Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tampereella päiväkodissa eilen tutustumassa :-(
30.11.2005 |
Huh että kylmää... ennen olen huvittuneenakin lukenut täältä av:lta näitä päiväkoti" kauhujuttuja" , mutta eilen kyllä totesin ne todeksi itsekin. Oltiin lapsen kanssa tutustumassa päiväkotiin, joka oli todella kehuttu paikka. Enpä tiedä sitten minkä takia, itse olin niin järkyttynyt että soitin juuri äskön, että valitettavasti en voi lastani moiseen paikkaan tuoda. Kerroin johtajalle kaiken näkemäni ja arvostelemani asiat, ja hän vaan voivotteli että näin se on tässä maassa.
Tässä vain pari asiaa:
Ryhmän hoitajat arvostelivat lasten vaatteita koko ajan puettaessa. Yhdelle sanottiin, että voi miten venyneet pikkuhousut sulla on, sanos äidille että heittää ne menemään. (tytöllä oli aivan hyvännäköiset siistit pikkuhousut, joissa kuminauha näytti olevan vähän löystynyt...) Toiselle lapselle hoitaja sanoi todella ärsyttävään äänensävyyn: Mitkä ihmeen rukkaset äitis on sulle tänään laittanut, niin isot ettei käsissä pysy, taitaa olla isoveikan vanhat?!
Sama jatkui koko pukemisen ajan, kun lasten vaatteita arvosteltiin, ja kaikilla näytti omasta mielestäni olevan todella asialliset siistit vaatteet. Mua oksetti tuo vähättely.
Ulkona pienten ryhmä oli SÄÄLITTÄVÄÄ katseltavaa. 2 noin 1-vuotiasta poikaa itki KOKO AJAN ulkoilussa, jossa olimme yli tunnin mukana lapseni kanssa. Hoitajat VÄISTYIVÄT kun lapset taapersivat lumessa heitä kohti syliä kaivaten. Käänsivät selkänsä ja kiitivät oikein pois kun huomasivat että lapsi lähtee tulemaan kohti. Ivalliseen sävyyn sitten nauroivat minulle, että " noi kaks nyt on tollaisia, poraavat aina koko ulkoilun ajan. Kyllä niitten pitää tajuta ettei niitä kukaan voi sylissä kantaa koko aikaa" Tuntui aivan järkyttävälle katsella tilannetta. Taaperot itkivät aivan täysillä, toinen itki niin paljon että alkoi kakoa ja nyyhkytti. Räkää valui suussa asti ja tilanne tuntui todella kaamealle. Hoitajat vaan juorusivat keskenään eivätkä piitanneet yhtään. Taas sitä tajusi, että ei ne välitä niistä lapsista paskaakaan, lapset ovat vaan heille jotain välineitä siinä työssään....
AIka karua on kun elämän raadollisuus pitää opettaa jo 1-vuotiaalle tyylillä: ei kukaan sinusta välitä eikä ehdi ottaa syliin. Opi ja totu tähän laitostouhuun muiden mukana niin pärjäät elämässä. Jaiks. Itkin kun lähdin paikalta ja mietin, että tajuaako noiden pienimpien vanhemmat mitä siellä päivän aikana tapahtuu ja että lapset todella itkevät täysin yksin siellä päivässä tuntitolkulla :-(
Kommentit (204)
niiden tuhansien joukossa, mitä hoitajat ehtivät kymmenien vuosien aikana hoitaa.
En ole päiväkodissa töissä, mutta voin kuvitella, että siihen turtuu kun katsoo samaa meininkiä 30 vuotta. Ja todella, tuo on sellainen pointti, että riittääkö selkäsärkyisellä hoitajalla oman terveyden uhalla kanniskella virikelasta, jonka äiti ei jaksa itse kahta lasta hoitaa kotona.
Äitini oli päiväkodissa ja perhepäivähoitajana eläkeikäänsä asti. Hän piti työstään loppuun asti. Hän jaksoi sylittää uhmaikäistä, oli tämä virikelapsi tai ei. Eihän se lapsen "vika" ole. Toki päiväkodin tädin ote on ei-niin-henkilökohtainen kuin oman äidin tai isän, mutta päiväkodissa on päiväkodin säännöt ja tavat. Äitini tervehtii vieläkin aikuisia hoitolapsiaan kaupungilla ja nämä puhuvat kauniisti äidistäni. Voisin väittää, että ainakin hän oli työlleen omistautunut. Ikuisesti, vaikka alalle vähän vahingossa ajautuikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin tämän kommenttiketjun olevan yli kymmenen vuotta vanha ja asiat joista oltiin kirjoiteltu, eivät ole muuttuneet suuntaan eikä toiseen. Valitettavasti olen töissä nähnyt näitä hoitajia jotka jättävät pienet alle yksi vuotiaat itkemään. Kerran otin yhden taaperon syliini, niin kohta pian toinenkin pyysi päästä sylittelemään, vaikka olin eri osastolla kuin taaperot.. Sanoin pienten osaston hoitajalle asiasta ja hän vastasi, ettei kokoajan jaksa kanniskella pieniä. Kysyin miksi ette laita niitä vaikkapa välillä kaksosten rattaisiin, saavat olla aikuisen lähellä, tuntea olevansa turvassa ja sitten kun ovat valmiita lähtemään tutkimaan ja leikkimään lapset ilmaisevat asiasta. Monesti olen ihmetellyt miksi jotkut henkilökunnasta ovat asennevammaisia, miksi tehdä työtä mistä ei selvästikään nauti.. Lasten kasvatus on kutsumustyötä. Eikä ne pienet alle yksi vuotiaat turhaan itke, he hakevat turvaa ja läheisyyttä. Jos aikuinen tuntee selvästi olevansa väsynyt tai kyllästynyt työhönsä, eikö silloin pitäisi ottaa vähän hermolomaa tai vaihtaa työpaikkaa tms.
Saisi toiset henkilöt mahdollisuuden päästä työhön, he jotka siitä tykkäävät oikeasti.
Alue: Aihe vapaa
Kaakkoisella alueella.
Rakennus on vanha ja rähjäinen, mutta henkilökunta aivan ihana. Meillä oli vanhempikin lapsi samassa paikassa hoidossa. Oli kiva, kun muutaman vuoden tauon jälkeen vein kuopuksen samaan paikkaan hoitoon ja siellä oli suurimmaksi osaksi samat hoitajat kuin ennenkin.