Lopetin täysin mieheni "äitinä olemisen" ja seuraukset alkavat kypsyä :D
Elämme jännittäviä aikoja!
Päätin tuossa parisen viikkoa sitten, etten ole enää mieheni äiti ja sitä myöden lopetin kaiken ns. passaamisen ja "nalkuttamisen".
Jos mies jättää tavaroitaan ns. vääriin paikkoihin (esim. jätti vasaran keskelle eteisen lattiaa kun käytti sitä johonkin tietokonehommaansa) niin en siivoa niitä oikeille paikoilleen vaan laitan ne miehen työpöydälle tms miehen "omalle alueelle".
En enää myöskään osta hänelle hänen käyttämiään hygieniatuotteita ja omanikin olen siirtänyt "piiloon" (eri paikkaan), jotta hän ei voi tapansa mukaan siirtyä käyttämään minun tuotteitani omiensa loputtua kun ei saa aikaiseksi ostaa uusia.
Maksan itse yhteiset laskut, hänen nimellään tulevista en kysele yhtään mitään. Saa nähdä koska alkaa perintäkirjeet putoilla koska yleensä hän maksaa omat laskunsa vasta kun kyselen moneen otteeseen. Silloinkin hän hermostuu kun muka "tekee kaiken väärin" kun minä nalkutan, vaikka totuus on, ettei hän tee yhtään mitään ja joutuu aikamoiseen kiipeliin jos ei ala hoitaa hommiaan ilman että minä pidän huolen ja muistutan. Mutta sori, se on loppu nyt :D
Hänellä on myös tapana kasata likaiset vaatteet työtuolilleen. Ennen aina tämän 4 vuotta kestäneen suhteen aikana tasaisin väliajoin joko itse otin siitä likaiset vaatteet pois ja vein pyykkiin tai sanoin hänelle asiasta (monta kertaa) kunnes hän lopulta itse vei ne pyynnöstä pesuun. Nyt en ole sanonut sanallakaan asiasta ja tilanne on se, että miehellä taitaa olla enää yksi ainoa puhdas paita kaapissa jäljellä, kaikki muut vaatteet ovat likasena tuolilla. Hän ei tajua tehdä asialle mitään, vaikka välillä nostan lattialle pudonneita vaatteita takaisin siihen tuolille ja mikä uskomattominta: hän ISTUU nykyään sen vaatekasan päällä käyttäen vain tuolin reunaa. Hän ei siis edes enää mahdu kunnolla sille tuolille, mutta SILTI hän ei tajua(???) viedä niitä p*skaisia vaatteita siitä pois. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten tämä tuoliepisodi päättyy...
Eli jos samat asiat suhteessa häiritsee mitkä minua häiritsi, niin suosittelen tälläistä testiä ja asennetta kaikille teille! Tässä oppii lisää todella paljon sekä kumppanistaan, että myös itsestään! :D
Kommentit (993)
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 01:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 01:02"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 00:40"] Hei naiset! Teidän unelmamies pelasti perheensä ahdingosta: http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288750136602.html Jäiköhän pyykkääminen pahasti kesken :D [/quote] Täh? Meinaat siis että jos oletetaan että uutisen toinen vanhemmista on mies, on se jotenkin nössykkä ja epämiehekäs kun ei tuota tilannetta saanut hoidettua? Ja että pyykkääminen jotenkin vähentää miehekkyyttä :D ? Ootko oikeasti, ihan aidosti, vajaa? Vähän on surullista jos kuva omasta tai toisten miehekkyydestä oikeasti kärsii tollasesta. Mä oon mielestäni edelleen naisellinen nainen vaikka ajaisinkin nurmikon, mutta kukin määrittelee toki tyylillään... Voin antaa vinkinnä tosin, että elämä on todennäköisesti helpompaa, jos ei anna maskuliinisuutensa haavoittua pikkujutuista ;) Löysää pipoa ja sillee. [/quote] Noniin, nainen on vain tavallaan seksikäs ja suloinen tehdessään miesten juttuja. Voin kuvitella sutkin leikkaamassa nurmikkoa tukka poninhännällä... Mutta miehiin ei päde yhtä laaja-alainen liikkumavara. Ärsyttää kun naiset eivät nyt voi tunnustaa tätä, koska muuten lähtisi pohja isolta osalt tätäkin ketjua.
[/quote]
Mun mies ei ole ainakaan suloinen kun tekee kotitöitä, kiroilee koko ajan, ja nakkelee tavaroita kun imuroi. Tosin minäkin inhoan kotitöitä enkä ole suloinen kun teen jotain työtä. Muuten kyllä tykkään kun mies on alkanut enemmän tehdä kotitöitä, mutta kyllä se stressaa kuunnella sitä jatkuvaa kiroilua, tulee sellainen olo että mies on vihainen mulle. Tosin itsekin saatan olla vihainen kun siivoan, se on jo perinne monessa sukupolvessa, on periytynyt äidiltä tyttärelle. Siivoaminen on oikeastaan parasta silloin kun on yksin.
[/quote]
Niin ja meillä minä asennan kaikki telkkarit ja siihen kuuluvat härpäkkeet, mies ei osaa edes tallentaa boxiin mitään, minä hoidan myös tietokoneet pääasiassa. Kodinkoneiden ostosta päätän minä. Samoin remonttihommat ja pihahommat on pääasiassa mun hommia, mies auttaa jos pyydän. Mies hoitaa autot, eli ostaa niihin osat ja käyttää katsastuksessa ja korjaamolla, katsoo öljyt ym. osaisin minäkin ne, mutta ne vaan on menneet näin.
Naiset nyt vittu! Hävettää oikeen että annatte näiden ns. miestenne (eli pikku poikien) jatkaa elämää äidin helmoissa. Mikä teitä vaivaa? Olin sellasessa suhteessa joskus 19-23 -vuotiaana, että leikin äitiä ja kaikki kodinhoito oli harteillani. Oksettaa ajatus, että täällä elää kokonainen sukupolvi kädettömiä äijiä, jotka eivät pystyisi elämään ilman mammaa joka hoitaa kaiken. Itse leikin ajatusleikkiä, että jos kuolisin niin miten mies pärjäisi lasten kanssa. Jos ihan jokapäiväiset asiat tuottaa ongelmia niin ei kannata lisääntyä.
:D Tuli ihan ex mieleen ketjua lukiessa. Oltiin vasta tovi asuttu yhdessä, kun hermostuin huolrhtimaan kaikesta yksin. Lakkasin pesemästä miehen pyykkejä.
Tulos: mieheltä loppui puhtaat kalsarit, ja niinkuin vamaan kaikki muutkin miehet olisivat loogisesti toimineet, niin exäkin päätti leikata pitkistä kalsareista puntit pois. Voi luoja!
Terkkuja tutuille!
Tässä herää vain kysymys, että eikö suhteissanne pystytä puhumaan ja kertomaan kumppanille, miltä itsestä tuntuu. Enkä tarkoita nalkuttamista, käskyttämistä, vaan oikeaa keskustelua. Mutta niin se varmaan sitten on, etteivät teidän kumppaninne osaa keskustellakaan...
Ymmärrän niin tilanteen! :D Toivon sulle kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Äläkä vaan lipsu suunnitelmastasi. Lähde vaikka lenkille tms... jos alkaa ahdistaa, kyllä se ukko pian hoksaa.
Itse taistellut jo vuosia aina eri paikkoihin ilmestyvien oluttölkkien kanssa, vaikka on puhuttu ja luvattu kymmeniä kertoja että ne kerätään aina tiettyyn pahvilaatikkoon joka on takaterassilla. Toinen asia on että hän haluaa tiskata, js on ollut hänen kaverit lkylässä sotkemassa astioita. Viime viikon lauantaina oli paljon kavereita ja kaikki astiat menivät likasiks, hän suorastaan kielsi mua tiskaamasta. Silti tiskasin niistä puolet ku en vaan voinu pitää näppejäni erossa.
Edelleen 6 päivän jälkeen partyista tiskivuori peittää puolet keittiön pöytätasoista, mutta päätin olla nalkuttamatta, ja katson kuinka kauan menee että tuo vuori tuosta häviää. (Silti äsken oli pakko huomauttaa että pelkään että astiat menee pilalle kun ovat niin kauan likaisena) Ja vastaus oli "älä huoli, mä tiskaan ne huomenna, en nyt"
Tää on just kaikista mielenkiintosinta että huomenna aina tuntuu olevan aikaa ja energiaa siivoamiselle mutta just nyt ei millään ehdi.. Onneks oon paljon töissä muuten oisin selvittäny tuon kasan jo aikapäivät sitten! Apk:ta ei ole vielä asennettu ja toivon että hän saisi motivaatiota sen asentamiseenkin kun näkee miten iso työ tuo tiskaaminen on.
Rakastatko miestäsi?
Me olemme erilaisia. Sinulla on kyky järjestyksenpitoon, voit siis auttaa häntä. Älä ole niin armoton ja tyly. Hän ei varmastikaan tee tuota tahallaan vaikka sinusta tuntuukin niin.
Miten ihmeessä jokapäiväiseen elämään olennaisesti kuuluvat askareet, niinkuin lautasten laittaminen tiskikoneeseen, sukkien pyykkikoriin ja tavaroiden paikoilleen, vertautuvat joittenkin laiskojen (miehien ja naisienkin) mielestä siihen, että johonkin kulkupeliin pitää vaihtaa renkaat kaksi kertaa vuodessa? Noita kotihommia varten kaikilla on kaksi kättä, ja aikaa menee noin 5 minuuttia päivässä, jos tekee sen heti kun sotkuja syntyy. Toista hommaa varten on perustettu jopa liikeyrityksiäkin, joissa on asiaankuuluvat työkalut, ja palvelun ostaminen vaatii sen että ajaa auton paikalle vartiksi, juo kahvit ja maksaa lähtiessään 20 euroa? Ja tämä jälkimmäinen on 90 prosenttisesti miesten omistamien liikeyritysten bisnestä? Kumpikohan meistä on laiskempi sukupuoli?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 06:46"]:D Tuli ihan ex mieleen ketjua lukiessa. Oltiin vasta tovi asuttu yhdessä, kun hermostuin huolrhtimaan kaikesta yksin. Lakkasin pesemästä miehen pyykkejä.
Tulos: mieheltä loppui puhtaat kalsarit, ja niinkuin vamaan kaikki muutkin miehet olisivat loogisesti toimineet, niin exäkin päätti leikata pitkistä kalsareista puntit pois. Voi luoja!
Terkkuja tutuille!
[/quote] eksä kävi peukuttamassa alas :D
Tuon yhden miehen jutussa on pointtia. Naiset korjaa niitä sukkia ja kalsareita lattioilta, koska heitä ne häiritsevät enemmän. Miehet ilmeisesti aktivoituvat vasta siinä vaiheessa, kun puhtaat sukat ja kalsarit on loppu.
Tuo sama pätee laskujen maksamiseen. Mieheni on ollut aina sellainen huoleton laskujen maksaja. Kun joskus seurusteluaikana järjestelin hänen papereitaan, näin enemmän laskumuistutuksia kuin koko elämäni aikana yhteensä. En muista itse saaneeni ensimmäistäkään, tai jos joskus vahingossa on joku lasku jäänyt vahingossa maksamatta ja muistutus tullut, se on syvä järkytyksen aihe eikä jotain, mikä ohitetaan olankohautuksella. Minua ahdistaa ajatus myöhässä maksetuista laskuista ja siksi minä hoidan meidän kaiken rahaliikenteen. Miehen veroilmoituksenkin hoidin yli kymmenen vuotta, mutta viime vuonna mies teki sen ensimmäistä kertaa (mikä lie itsenäistymispuuska? on ottanut omat pankkitunnuksetkin takaisin itselleen :-) viime tingassa ja tiuski minulle, kun ei meinannut osata sitä tehdä. Ihan viime minuuteilla sai sen palautettua, toivottavasti tänä vuonna aloittaa aiemmin.
Minun mieheni on myös tehnyt minulle joskus tuollaisia ap:n kaltaisia ihmiskokeita ja kokeillut, kuinka kauan menee ennen kuin siivoan keittiön, jos hän ei sitä siivoa. Ja nolottaa tunnustaa, että minulta on mennyt useampi päivä ennen kuin olen hoksannut, että ahaa, mies kokeilee enkö itse älyä siivota, jos hän ei siivoa. En minä tuosta mitenkään nokkiini edes ottanut. Kyllähän minä ymmärrän että ketuttaa olla se, joka aina ensimmäisenä tarttuu toimeen.
AP:n mies on varmaan rakastettava ja hyvä mies, mutta huono kämppis.
Oma puoliso on huolehtija. Kun pyysin häntä hoitamaan ruoanlaitot, pyykit, pankkiasiat ja lasten harrastukseen kuljettamiset, niin hänhän on asiat hoitanut. Ennen aina kysyi, kuinka olen asiat suunnitellut ja sehän rassasi, kun itsellä ei ollut asiasta ajatustakaan työhuolien lisäksi. Hää oli siis kotomiehenä. Siivoustyönjohto on minulla.
Vaikea on saada kotihommia takaisin, kun toinen suoriutui niin kovin. Lastenkin pitäisi hoitaa oma osanasa ja se vaatii koulutusta. Mutta tuota, oli nalkuttaa siipalle, että tiskiainetta kuluu liikaa (parissa päivässä puolikas), mutta ymmärsin pitää suuni kiinni.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 10:34"]
On minulla sitten epäseksikäs mies kun vaihtoi pytämättä vuodevaatteet ja toi ruokakaupasta tullessaan kukkia ja suklaata. Taitaa jäädä mies nyt ilman :)
[/quote]
Niin, annat ehkä korvaukseksi kodinhoidosta.
Et sinä sitä oikeasti haluttavana pidä. Enkö olekin oikeassa?
Kiitos hyvistä nauruista, ap. Näin sieluni silmin miehesi tasapainoilemassa vaatekasan päällä. :D
Projektisi tuntuu hyvältä muutenkin. Kuinkahan siinä käy ...
Huh! Viimeinen paita kaapista on nyt käytetty ja tänään kun miehen piti lähteä asiakasta tapaamaan, odotin innolla, että mitä hän laittaa yllensä :D Näppäränä itsestään huolehtivana ja omilla jaloillaan seisovana tyyppinä hän sitten alkoi käyttää tuolin alimmaisia paitoja uudelleen!!! :D Veti vaan sieltä pinon alimmaisista kerroksista yhden niistä likaisista paidoistaan esiin ja laittoi ylleen! Onkohan tässä nyt joku ajatus, että ne vaatteet miehen mielestä puhdistuu edelleen itsestään, vaikka minä en enää vie niitä likapyykkikoriin :D
Mutta uuden deodorantin mies osti eilen! Iski kai paniikki kun edellinen loppui eikä kehdannut kysyä missä minun on ja käyttää sitä kun olen siirtänyt eri paikkaan :D
Ai niin, sukka on edelleen kiinni tuolinjalass :D AP
Anteeksi, teksti tuli yhteen pötköön vaikka yritin laittaa kappalejaot. AP
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 14:57"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 01:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 01:02"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 00:40"] Hei naiset! Teidän unelmamies pelasti perheensä ahdingosta: http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288750136602.html Jäiköhän pyykkääminen pahasti kesken :D [/quote] Täh? Meinaat siis että jos oletetaan että uutisen toinen vanhemmista on mies, on se jotenkin nössykkä ja epämiehekäs kun ei tuota tilannetta saanut hoidettua? Ja että pyykkääminen jotenkin vähentää miehekkyyttä :D ? Ootko oikeasti, ihan aidosti, vajaa? Vähän on surullista jos kuva omasta tai toisten miehekkyydestä oikeasti kärsii tollasesta. Mä oon mielestäni edelleen naisellinen nainen vaikka ajaisinkin nurmikon, mutta kukin määrittelee toki tyylillään... Voin antaa vinkinnä tosin, että elämä on todennäköisesti helpompaa, jos ei anna maskuliinisuutensa haavoittua pikkujutuista ;) Löysää pipoa ja sillee. [/quote] Noniin, nainen on vain tavallaan seksikäs ja suloinen tehdessään miesten juttuja. Voin kuvitella sutkin leikkaamassa nurmikkoa tukka poninhännällä... Mutta miehiin ei päde yhtä laaja-alainen liikkumavara. Ärsyttää kun naiset eivät nyt voi tunnustaa tätä, koska muuten lähtisi pohja isolta osalt tätäkin ketjua.
[/quote]
Mun mies ei ole ainakaan suloinen kun tekee kotitöitä, kiroilee koko ajan, ja nakkelee tavaroita kun imuroi. Tosin minäkin inhoan kotitöitä enkä ole suloinen kun teen jotain työtä. Muuten kyllä tykkään kun mies on alkanut enemmän tehdä kotitöitä, mutta kyllä se stressaa kuunnella sitä jatkuvaa kiroilua, tulee sellainen olo että mies on vihainen mulle. Tosin itsekin saatan olla vihainen kun siivoan, se on jo perinne monessa sukupolvessa, on periytynyt äidiltä tyttärelle. Siivoaminen on oikeastaan parasta silloin kun on yksin.
[/quote]
Sama täällä!