä av:lta näitä päiväkoti" kauhujuttuja" , mutta eilen kyllä totesin ne todeksi itsekin. Oltiin lapsen kanssa tutustumassa päiväkotiin, joka oli todella kehuttu paikka. Enpä tiedä sitten minkä takia, itse olin niin järkyttynyt että soitin juuri äskön, että valitettavasti en voi lastani moiseen paikkaan tuoda. Kerroin johtajalle kaiken näkemäni ja arvostelemani asiat, ja hän vaan voivotteli että näin se on tässä maassa.
Tässä vain pari asiaa:
Ryhmän hoitajat arvostelivat lasten vaatteita koko ajan puettaessa. Yhdelle sanottiin, että voi miten venyneet pikkuhousut sulla on, sanos äidille että heittää ne menemään. (tytöllä oli aivan hyvännäköiset siistit pikkuhousut, joissa kuminauha näytti olevan vähän löystynyt...) Toiselle lapselle hoitaja sanoi todella ärsyttävään äänensävyyn: Mitkä ihmeen rukkaset äitis on sulle tänään laittanut, niin isot ettei käsissä pysy, taitaa olla isoveikan vanhat?!
Sama jatkui koko pukemisen ajan, kun lasten vaatteita arvosteltiin, ja kaikilla näytti omasta mielestäni olevan todella asialliset siistit vaatteet. Mua oksetti tuo vähättely.
Ulkona pienten ryhmä oli SÄÄLITTÄVÄÄ katseltavaa. 2 noin 1-vuotiasta poikaa itki KOKO AJAN ulkoilussa, jossa olimme yli tunnin mukana lapseni kanssa. Hoitajat VÄISTYIVÄT kun lapset taapersivat lumessa heitä kohti syliä kaivaten. Käänsivät selkänsä ja kiitivät oikein pois kun huomasivat että lapsi lähtee tulemaan kohti. Ivalliseen sävyyn sitten nauroivat minulle, että " noi kaks nyt on tollaisia, poraavat aina koko ulkoilun ajan. Kyllä niitten pitää tajuta ettei niitä kukaan voi sylissä kantaa koko aikaa" Tuntui aivan järkyttävälle katsella tilannetta. Taaperot itkivät aivan täysillä, toinen itki niin paljon että alkoi kakoa ja nyyhkytti. Räkää valui suussa asti ja tilanne tuntui todella kaamealle. Hoitajat vaan juorusivat keskenään eivätkä piitanneet yhtään. Taas sitä tajusi, että ei ne välitä niistä lapsista paskaakaan, lapset ovat vaan heille jotain välineitä siinä työssään....
AIka karua on kun elämän raadollisuus pitää opettaa jo 1-vuotiaalle tyylillä: ei kukaan sinusta välitä eikä ehdi ottaa syliin. Opi ja totu tähän laitostouhuun muiden mukana niin pärjäät elämässä. Jaiks. Itkin kun lähdin paikalta ja mietin, että tajuaako noiden pienimpien vanhemmat mitä siellä päivän aikana tapahtuu ja että lapset todella itkevät täysin yksin siellä päivässä tuntitolkulla :-(
Kommentit (204)
Monesti uudet hoitajat tulevat asenteella, että minä pelastan maailman ja olen parempi kuin muut. he kantavat ja retuuttavat ja antavat yksilöllistä aikaa ja puuhaavat yhden kanssa.
No, se meinaa, että se työtaakka on muilla isompi. Toiseksi se tosiaan meinaa sitä, että jos niitä 15-20 kiloisia taaperoita raahataan pihalla ja pidetään sylissä niin ne huutaa sitä senkin jälkeen kun tämä uusi, vastavalmistunut hoitaja on vaihtanut muualle.
Ja tämä uusi vastavalmistunut hoitaja tajuaa sen siinä vaiheessa kun ei enää olekaan sijainen vaan hänellä on vastuu ryhmästä ja paineet ja ensimäistä kertaa nitkahtaa selkä niin, että jalat tipahtaa alta kun tulee välilevynpullistuma.
Mutta siihen asti hän tekee karhunpalveluksia muille hoitajille kantamalla ja retuuttamalla ja lirputtelemalla yhdelle tai kahdelle parkujalle. Kas kun ne muutkin pitäisi ehtiä hoitaa.
Olen ollut sijaisena useassakin päiväkodissa. Varsinkin pienempien ryhmässä.
Kaikissa päiväkodeissa, joissa olen ollut, olen saanut muiden hoitajien vihat niskaani. Syynä se, kun en kestä katsoa itkeviä alle 3-vuotiaita vaan otan syliin ja yritän lohduttaa.
Aina saan moitteita aikuisilta siitä, ettei niitä saa ottaa syliin. Syy: koska silloin ne ovat kuulemma aina tunkemassa syliin, jos huomaavat, että joku sylittelee. Siis eikö ole muka ihan normaalia, että alle 3-vuotias lapsi kaipaa hoitopäivän aikana aikuisen syliä.
Itkuihin ei saisi reagoida, koska se on kuulemma vaan huomion keräämistä. Kun kysyin, mitä pitäisi tehdä, niin vastaus: käännä selkäsi ja ole kuin lasta ei olisikaan. Kyllä se sitten oppii olemaan ryhmässä ja menee omiin leikkeihinsä, kun aikansa itkee.
Ja sama tilanne niissä n. kymmenessä päiväkodissa, joissa olen ollut. Ei ihme, että lapsista kasvaa tunneköyhiä, kylmiä, muista piittaamattomia, empatiakyvyttömiä ihmisiä. Kokevat tuollaista käytöstä kuitenkin yli 8 tuntia päivässä...
Vastuuttomia sellaiset vanhemmatkin on, jotka alle 3-vuotiaan jättää tuollaisiin oloihin.
Miksi luulet niiden hoitajien siellä päiväkodissa olevan? No ihan palkan takia sitäkin työtä tehdään. Ja jos vaivoja tulee niin taatusti oma terveys menee edelle jonkun Nico-Petterin, joka äiti makaa kotona vauvan kanssa.
Toiseksi niin kauan kun lääkäri on sitä mieltä, että en ole sairauseläkekunnossa niin töissä käyn. Siihen on minulla oikeus ja näin kerätä itselleni tulevaa eläkettä.
Päiväkoti on vain työpaikka, kaikesta huolimatta.
jyrkkiä mielipiteitä, vaikka omat lapseni saivat käsittääkseni hyvää hoitoa- vein heidät päikkyyn 2-vuotiaina. Varmaan monessa päiväkodissa yritetään parasta, mut musta on hirveää se jos päiväkodin työpaikakseen valinnut ihminen on menettänyt myötätntonsa ja kokee lapset raskaiksi taakoiksi joiden hoitamattomuutta selitellään omilla vaivoilla. Siis arvomaailma on tyystin väärä lasten hoitamiseen. HUonosti hoidettu lapsi voi kärsiä laiminlyönneistään paljon, ja kyllä se syy on silloin sen, joka ei kohtaa sitä lasta. Ja toinen asia mikä mua järkyttää on se et tän päivän ihmiset valittaa ja sitten ryhtyy tappelemaan keskenään ja lopulta tyytyy osaansa- mut koska yhteiskunnan kannalta lapset on ö-luokan kansalaisia, heidän oikeuksiensa puolesta pitäisi taistella. MIksi kukaan ei tee mitään??? Sopeudutaan ja annetaan asioiden olla, ja hyväksytään jokapäiväinen lastenrääkkäys. PÄivähoitoon pitää saada paljon lisää resursseja ja heti.
niiden tuhansien joukossa, mitä hoitajat ehtivät kymmenien vuosien aikana hoitaa.
En ole päiväkodissa töissä, mutta voin kuvitella, että siihen turtuu kun katsoo samaa meininkiä 30 vuotta. Ja todella, tuo on sellainen pointti, että riittääkö selkäsärkyisellä hoitajalla oman terveyden uhalla kanniskella virikelasta, jonka äiti ei jaksa itse kahta lasta hoitaa kotona.
Minulla ei riittäisi.
tuosta sylissä pitämisestä. Mulla on selkävaivoja. Ajoittain jousun olemaan sairaslomallakin. Minä en pidä lapsia pihalla sylissä koska selkä väsyy. Sisällä kyllä pidän kun voin istua. Päiväkodissa on aika paljon lapsia jotka haluavat syliin. Seisaalteen se kuormittaa kyllä kaikkia. On vähä eri asia kun kotona pidät niitä omia välillä sylissä.
ottakaa sinne pihalle tuoli. Selkävaivojaan voi myös hoitaa. Jos ei hoidu- ehkä olet väärällä alalla- kun päiväkodissa olennaisinta on se et lapset saa HYVÄÄ hoitoa. JOs et kykene sitä heille antamaan, et ole kyllin pätevä työpaikkaasi. Erittäin yksinkertaista. PÄiväkoti on olemassa jotta lapset sais hoitoa eikä siksi et sulla on työpaikka. Ja ihan helpoin ratkaisu= nosta ulos tuoli, laita villahousut jalkaan ettei takapuoli jäädy- istu siinä- saavat lapset tulla syliisi.
kun on jotain terveysongelmia. Kesällä ehkä otetaan ne tuolit pihalle, ei talvi pakkasella. Ituppa itse tunti kun on pakkasta, ei oikein villahousut riitä :)
työntekijän ja lapsen paras. Oletko sitä mieltä että työterveyshuollon ohjeistus on jotenkin tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi? Tietysti on päättäjien vika että resurrit päiväkodissa ovat huonot- sille ei kukaan voi mitään- mutta kuullostaa todella itsekkäälle ja törkeälle vedota työterveyshuollon ohjeistukseen ja sillä verukkeella jättää pienet parkumaan ja kokemaan itsensä hylätyksi. Sinä olet aikuinen ja voit tehdä valintoja elämässäsi, se pieni parkuva lapsi on SUN ARMOILLA.
Monesti uudet hoitajat tulevat asenteella, että minä pelastan maailman ja olen parempi kuin muut. he kantavat ja retuuttavat ja antavat yksilöllistä aikaa ja puuhaavat yhden kanssa. No, se meinaa, että se työtaakka on muilla isompi. Toiseksi se tosiaan meinaa sitä, että jos niitä 15-20 kiloisia taaperoita raahataan pihalla ja pidetään sylissä niin ne huutaa sitä senkin jälkeen kun tämä uusi, vastavalmistunut hoitaja on vaihtanut muualle. Ja tämä uusi vastavalmistunut hoitaja tajuaa sen siinä vaiheessa kun ei enää olekaan sijainen vaan hänellä on vastuu ryhmästä ja paineet ja ensimäistä kertaa nitkahtaa selkä niin, että jalat tipahtaa alta kun tulee välilevynpullistuma. Mutta siihen asti hän tekee karhunpalveluksia muille hoitajille kantamalla ja retuuttamalla ja lirputtelemalla yhdelle tai kahdelle parkujalle. Kas kun ne muutkin pitäisi ehtiä hoitaa.
Olen ollut sijaisena useassakin päiväkodissa. Varsinkin pienempien ryhmässä. Kaikissa päiväkodeissa, joissa olen ollut, olen saanut muiden hoitajien vihat niskaani. Syynä se, kun en kestä katsoa itkeviä alle 3-vuotiaita vaan otan syliin ja yritän lohduttaa. Aina saan moitteita aikuisilta siitä, ettei niitä saa ottaa syliin. Syy: koska silloin ne ovat kuulemma aina tunkemassa syliin, jos huomaavat, että joku sylittelee. Siis eikö ole muka ihan normaalia, että alle 3-vuotias lapsi kaipaa hoitopäivän aikana aikuisen syliä. Itkuihin ei saisi reagoida, koska se on kuulemma vaan huomion keräämistä. Kun kysyin, mitä pitäisi tehdä, niin vastaus: käännä selkäsi ja ole kuin lasta ei olisikaan. Kyllä se sitten oppii olemaan ryhmässä ja menee omiin leikkeihinsä, kun aikansa itkee. Ja sama tilanne niissä n. kymmenessä päiväkodissa, joissa olen ollut. Ei ihme, että lapsista kasvaa tunneköyhiä, kylmiä, muista piittaamattomia, empatiakyvyttömiä ihmisiä. Kokevat tuollaista käytöstä kuitenkin yli 8 tuntia päivässä... Vastuuttomia sellaiset vanhemmatkin on, jotka alle 3-vuotiaan jättää tuollaisiin oloihin.
Minun lasteni päiväkodissa hoitajat pitävät sylissä eskarilapsiakin. Myös ne vanhat hoitajat, mukaanlukien päiväkodin johtaja.
Eivät silti koko päivää lapsia sylissä kanniskele.
todellakaan viedä päiväkotiin. Niin myös tuosta sun kertomuksesta ymmärsin.
Olen onnekas kun saan hoitaa lapseni 5v, 3v ja 1,5v kotona..
Mutta kyllä tuollaisiin päiväkodin työntekijöihin pitäisi puuttua kovalla kädellä..
EI KANNATA ALLE 5 VUOTIASTA LASTA VIEDÄ PÄIVÄKOTIIN. VANHEMMAT EIVÄT TODELLAKAAN TIEDÄ MILLAISTA UHKAILUA JA KIRISTYSTÄ LAPSET SIELLÄ KOKEVAT, PIENEMMISTÄ PUHUMATTAMAKKAA. EI IHME JOS LAPSET IRKEVÄT ÖISIN , VOIVAT PAHOIN JNE. KYLLÄ TYÖNTEKIJÄT HYMYILEVÄT ILOISESTI KUN VANHEMMAT TULEVAT 2LOPULTAKIN2 LAPSET HAKEMAAN KOTIIN.JOKU YHDISTYKSEN ,2IDEOLOGINEN2 PK VOISI SOPIA PAREMMIN.PIENEN LAPSEN PAIKKA ON KOTONA JA PUISTOSSA VOI TAVATA KAVEREITA.MINULLA ON SEKÄ VANHEMPANA ETTÄ TYÖNTEKIJÄNÄ PITKÄ KOKEMUS, EI KAIKIEN TARVITSE TEHDÄ SAMOJA VIRHEITÄ!
ja jäädessäni äitiyslomalle päätin, että omat hoidetaan kotona. Sen verran näin kaikenlaista...
No, sitten kun menen töihin, en aio enää päiväkotiin mennäkään. En kestä sitä hommaa ja sitä lasten kohtelua.
ja henkilökuntahan se on mikä ratkaisee viime kädessä. Muuten yksityiset pk:t eivät automaattisesti ole parempia (toisin kuin joku tässä ketjussa esitti), pahimmat kokemukset, mitä itse varmuudella tiedän ovat valitettavasti yksityiseltä puolelta.
t. lto ja äiti itsekin (lapset olleet 3-vuotiaasta oikein kivassa pk:ssa)
Alle 3v ei oteta päiväkotiin. Ne sijoitetaan perhepäivähoitajille. Päiväkodeissa on korkeintaan sellaisia alle 3v joiden sisaruskin on samassa ryhmässä. Ryhmät on nykyään ns. sisarusryhmiä eli kaiken ikäiset on samassa.
Tämän vuoksi tosin perhepäivähoitajilla näkee vain niitä pieniä hoidossa. Varmaan aika rankkaa jos on 3-4 vaippaikäistä hoidossa.
On asiatonta ja epäeettistä olla reagoimatta lapsen itkuun.
MUTTA: On pakko ulkoilla, yksi itkevä lapsi ei voi vaatia koko ryhmää menemään sisään (tai yhtä aikuista hänen kanssaan...)
On mukavaa, että lapsi pääsee syliin aina halutessaan.
MUTTA: Työntekijöiltä on työsuojelun nimissä suojeltava huonoilta asennoilta. Eli 10-kiloista " säkkiä" ei kannata kanniskella kovinkaan paljoa, tai selkä tulee kipeäksi ja työntekijä jää saikulle. Jos lapsi on sylissä, työntekijän tulee ISTUA hyvässä asennossa (KANTAA ei loputtomasti kannata). Pukemiset ym. on myös tehtävä istuen, selkää ei saa rasittaa huonoilla asennoilla.
t. päiväkodin työsuojeluasiamies
Se ei ole muilta lapsilta pois jos täti pitää itkevää lasta sylissä ja eikös siellä ole useampia tätejä ulkona joten he voivat vaikka vuorotellen pitää lasta sylissä ettei yksi täti rasitu liikaa ja jää saikulle. Kumma kun kotona äideillä ei ole ongelmaa pitää/kantaa lasta sylissä ja vielä samalla leikkiä muiden lapsien kanssa. Vai onko lapselle annettu aika ja huomio pois tädin omasta juoruilusta...
että Treen keskustassa sijaitsevassa yksityisessä pk:ssa on suuret ongelmat henk.kunnan kesken, huonosti resurssoitu paikka ja nämä asiat valitettavasti näkyvät hoidossa.
Omat lapseni etelän alueella pienehkössä pk:ssa, jossa periaatteessa hyvä henki mutta esim. ulkoillaan 3-5v. ryhmässä tosi harvoin. Sanotaan vanhemmille että periaatteessa ulkoillaan mutta vkon sisällä voi olla useita päiviä että katsotaan sisällä videoita. Iltapvän ulkoiluun ehditään n. klo 16 jolloin suuri osa lapsista lähtee pois.
kyllä tajua, minkälaisessa työssä sitä on, jos urakehitys katkeaa 1,5 vuoden kotona oloon. Itse sain kahden vuoden kotonaolon jälkeen jopa ylennyksen esimiestehtäviin.
Eläkettäkin ehtii kerryttää vielä varmaan 70-vuotiaaksi. Ne kolme vuottahan voi jakaa miehen kanssa, niin ei koko aika kuormita äidin uraa.
Ja ne, joiden rahat eivät riitä kotihoidontuella ollessa: lasten tekeminen on oikeasti valintakysymys. Rahaa voi säästää työssä ollessa, voi jättää isot asuntolainat ottamatta ja asua pienemmässä asunnossa, kun on lapsi tulossa. Eikä niitä lapsia tarvitse ihan joka sormelle tehdäkään.
Jos tekee itse valintoja elämänsä suhteen, on turha valittaa, että pikkulapsi on "pakko" laittaa "kelvottomaan" päiväkotiin. Kaikilla on varmaan tiedossa tämän yhteiskunnan sosiaali- terveyspalvelujen laatu ja resurssit. Ja jokaisella on valta päättää omasta elämästään.
Mulla 2 poikaa ja kummatkin olleet hyvässä päivähoidossa Tampereella.
Kuopus on kalevan päiväkodissa ja parempaa ei löydy.
Siellä erityisryhmiä, joissa dysfasia, kuulovammaisia lapsia ja tekevät paljon retkiä, käyvät teatterissa, konserteissa ja viettävät ihania juhlia ja askartelevat monipuolisesti.
Pojalla huoneessa miekka ja kauhukirves, jotka pojalle eritäin tärkeitä.
Käy kielikerhossa kerrran viikossa, joka on eskarissa.
Sellaiset pienet lapset, jotka tarvitsevat kokoajan syliä, niin eivät kuulu tarhaan, koska siellä ei saa yksilöhoitoa, kuin hetken kerrallaan.
Mulla lapset siis vajaa 7v. ja koululainen ja kummatkin on hoidettu Tampereen päiväkodeissa ja eivät ole olleet mitään kauhupaikkoja.
Länsi-Tampereella on aina asuttu.
Jokainen päiväkoti on oma yksilönsä ja se ei kerro Tampereen päiväkodeista mitään.
Tampere on saanut kovat tyytyväisyysprosentit, kun oli asiakastyytyväisyyskysely.
Työskentelin ennen kaupungin "parhaassa" päiväkodissa mutta voin allekirjoittaa ap:n kuvaamasta touhusta joka sanan. Tuota se meno kyllä valitettavasti on, joskus paljon pahempaakin. Omat lapseni olen hoitanut kotona, jostain kumman syystä. Älkää ihmiset hyvät huijatko itseänne selittelemällä, että pk on hyvä paikka pienelle.
En välilevynpullistumia, en noidannuolia. Työseuojeluvaltuutettu on aivan oikeassa. Töissä pitäisi jaksaa olla 63 vuotiaaksi ja on pakko myöntää, että kenenkään lapsi ei ole sen arvoinen, että makaan sängyssä 3 kuukautta välilevynpullistuman kanssa ja loppuelämäni säärtä repii hermosärky.
Eli kyllä laki on tässä meidän työntekijöiden puolella. En todellakaan muista nyt kilomäärää, mitä nainen sai yksin nostaa ja kantaa PALKKATYÖSSÄ. Työntekijöilläkin on onneksi joitain lakeja suojanaan.
On asiatonta ja epäeettistä olla reagoimatta lapsen itkuun.
MUTTA: On pakko ulkoilla, yksi itkevä lapsi ei voi vaatia koko ryhmää menemään sisään (tai yhtä aikuista hänen kanssaan...)On mukavaa, että lapsi pääsee syliin aina halutessaan.
MUTTA: Työntekijöiltä on työsuojelun nimissä suojeltava huonoilta asennoilta. Eli 10-kiloista " säkkiä" ei kannata kanniskella kovinkaan paljoa, tai selkä tulee kipeäksi ja työntekijä jää saikulle. Jos lapsi on sylissä, työntekijän tulee ISTUA hyvässä asennossa (KANTAA ei loputtomasti kannata). Pukemiset ym. on myös tehtävä istuen, selkää ei saa rasittaa huonoilla asennoilla.t. päiväkodin työsuojeluasiamies
Se ei ole muilta lapsilta pois jos täti pitää itkevää lasta sylissä ja eikös siellä ole useampia tätejä ulkona joten he voivat vaikka vuorotellen pitää lasta sylissä ettei yksi täti rasitu liikaa ja jää saikulle. Kumma kun kotona äideillä ei ole ongelmaa pitää/kantaa lasta sylissä ja vielä samalla leikkiä muiden lapsien kanssa. Vai onko lapselle annettu aika ja huomio pois tädin omasta juoruilusta...
Onko huono päiväkoti juuri ap:n kaltainen? Päiväkodissahan saattaa olla jopa 30 ihmistä töissä, ja jos niistä yksi on tuollainen mitä ap kuvaili, miten se tekee päiväkodista huonon? Entä millainen on hyvä päiväkoti? Sellainen, missä ei tuollaista yhtä ihmistä ole töissä?
Miettikääpä sitä, että päiväkodeissa vaihtuu henkilökunta tiheään. On paljon sairasteluja, lomia ja muita poissaoloja. Sijaisia ja opiskelijoita lappaa koko ajan. Heistä kuka tahansa voi olla ilkeä lapsille ja motivoimaton ja välinpitämätön, mutta tekeekö se päiväkodista huonon? Oletko ap varma, että pihalla olleet aikuiset olivat vakiohenkilökuntaa eivätkä jotain päivän keikkailijoita? Mielestäni on hankalaa määrittää mikä on hyvä ja mikä huono päiväkoti juuri tämän takia; ihmiset vaihtuu niin usein että koska tahansa voi sattua ilkeä ihminen paikalle ja toisena päivänä taas empaattinen ihminen. Se on se päiväkodin huono puoli, ja kun sanotaan että henkilökunnan ilmapiiri luo sen päiväkodin " hyvyyden" niin se on aika vaikeasti toteutettavissa vaikka totta onkin.
Ei kaikissa päiväkodeissa henkilöstö vaihdu koko ajan.
Uskon, että niissä "hyvissä" päiväkodeissa on henkilöstön vaihtuvuus vähäisempää. Meillä on positiiviset kokemukset Pirkanmaalla (ei Tampereella) päiväkodista neljän vuoden ajalta. Pääosa henkilöstöstä on pysynyt koko ajan samana ja ilmapiiri vaikuttaa siellä hyvältä. Uskon juuri tuon ilmapiirin olevan yksi tärkeä tekijä siinä, että henkilöstö ei vaihdu koko ajan. Meidän päiväkodin sijaintikin on sen verran syrjässä, ettei se ainakaan houkuttele henkilöstöä hakeutumaan tai pysymään siellä ;)
Olen ilmestynyt päiväkotiin hyvin vaihtelevina kellonaikoina, koska työpäiväni ovat vaihtelevia, enkä ole koskaan törmännyt mihinkään epäilyttävään tai ikävään henkilöstön käytökseen.
on jo monesti työn aiheuttamia kulumia selkärangassa ja ranteissa ja polvet huonossa kunnossa.
Jo vuosikausien istuminen lasten pienissä tuoleissa aiheuttaa selkävaivoja. Muutenkin päiväkodeissa työskennellään huonoissa työasennoissa.
Ei hoitaja ole mikään hehkeä marttyyri, joka uhraa oman terveytensa pienten pilttien takia. Hänen on myös ajateltava omaa itseään.
koska koki tämän päivän meiningin olevan päiväkodeissa niin hurjaa, ettei voi seistä enää sen laadun takana.
Ylisuuret ryhmät, kiire, väsymys ja määrärahojen vähyys.
Toinen ystäväni jäi myös pois hoitajantyöstä kunnallisessa päiväkodissa. Sanoi, ettei mene enää ikinä takaisin. Niin kamalaa menoa ja lapset kärsii. Kouluttautui montessoriohjaajaksi ja on nyt enemmän kuin tyytyväinen!
Asuimme Suutarilassa lähellä Pikkaraistien päiväkotia ja joka kerta kun kävelin aamulla koiria ulkoiluttamassa päiväkodin ohi meno tuntui pahalta.
Pienten puolella 1-vuotiaat istuu itkien maassa ja hoitajat seisovat 5 metrin päässä juttelemassa keskenään. Kerran sanoin hoitajille aidan takaa, että eikö heidän pitäisi tehdä työtään kun pienet vauvat itsee maassa tippuneita tuttejaan ja te vain juttelette tässä keskenänne.
Sain vastaukseksi pari mulkaisua.
niiden tätien sitten muuten touhuta niiden lasten kanssa eikä vain kääntää selkäänsä itkeville lapsille ja jatkaa juoruamista? Kyllä noiden 1 vuotiaiden kanssa jo pystyy pihalla touhuamaan ja jos ei se onnistu niin pistää edes vaunuihin istumaan ja ottaa siihen viereen. Mielestäni ero on siinä että edes yrittää välittää ja näyttää sen lapsille kuin täydellinen välinpitämättömyys.
Olin työharjoitteluissa ja töissä useassa päiväkodissa pääkaupungiseudulla 2005-2009.
Koko ajan kiire,stressi ja vakituisen henkilökunnan vähyys lisääntyy. Lisäksi enimmäkseen koen,että henkilökunta päiväkodeissa on työhönsä väsynyttä ja puutunutta. Valitettavasti.
Se on sinänsä surullista ettette halua uskoa noita juttuja koska nämä ap:n mainitsemata asiat ovat PIENTÄ. Itse kyllä kävisin hieman vakoilemassa mitä siellä omassa päiväkodissa tapahtuu.
-Pienten huudatus on ulkona yleisempää kuin sylissä pitäminen
-Alle 3v. lapsille ei nykyään ehditä perushoidon lisäksi juuri muuta tehdä (sylittely,toiminta)
-Näitä rumasti vanhemmista puhumisia on JOKA PAIKASSA
-Lapsille puhutaan usein tiuskien tai rumasti
yms
Mutta tosi hyviäkin päikkäreitä on:)Mutta hassua sinänsä ettei yksikään näistä ole millään erityisen ihmeellisellä tai kalliilla asuinalueella vaan ihan tavallisissa lähiöissä. Oikeat vakavat kaltoinkohtelut/pahoinpitelyt ovat silti yksittäisiä(nämä pakkosyöttö jupakat yms)Mutta silti,kuka haluaa olla edes töissä tollasessa ympäristössä
Moni teistä on äiti itsekin ja päiväkodin valinta huolettaa jokaista äitiä! Miksi ette vois kertoa paikan nimiä, jotta tietää, mihin lasta kannattaa viedä ja mihin ei!!! Jää vaivaamaan, kun ei tiedä mitkä päiväkodit ovat ne pahimmat kun tuollasia kauhukertomuksia täällä kerrotte! Pelkäättekö, että teidät tunnistetaan?? Jos haukutte päiväkotia, niin tunnistakoot sitten, jospa toiminta vähän muutuis sen jälkeen.. Miks ette kerro paikan nimeä, kun kehutte päiväkotia?? En ymmärrä.. Eihän me äidit muuten saada tietää päiväkodin toiminnasta mitään, jos emme jaa kokemuksia! Palstailu on ainoa hyvä tapaa TIEDON JAKAMISEEN, hyödyntäkää sitä ja joskus hyödytte siitä itsekin!