Heips!

Sen jälkeen ku lopetin pillerit, niin menkat on ollu aivan järjettömän kivuliaat. Mikään ei auta, hyvä että sängystä pääsee ylös. Sillon ku vielä pillereitä söin niin lähinnä alkamispäivänä oli vatta- ja selkäkipuja, mutta nyt ne on kestäny kyllä koko menkkojen ajan. Onko muilla ollu samanlaisia problemia ?

Asutaan tällä hetkellä kerrostalossa vuokralla, tammikuun alussa muutetaan ihan lähelle valmistuvaan, siinä vuokra 776€ + autopaikka + vesi. Kyllä mekin omaa aletaan miettiä sit kun tuntuu että isompaan ja mielummin maksaa omaa samalla hinnalla pois.



Ja meillä asustelee 2,5vuotias chihu :)



(Ja Hanzku lue toi mun viimeisin viesti siinä vähän juttua menkkakivuista) :)

tosiaan mekii helposti lyhennettäis omaa nykyisellä vuokralla, 802e ap:n ja veden kanssa. nousee vaan joka vuosi perkuleet.



Ja miulla oli kans sillon ku pillerit lopetti ni aivan mielettömät kivut, nyt alkanu vähän rauhottua, pientä juimimista alkuun. Tai lähinnä tuntuu siltä et koko toosa on tulessa :D onneks ei kuitenkaan kestä ku alkamispäivän vaan.

tällä hetkellä rivarikaksiossa, mutta omakotitalo ollut jo jonkin aikaa harkinnassa, ei oikee kumpikaa viihdytä, ku on naapurit ihan seinän takana ja muutenkin oma on aina oma.. :) Rahatilannekkin varmaan sen lainanottamisen sallis, mutta ei ole vielä sopivaa taloa löytynyt (ollaan kyllä jo vähän katseltu) ja rakentaminen tuntuu tässä vaiheessa vielä "haasteelliselta".

Vauvahoidon ja äitiysloman suhteen oon vielä monen vaiheilla, aika vaikea vielä sanoa mitään, kun ei vauveli oo tiettävästi vielä alullaankaan.. noh, ainaki lapsi sais olla mun mielestä yli vuoden ennen ku sen päiväkotiin tai hoitoon yleensäkin laittasin. Toki töitä voisi jatkaa aiemminki, mut meillä olis mahdollista appivanhempienki hoitaa lapsia meidän töissä ollessa, ainaki minun äidin. Enkä panis pahakseni jos mieski pitäs isyyslomaa, se ku on nykysin mahdollista. ;) Lemmikkejä meillä ei ole kuin yksi kissa, mut koira on ollut haaveissä. Mietinnässä sekin, kun ei tiedä olisko sille nyt tarpeeksi aikaa, samoten tilanpuute vaivaa.

En oo muutamaan päivään ehtiny täällä käydä ja on keskustelua tullu hurjasti. Mukavaa. :)

Muistankohan vastailla kaikkiin kysymyksiin... :D



Mutta siis. Meistä kumpikaan ei polta muuta kuin ihan satunnaisesti baarireissuilla. Onneksi on varsin terveet elämäntavat, niin ei tarttee erityisesti alkaa terveelliselle linjalle ennen raskautta ja sen aikana.



Meillä molemmilla on ajokortit ja autokin löytyy. Mies sillä pääasiassa ajelee nykyisin. Mä kuljen pyörällä. Onhan se kyllä helppoa, kun on tuo auto. Ei tartte bussilla kulkea tai olla pyytämässä kyytiä kavereilta. Ja me tarvitaan autoa ihan jo siihen kun kuskaillaan aina välillä meidän kahta kissaa hoitoon tai eläinlääkärille. Toivon vaan, että saatais sit jossain vaiheessa uudempi auto. Ehkä sitten kun ollaan molemmat töissä.



Me asutaan vuokralla ja varmaan vielä jokunen vuosi tässä majaillaan. Tilaa ois vauvallekin. Omakotitalosta ollaan kovin haaveiltu, mutta ensin pitää kattoa mihin me sit lopulta asetutaan, ts. mistä saadaan molemmat töitä opiskelujen loputtua.



Mä haluan olla kyllä kotona vauvan synnyttyä ja varmasti mieskin haluaa isyysloman pitää. Mutta onhan se sitten töihinkin lähdettävä, ja lapsen on tosiaan hyvä oppia muiden lasten kanssa leikkimään, kuten joku tuossa aikaisemmin puhelikin. Ihan vauvaa en hoitoon vielä pistäisi. Mullakin varmasti isoäiti osallistuis lapsen hoitoon tarvittaessa. On sen verran nuori mummi mulla, että jaksaa vielä osallistua. :)



Ja menkoista vielä. Mulla on ollu aina kovat menkkakivut, jotka kyllä helpotti paljon, kun söin pillereitä. Nyt sitten pillereiden jälkeen on kivut palannu siihen, mitä ne oli sillon yläasteaikaan. Jos lääkettä ei ehdi ottaa heti kipujen alettua, seuraava tunti menee sängyssä tuskissaan kiemurrellessa. Toki nyt tässä reilun vuoden aikana, mitä oon ollu ilman pillereitä, kivut on alkanu ehkä vähän helpottaa. Tai ainakaan joka kerta ei oo niin kamalaa, et tarttis viittä päivää syödä särkylääkettä.

löytyy apteekista ja siinä on kaikki mahdolliset vitamiinit ja foolihapot yms. raskautta yrittäville,raskaana oleville tai imettäville :)maksoi n. 20e mut toivottavasti niistä on sit hyötyä :P



me asutaan tällä hetkellä vuokralla tai varmaan pari vuotta ainakin joudutaan asumaan kun tuo mies lähtee opiskelemaan ja ite oon työtön niin ei paljon omia ostella :D mutta isompaa etsitään kuumeisesti(yllättäen sairastuin myös "haluan isomman asunnon" kuumeeseen heti kun ruvettiin puhumaan lapsen hankkimisesta :D) meillä ei ole eikä tule lemmikkejä koska olen itse lähes kaikille karvaisille eläimille allerginen :/ ja oon kyllä aika henkisesti allerginen kaikelle sille sotkulle mitä ne aiheuttaa :D



itse haluaisin olla vauvan kanssa kotona niin pitkään kuin vain rahatilanne tai mielenterveys sallii :D olen ollut töissä päiväkodissa ja pikkulasten arki on siellä aika kovaa :/ tai siis suoraansanoen en haluaisi pistää ainakaan päiväkotiin alle kolme vuotiasta sillä ennen sitä lapsi ei oikeastaan kaipaa sosiaalista kanssakäymistä tai samanlaisia virikkeitä sieltä suunnalta,enemmän vain huolenpitoa ja hellyyttä,ja se on aika kortilla suurissa lapsiryhmissä valitettavasti :/



en ollutkaan ajatellut aikaisemmin että menkkakivut saattavat tulla takaisin pillereiden jälkeen,saatika ne finnit! oonkin miettinyt että kuinka mulla on oikeesti näin hyvä iho vaikka en käytä mitään puhdistusaineita tai muita aineita,mutta nythän se selvisi :/

Ingela: Mulla vähän sama juttu, tuntuu että vaikken oliskaan allerginen niin en välttämättä eläimiä haluais, juuriki niitten ynnä muun sotkun takia. Muutenki oon melko laiska sitä imuria heiluttaan, nii eihän siitä tulis mitään :D



Meilläpäin ainaki tällä hetkellä kaikki päiväkotiryhmät on aivan pakissa, ja ainut vaihtoehto oliski perhepäivähoito, mikä tuntuu luontevalta ku oon ite sijaistanu perhepäivähoitajaa hetken ja äiti on samoissa hommissa. Ja joku nyt sai sellasen käsityksen että oisin heti skidiä hoitoon tukkimassa, niin en olis, mutta meillä ainaki rahatilanteen huomioiden äitiysloman ja vanhenpainvapaiden (korjatkaa jos puhun jostain muusta mitä tarkotan) jälkeen olis luultavasti pakko palata töihin.



Ja ku tuli kerta nuo finnit puheeksi niin mulla oli yläasteaikana aika huono iho, sitku löyty oikeat pillerit nii ei merkkiäkään finneistä. Nyt taas ku ei pilsuja enää popsi nii johan on alkanu naama kukkimaan. Huoh. Ja joillain tutuilla on raskauden aikana ollu toosi huono iho, vaikkei ikinä ennen oo mitään ollu. Nää on sit niitä varjopuolia ja mulle ainaki pienoisia ressin aiheuttajia..

oli kotona yht. 6 vuotta, lapset nyt 8v ja 10v. Ja kyllä elelivät niin vaatimattomasti kun vaan voi, mutta olivat, ja ovat tosi onnellisia :) Mä itse jäisin vaikka siihen asti että muksu ois 3v, mutta ehkä lähinnä mielenterveyden takia just ja ihmisten kaipuun takia, JA RAHAN takia en usko sekuntiakaan että tulisi onnistumaan.. Vähän myös jännittää poikaystävän prioriteetit raskausaikana, kun se tuntuu nytkin elelevän yli varojensa. Lapsi on kyllä niin iso asia että siinä ei ole vaihtoehtoja kun pistää nyörit tiukalle. Ja ihan naurahti, kun tokaisin että sit ei voi elellä samoilla meiningeillä, ja sanoi että "no ei tietenkään, enköhän mä aikuinen mies tiedä sen." Ja varmasti tietääkin, en epäile :)



Tänään soitin huvikseni Kelaan ja kyselin noista raha-asioista kun ne on niin monimutkasia.. Siellä se virkailijakin sano että "eiköhän kaikki järjesty" kun päivittelin miten en tiedä millä rahalla maksan vuokran ja mitenköhän saan äitiysrahaa ja voihan huokaus.. Mutta joo, asioilla on tapana järjestyä :)



Ylihuomenna ottaisin normaalisti ekan pillerin taukoviikon jälkeen.. Jänskättäää.



Mites muilla sujuu? :)

APUAA, ollut koneen kanssa pienoisia teknisiä ongelmia, en siis siitä syystä ole pitkään aikaan päässyt käymään. HIRRRVEE viestivyöry täällä! :D Ihanaa! Mutta en kyllä tiedä vastaanko nyt ihan kaikkiin kysymyksiin kun oli sen verta paljon kerääntynyt :D Niin ja tervetuloa Lilja89 ja Hanzku munki puolesta :)



Mä söin Cerazetten minipillereitä semmoset 4 vuotta, siitä asti kun lopetin niin kierto ollut tasanen 28 ja kaikki ok, ei erityisemmin menkkakipuja, alavatsan särkyä jonkin verran. Halut palautu kans tosi nopeesti mulla, pillereiden aikana siis aivan haluton olin, paitsi pienessä maistissa ;) Ovulaation aikaan haluttaa ja paljon!



Taloudellinen tilanne meillä hyvä, mutta teille joilla epävakaampi, sanon että kyllä sitä Suomen sosiaaliturvalla ja erinäisillä rahoilla ihan todella pärjää tai no pärjättävä on (ei vaiskaa)! :D



Meillä mun äiti tietää, että yritetään, ei sekään aluks kovin innoissaan asiasta ollu, kun sekin aina toitottanut että ensin oma asunto ja vakituinen työsuhde ja ikää!! Mutta kyllä se nytte rupee tottumaan ajatukseen :) Muut eivät sitte noin sukulaisista kummankaan puolelta tiedä eikä saakkaan tietää vasta kun ekassa ultrassa käyty, näin päätetty. Äidille kerroin, koska haluun tukee esim keskenmeno ym tilanteessa äitiltä ja mun mielestä kivampi, että kerron asiat erikseen, enkä että "äiti olin raskaana, mutta kesken meni", se tuo mulle tietynlaista mielenrauhaakin :)



Mäkin stressasin tosiaan aivan yllin kyllin kaikesta mahollisesta raskauteen liittyvästä aluksi. Koko ajan pyöri vauva mielessä. Keskenmeno mua pelottaa ehkä eniten, kun oon nähny sellasia unia ja jotenkin vaan on vahva tunne, että tulee menemään kesken. Muista peloista oon ainakin tällä hetkellä päässyt irti, kyllä sitte varmasti tulee taas synnytyspelot ym, kun on ylipäätään aika miettiä koko synnytystä, eli kun saa sen lapsen aluille ;)



Mulla toinen paras ystäväni tällä hetkellä raskaana, rk 18+3. Siltä on ihana kysellä kaiken näköstä ;) mutta ihan kaikkea ei viitti, kun rupee sekin jo vähän kyllästymään kun aina mäkin vaan vauva sitä ja vauva tätä. Sillä siis vahinkoraskaus ja sen takia se ei ehkä asiasta itsekään vielä niin innoissaan ku mä :D



Ajokortti mulla on, mutta ei autoa vielä. Tosin syksyllä tulee autokin. Ite asun Helsingissä, joten täällä helppo liikkua myös julkisilla, mutta ite koen auton tärkeeks. Aina et välttämättä pääse ees bussiin, jos vaunupaikat täynnä. Ja lanssista sen verran, että esim synnytys jos alkaa yöllä, lanssi ei tule! Se on autolla tai taksilla mentävä... Näin ainakin Helsingissä. Tosiaan tästä mainittaen, te joilla niukempi rahatilanne, laittakaa taksirahat varmuuden vuoksi johonkin sivuun lähellä laskettua aikaa, ettette joudu kotia synnyttämään!



Mulla kanssa vähän väliä iskee semmonen ahdistus, kun aattelee kaikkea, esim kun veljeni täyttää lokakuussa 18, enkö mä pääsekkään viemään mun rakasta täysikästä veljeäni ekaa kertaa baariin dokaamaan ja vielä ku on jo muutama vuosi puhuttu siitä ja sovittu jo baari mihin mennään ja tequilat pitäs kumota... Mutta toisaalta, oon tänkin aatellut niin, että kun mun broidista siis tulee vauvan sylikummi, niin ehkä se ilahtus siitä synttärilahjasta enemmän ;) Ja voihan sinne baariin lähteä limua litkimään! (tosin itse en enää limuakaan lähde litkimään, kun raskaus jo näkyy, siihen vedän rajan...)



Foolihappoa en oo kokeillu, pistänpä korvan taakse! ;)



Ite asun ukon kanssa isossa kaksiossa kerrostalossa, ollaan aateltu että tossa asuttas, kunnes vaihetaan sitte kolmioon ku vauva sen oman huoneen vaatii (ehkä puolen vuoden ikäsenä tai jtn ollaan mietitty).. Saas nähä! :)



Ja röökistä, oon polttanu 8 vuotta ja en oo pystyny vielä lopettamaan. Vähentäny oon kyllä tosin... Ollaan sovittu, että ukon kanssa lopetetaan molemmat toistemme tuella kun se plussa sieltä räpsähtää tauluun ja hätävarana on sähkötupakkaa (nikotiinitonta) mietitty, jos tapariippuvuus vie vallan.



Sitte vielä viimeset kuulumiset, tosiaan käytin niitä Clear- bluen ovulaatio tikkuja nytte, maanantaina tuli hymynaama tauluun elikkä ovulaatio siis tiistaina. Nyt jänskäillään vielä reilu viikko ja eiku testiä tekemään! :) Kylläpä lähti taakka harteilta, kun sai tietää että ylipäätään ovuloi, ei siis ole tällä likalla lapsettomuutta havaittavissa vaikka hetken jo ressasin. Tosiaan ensimmäisen kerran gynellä (15v) sanoivat että mulla joku (en kuollaksenikaan muista mikä) vika tuolla kohdun tietämillä, että lapset tulis kuulemma tehä nuorena (+25 mulla ei välttämättä enää mitään mahkuja). Siitä on siis ressiä otettu ja toinen paha juttu oli, että mulla oli tietämättäni reilut puol vuotta klamydia (ei viittiny tää mun sen aikanen kumppani mulle vaan ilmottaa mitään klamydiastaan ku vasta tosiaan kun ehti se noin kauan jo olla, vaikka se kyllä tiesi siitä jo kaaaauan ennen)... Että kiitos miehet! Onneks ukko ei samanlainen kuspää oo... :D Niin tosiaan oli siitäkin ressi, että mitä jos se vei mun viimesetki mahkut saada vauva... No näillä näkymillä kuitenkaan onneksi ei! :)



Anteeksi pitkästä viestistä, toivottavasti jaksatte lukea! Lupaan käydä nyt aktiivisemmin kun on taas kone kunnossa! :)

Niin joo ja vielä:



Meillä 2 kissaa, kun joku lemmikeistä kyseli :)



Ja mammalomasta, itse pidän loman lomana ja olen kotosalla tekemättä töitä :D Sovittiin kyllä, että jos ukko jäis loppu päästä ainakin vähäks aikaa vauvan kans kotia, niin pystyn alottaan työt hyvällä mielenrauhalla, kun tiedän että ukko kotona vauvan kanssa :)

Me yököt tossa justiin kahviteltiin yhdessä, työkaverilla 4 lasta. Puhuttiin mun raskauden yrittämisestä ja työkaverilla oli jokseenkin hauskat ja toisaalta fiksut faktat mulle tarjottavana. Kysäs, että "kun te miehen kanssa harrastatte seksiä, haluatko sä sitä vauvaa vai miestä seksin aikana?" no minäpä vastasin, että kyllä se aika lailla vauvasta on se pakkomielle ja ajastusten kohde tässä kehkeytynyt. Duunikaveri totes, että "Kuule, se vauva tulee heti ku haluat sitä miestä, etkä vauvaa.". Tilannekomiikkaa ehkäpä, ei näin lukemana ehkä niin hauska juttu, kun mitä oli kun käytiin toi keskustelu... Pisti kyllä kieltämättä miettimään... :D Tässä teille vinkkejä haluaville kyllä mainio vinkki! ;)

Kiitos KataV, toi pitää pitää mielessä, loistavaa!! :D



Mä laitan tästä eteenpäin toiselle välilehdelle auki tän keskustelun niin osaan vastata, mulla kans unohtuu kysymykset :D



Jännä että sulla on kierto säilynyt tasaisena, toivon samaa... Eilen loppu menkat ja nyt oon toista päivää ilman pillereitä. Pieni pilleri, valtavan iso juttu :D Nyt vaan mennään omalla painollaan.. Halut sais tulla vaikka nyt jo yhyy!!



Mä myös oon miettinyt, että ois kyllä ihanaa jos äiti tietäisi nimenomaan sen takia, että tuki olisi aina lähellä. Nyt vaan tuntuu siltä, että en haluaisi ottaa turhaa ressiä, josta loppujenlopuksi varmaan muuttaisin mieleni ja hankkisin lapsen vasta vuosien päästä :D No ei nyt noin kärjistettynä, mutta kumminkin. Mitä KataV sun äiti sanoi ensimmäisenä kun kerroit? (Ellet ole jo kertonut)



Mä just juttelin siskon kanssa mm. siitä, että hänellä tärppäsi eka lapsi ekalla kokeilukierrolla, toinen lapsi sitten parin vuoden jälkeen tokalla kierrolla. INSANE!!! Sanoi, että taitaa olla aika sikiävää tyyppiä :D Hän oli muuten toisen lapsensa kanssa kotona siihen asti kun lapsi täytti 3v. Tiukkaa joo todellakin, mutta keikkaduunia tehdessä helpotti.



Siinä se samalla kysäsi, että no, vauvakuume taitaa olla vaan lisääntymässä? Sanoin että joo, ei se tän pahemmaksi voi tulla. Sitten kysyi että onko meillä vielä mitään suunnitelmia, vastasin että ei. Vähänkö teki mieli livauttaa että nojooo heh tässä nyt oon jättäny pari päivää sitten pillerit pois.. Puhuttiin poikaystävän kanssa että se on meidän oma salaisuutemme. ( + niiden kolmen mun tutun keneltä olen kysellyt vauvantarvikkeita kun/jos niitä sitten tarvitaan ) Mies vaan tuhahti että on se niin vaikeeta, kun on sovittu että tää on meidän kahdenkeskeinen juttu.. No niinhän se on mutta yritäs nyt naisena olla olematta kontrollifriikki ja miettiä että menisi kaikki ilmaiset/halvat tarvikkeet ohi suun!

Tänään yksi näistä tutuistani kävi töissäni ostamassa lapselleen uimahousut, tämän 7kk maailman ihanimman poikavauvan kanssa kenen luona oltiin kyläilemässä muutamia viikkoja sitten.. Tälle tutulle sitten kuiskasin että nyt mennään näin :) "Joo, haluutko ne tavarat jo pian varastoon lojumaan? Ahistaako sua jos ne on siellä?" No mä haluaisin ne tänne nopeemmin kuin heti, tää on täyttä hulluutta. Noh, eikös tässä ole hullu itse kukin :)



Sitten mulla myös tuo kävi mielessä parin päivän takaisissa pippaloissa, että tää nyt sitten vaan jää taakse niin kauaksi aikaa kun on tarve. Ehkä jo pian, ehkä vasta vuosien päästä. Pelottava, ihana ajatus :)



KataV, kyllä te pystytte yhessä lopettamaan, paljon paljon tsemiä siihen!!!

Ja tosi hyviä uutisia gyneltä, kiva kuulla. Nyt jännäillään täälläkin teidän puolesta, kävisipä tärppi!



Mä googletin tänään meidän kotiseudun päiväkoteja ja kouluja, täältäkin foorumilta löytyi siitä asiaa. Paljon positiivisia kommentteja, meiltä löytyy ala-aste, päiväkoti ja ilttis kaikki tästä vajaa kilsan säteeltä. Aika hyvin :D



Kirjotelkaa ihmeessä ihmiset :)

Mitä KataV sun äiti sanoi ensimmäisenä kun kerroit? (Ellet ole jo kertonut)



Tällä meinasin että jollet ole jo aikaisemmin tässä ketjussa kertonut kun ei mun lahopää muista..

Se oli mun mielestäni ainaki niin jännää positiivisella tavalla, kun oikeesti jätti ne ekat pillerit yhtäkkiä ottamatta. Viel tänä päivänäki välillä mietin illalla (maalis-huhtikuussa lopetin pillerit), että niin joo pitäs ottaa pilleri, kunnes muistankin että hehhe, eipäs pidäkään! :D



Meilläkin vähän, mä latelin ukolle selvät sävelet, että ei kerrota kenellekään, paitsi että mä kerron yhelle kaverilleni, se yhelle ja mun äitille kerron. Nooo... Nythän siitä sitten tietää meidän kummisedät ja -tädit ja muutama muukin kaveri.. Haha, ei sitä vaan pysty pinttaamaan tietoa, kun on niin innoissaan :) Paitsi että voin kertoa, että nyt on tuo alkuvaiheen yli-innokkuus vihdoin hälvenemässä, eikä stressiäkään tuu asiasta enään otettua. Yhtä paljon siis vauvaa halutaan, mutta överiksi vetäminen on nyt loppu :D



Sinuna ottaisin ne vauvan tarvikkeet, mullekin kelpais! Kuitenkin juuri kun ovat ilmaisia ja eipähän mene sivu suun! Lastentarvikkeet on kalliita... Ja itse olen jo monta monta kertaa meinannut mm. alennusmyynneissä sortumaan ostaa jotain ihania vauvahepeneitä, kunnes oon tullut järkiini :D



Ja siis kysymykseesi äitini reaktiosta: mulla on semmonen tilanne, että sairastan masennusta ja oon jo pari vuotta menny diagnooseilla vaikea masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Mulla on nyt mielialalääkityskin (mieto, jota voi käyttää myös raskaana toiseen kolmannekseen asti). Ja tästä johtuen siis ensimmäinen asia mitä äitini ja psykiatrini ja lääkärini (kaikki) ovat todenneet on "Onko sun fiksua hankkia lasta, kun sulla on tuo sairaus?"... Sitä oon tässä nyt kuullu jokasen suusta ja se kyllä ärsyttää mua ja pahasti. Ymmärrän kyllä, että raskaana muutenkin mieliala heittelee ja voi tulla esim. raskauden jälkeinen masennus (todennäköisesti tulee minulle), mutta oon valmis ottamaan riskin jonkun niin ihanan asian takia! Vauva on se mitä mä oikeesti just nyt tarviin, se tuo mulle jonkun merkityksen elämään (oon ollut itsetuhonen) ja syyn oikeasti elää. Anteeks tämmönen purnaaminen täällä, mutta tiedättepähän nyt vähän tämmöstä rankempaakin ja se on kiva toisaalta täällä puhua näistä jutuista, kun voi piiloutua nimimerkin taakse... Kertokaa jos menee liian deepiksi.



Mutta tosiaan äidilleni kaiken tuon äsköisen selitettyä rupes sekin myöntymään että mun raskaus voikin olla hyvinki positiivinen ja hyvä asia (mun sairautta ja muutakin elämäntilannetta ajatellen). Ja äidille oli helppo vedota, kun mulla kuitenkin on ammatti ja työpaikka, hyvä ja iso asuntokin jossa tilaa vauvalle. Kyllä se nykyään tukee mua paljonkin, joka kuukaus kysyy, joko tärppäs? ;)



Kyllä taas vähän rupee jänskättämään, viikon päästä pitäs menkkoja rupee kuulumaan, tai siis toivottavasti ei kuulu! :D

mullaki on ollut nyt eka viikkoa ilman pillereitä ja melkeen joka ilta oon miettiny että pitää ottaa pilleri,ja sit oon et heeei,ei tarvikkaan,ihanaa :D maha on ollu vähä outo ja ollu semmosta pientä nipistelyä alavatsassa,vähä niinku menkkakipua mut ei niin pahaa ja vaan pieniä hetkiä..oon pari kertaa miettinyt että hei oonkohan mä raskaana mut sit oon ajatellu vähä realistisemmin että tuskimpa vaan kun n. vuorokausi sit harrastin seksiä :D oli kyllä aika jännää harrastaa seksiä ilman ehkäisyä,ekaa kertaa koko meidän yli kuuden vuoden suhteen aikana(paitsi yhden kerran kun ei ollut vielä pillereitä ja haluttiin kokeilla millasta on olla ilman kumia,mut ei tietenkään menty loppuun asti ku heti muka pelotti et voi tulla raskaaks :D)niin tosiaan oli jotenki jännää,kun taas nyt toivoo että tulisinpa raskaaksi :D



oon kans yrittäny olla miettimättä niitä vauvoja seksin aikana,koska en kuitenkaan halua sekstailla vaan vauvan toivossa vaan muutenkin :)



onko teillä muilla mitään toiveita että kumman haluaisitte ennemmin,tytön vai pojan? Mä kyllä aivan tunnustan,et mä toivon tyttöä ehkä vääähä enemmän kuin poikaa,ehkä vähän pinnallisistakin syistä(sais pukea sille kaikkia ihania mekkoja yms) ja senkin takia et mun molemmilla sisaruksilla on vaan poikalapsia(3yhteensä). mut siis tietenkin vaikka poika olisi tulossa niin yhtä rakas se tietenkin olisi :) olispa sitten ainakin poikien vaatteita tulossa joka suunnasta :D ja vois alkaa kehitellä serkusten jalkapalloliigaa :D



Oon tentannu miestä aina silloin tällöin et kumpaa se toivois enemmän eikä se oo oikeen koskaan sanonut mitään,sanoi vaan viimeksi et todennäköisesti tulee poika ja viittasi "sukuperintöön"( miehelläni on vain veljiä,3kpl,mun isällä on vain veljiä,2 kpl ja mun sisaruksilla on vaan poikalapsia ja mun isän puolen serkuilla on poikavoittoisesti lapsia,vain yksi tyttö). olinkin siis ihan liekeissä kuluneella viikolla kun paljastettiin meidän yhteiselle parhaalle ystävälle vauvanhankinnasta ja mieheni yhtäkkiä sanoi mulle että "mä teen sulle tyttövavan" :D olin ihan että aawww,teetkö!?

KataV kuule anna tulla vaan, täällä ei mikään mee liian deepiksi! Musta on hienoa että oot ottanut härkää sarvista vaikka on ollu takana vaikeita aikoja. Ja nimenomaan raskaushan voi tuoda mukanaan myös sulle paljon paljon hyvää mieltä ja raivata masennusta :)



Mä oon jostain kumman syystä hulluna poikavauvoihin! Ite toivoisin poikaa, poikaystävä taas tyttöä, on nimittäin kasvanut kahden veljen kanssa. Poikaystävän isäkin sanoi muutaman oluen otettuaan että "me halutaan teille tyttö". :D Jollain lailla se jäi närkästyttämään, mutta tottakai pikkuprinsessa olisi iloinen yllätys. Pikkupojat on vaan niin jotain uskomatonta :) Mutta jos tyttö on tullakseen niin tippaakaan en pahastu!



Yhen hassun piirteen oon itessäni huomannut nyt, nimittäin aamuisin herätessä tää koko vauvarumba tuntuu järkyttävän ahdistavalta ajatukselta!? Ihan tulee maha kipeeks ja ruoeen miettimään että hitto soikoon... Noh, siitä kun päivä lähtee käyntiin niin oon taas vauvakuplassa suu hymyssä ja innoissani :D On tää niin outoa :)



Tänään rupesin muuten miettimään että mun kierto saattaa nyt lähtee elää ihan omaa elämäänsä, ja kun en ole perillä siitä edes pillereiden aikana tyhmä minä... Ovulaatiosta vaan, olishan se ihana tietää millon olis otollisin aika. Laskurilla tulos näytti että parhaimmat päivät olisi syyskuun kolme ekaa, let's see! Mietin jo että käyn ostamassa Clearbluen mutta se tuntuu jo vähän överiltä :D Tai no miksei, pääkoppa vaan ihan sekaisin!

Meillä heilu peitto eilen ekaa kertaa ilman pillereitä, oli kieltämättä huisin jännää!!

Olikohan muuta...

Kertokaa juttuja! :) Tää on niin suuri piristys aina.

...että toi mun masennus ei oo mikään este, pikemminkin voin jopa parantua kun pääsen iloisesti vauvanvaate ostoksille ym ;)



Me molemmat tahottas tyttö. Olin vielä joku puol vuotta sitte (ennen ku vielä yritettiin) tosi jyrkkä sen suhteen, että tyttö pitää tulla ja aattelin OIKEESTI kaikkea, kuinka pettymys olis, kun tulis poika. Mä oon vähän omituinen persoona välillä... Mutta kyllä jo muutaman kuukauden oon ollut sitä mieltä, että kunhan on terve, niin ei ole mitään väliä kumpi sieltä tulee... Tyttö ois vieläkin ihanampi vaihtoehto mun mieleen, mutta oon kovasti ruvennut lämpeemään poikien vaatteille, kun näin semmosen ihanan limenvihreen bodin, jossa dinosauruksia :D Niinkin pienestä se mieli voi siis muuttua jyrkästäki huolimatta :D



Mutta tosta kunhan on terve kommentista aattelin kysästä teiltä, mitä tekisitte jos ei olis terve? Downin syndroomanhan esim voi todeta jo alkuraskaudesta niskaturvotuksen perusteella (sillon pystyy vielä keskeyttää raskauden)... Ootteko miettiny tällasia yhtään? Mielipiteitä...



Oon huono antamaan omaa mielipidettä vaikka teiltä tällasta kyselenki... :D Mä oon paljonki miettiny sitä, että mitä jos se Downin syndrooma todettas ja voisin vielä pistää kesken. Ja oon tosi kahen vaiheilla. Toisaalta eihän se sen lapsen vika ole ja kaikilla on oikeus elämään, mutta millasta elämää se on, kun on kehitysvammainen? Sitä mahdollisesti kiusattas ja ite et vois selkääs kääntää, ku et tiedä mitä se on jo ehtiny tehä. Ja siinä kohtaahan, ellet sitä johonki laitokseen/asuntolaan pistä, niin elätät ja pidät sitä lasta nurkissas niin kauan, kun se elää. Ja siinä toinen, en ikinä haluis kokee sitä, että oma lapsi kuolee ennen mua. Downin syndroomaa sairastavathan ei elä kovin vanhaksi. Vaikeita vaikeita asioita... Antakaa mulle joku hirveen fiksu mielipide, jolla omaakin kantaa venyttäs jompaan kumpaan suuntaan :D



Ja nonom, sä kun mietit tota, että haluisit tietää ne ovulaatio päivät, niin odottele nyt ainakin pari kiertoa ja katso onko tasainen vai epätasainen ja jos ei ala tärppää niin sitte vasta mietit :) Esim. mulla toimi hyvin toi clear blue ja mulla oli pieni hinta se 40e, koska mun ei tarvii niitä enää ostaa. Mulla on tasanen kierto, se tarkottaa siis sitä, että mä ovuloin samaan ajankohtaan joka kuukaus (ainakin suunnilleen), se on 12 päivää ennen menkkoja. Niin joo ja älkää uskoko netissä olevia ovulaatio laskureita, ne näyttää että ovuloisit 14 päivää ennen menkkoja. Lääkärit taas sanoo että se on 12 päivää ennen ja niin se mullakin oli :) Ja mä ku tein ton clear bluen ovulaatio testin, niin huomasin myös, että mulla edeltävänä päivänä ovulaatiosta tulee aina nännit tosi kosketusaroiksi (olin miettinytkin että mikähän siinä on, kun ei voi olla pms- oireita), joten ehkä löytyy teilläkin jokin oire, mistä aina huomaatte joka kuukausi, millon ne ovulaatiot on. Mua ainakin helpotti iiiiihan sikana siis :) Mutta kattokaa ensin onko ne kierrot tasaset, koska muuten saatte ostella niitä sitte joka kuukaus ja sillon suosittelisin vähän halvempia testejä. Siinä mun vinkki :)



Mutta haahaa, voi olla että kuvittelen taas, mutta mulla tullut tällanen vaiva eilen: mulla siis ovulaation aikaan tulee nännit kosketusherkäks ja se loppuu vasta ku menkat tulee, mutta ne on vaan nännit. Nyt mulla on molemmat tissit siis KOKO TISSIT kipeet, voiskohan olla jo jotakin raskaus oireita? Ovulaatiosta melkee viikko.... Ideoita? :)

kuullu et suurimmalla osalla raskaana olevista ensimmäinen oire on kipeät rinnat,ei tietenkään kaikilla mut never now :P mä oon kans joskus miettinyt että mitä jos tulisikin vammainen lapsi..jos se olisi pahasti vammainen,niin harkitsisin kyllä ehkä aborttia,suurinpana syyä se lapsen kurja elämä vaikeasti vammaisena esim. jos lapsi joutuisi koko elämänsä olla kiinni joissain laitteissa jotka antavat lapselle mahdollisuuden elää.. ja ehkä siinä olisi pieni osa itsekkyyttä.. vaikea sanoa kun ei ole siinä tilanteessa,olisi varmasti elämän vaikeimpia päätöksiä :/ ja huh,onneksi täällä on muitakin jotka toivoo tiettyä sukupuolta,ajattelin et oonko ihan tyhmä että ajattelen näin :P

Jos tää mun tissien kipeys tosiaan oliskin raskauden ensioireet... :) no perjantaina ois testin tekemisen aika, +++++++ vaan pyörii mielessä :D ja juuri noita samoja asioita oon lapsen kehitysvammaisuudesta miettiny. Tottakai jokaisella on oikeus elämään, mutta jos se elämä olisi letkujen varassa ym, en itsekään toivoisi sitä omalle kohdalle, joten miten voisin antaa lapseni kitua? Mutta jos puhutaan lievemmistä kehitysvammoista kuten down, autismi tai cp, mitä tuumitte näistä?

Ja sukupuoli asioista tuli myös mieleen, haluatteko jo ultrassa tietää sukupuolen vai jännittää? Itse haluan ehdottomasti tietää, helpottaa se vaatteiden ym ostamistakin kun tietää sukupuolen :)

Se olis mahtavaa! Ihminen valehtelisi jos väittäisi ettei miettisi vammaisuuden mahdollisuutta. Mä en itse osaa sanoa, abortti on niin suuri asia ja kun olisi jo tottunut tunteeseen olla odottava äiti. Down lapset ovat aivan ihania luonteenpiirteiltään ja persooniltaan. Todella kilttejä, huomaavaisia ja rakastettavia. Tottakai se sattuisi ja kovaa, tietää että oma vauva sairastaisi sitä... En kuitenkaan osaa vastata kysymykseen :)



Ehdottomasti haluttaisiin tietää sukupuoli asap! Varsinkin kun olis eka lapsi kyseessä :) Nimenomaan hankintojen kannalta, ja ihan vaan fiilistelläksemme!



Mulla on ollut tänään ihan ihme mielihalut :D En juuri ikinä syö tomaattia, ja tänään ostin hullun himon valtaamana kaksi tomaattia aamupalaksi?!



Poikaystävä toteaa vähän väliä, että ehkä sä oot raskaana. Ollaan pupuiltu kerran pari päivää pillereiden poisjättämisen jälkeen, eikä poloinen tiedä ovulaatiosta tuon taivaallista... :D



Ainiin, ja se sai sen oppisopimuksen!! Eli duunia löytyy silläkin nyt ainakin kesäkuuhun asti :) Huippua.



Käytiin äsken katsomassa ekaa kertaa uutta asuntoamme tossa vieressä, valmistuu nyt joulukuussa. Siellä mietin että hmm joo-o,tonne pinnasänky, tohon leikkimatto... :'D



Tuli tässä mieleen kun selkää kivistää, että onko teillä mitään sairauksia/kiputiloja joita aijotte hoitaa/käydä lääkärissä selvittämässä? Ennen kun raskaudutte/raskaus ehtii pitkälle?

Mulla on ollut jo pari vuotta inhottavaa selkäkipua munuaisten (kai) kohdalla, lähinnä menkkojen aikoihin, ja oon miettinyt että se vain säteilee selkään. Mutta mietin että kyllähän mulla nyt vuosien mittaan ois pissanäytteistä ja verinäytteistä varmasti huomattu jos jotain poikkeavaa olis löytynyt..



KataV pidähän meitä ajan tasalla!