En ymmärrä ihmisiä, joilla ei ole mielipidettä
mihinkään asiaan, siis omaa kantaa. Nyökkäävät kaikille, ei koskaan eriäviä mielipiteitä. Onko kyseessä tarve tulla hyväksytyksi vai pelko jostain? Mieluummin suorat kommentit edessä kuin epävarmaa nyökyttelyä sen mukaan, kuka kulloinkin paikalla.
Kommentit (161)
Ap, ehkä nyökkäilijät eivät vain jaksa kuunnella juttujasi. Jos ei kuuntele niin on vaikea esittää mielipiteitäkään... Oletko niitä ihmisiä, jotka paasaavat tuohtuneina milloin mistäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitähän on paljon, jotka ensin kuulostelevat mitä mieltä muut ovat ja ovat sitten aina "yllättäen" ihan samaa mieltä.
Se on vähän pakko tehdä tuota, jos meinaa saada pidettyä ystävät. Jo tuo koronaika opetti kuinka helposti väärä mielipide johtaa siihen, että sinut heivataan totaalisesti ulos kaveriporukoista. Minulla on paljon mielipiteitä, mutta ei enää mitään halua, sanoa niitä ääneen. Olen aina samaa mieltä kuin muut virallisesti. Tässä sinulle syy miksi olen hiljaa tai samaa mieltä.
Mulla ihan sama. N23
Kulta, olenko sinun mielestä lihonut?
Vierailija kirjoitti:
Kulta, olenko sinun mielestä lihonut?
Olet aina kaunis. Eiköhän lähdetä mäkkärille syömään?
Vierailija kirjoitti:
Aika usein se, ettei ole valmista mielipidettä kertoo vain siitä, ettei asia ole kiinnostanut niin paljon, että olisi kehittänyt sellaista.
Jos on itse mielettömän kiinnostunut vaikkapa Marvel-leffoista, niin ei toiselta saa aina kovin helposti vastausta siihen, että mikä niistä on paras.
Mutta jos ei ole mielipidettä edes lempiruuasta, niin onhan sillä tyhjä pää. Eikä siinä mitään, silloin jos on sieluton robotti. Muuten ei.
Mitä mielipidettä jostain lempiruuasta pitäisi edes olla? Minulle riittää kunhan ruoka on hyvää. Lähes ruoka kuin ruoka on hyvää, jos kokki on taitava. En ole 10 vuotias jolla on lempiruokia, joita haluan aina syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein se, ettei ole valmista mielipidettä kertoo vain siitä, ettei asia ole kiinnostanut niin paljon, että olisi kehittänyt sellaista.
Jos on itse mielettömän kiinnostunut vaikkapa Marvel-leffoista, niin ei toiselta saa aina kovin helposti vastausta siihen, että mikä niistä on paras.
Mutta jos ei ole mielipidettä edes lempiruuasta, niin onhan sillä tyhjä pää. Eikä siinä mitään, silloin jos on sieluton robotti. Muuten ei.
Mitä mielipidettä jostain lempiruuasta pitäisi edes olla? Minulle riittää kunhan ruoka on hyvää. Lähes ruoka kuin ruoka on hyvää, jos kokki on taitava. En ole 10 vuotias jolla on lempiruokia, joita haluan aina syödä.
On se aika harvinaista, jos ruoka on vain tankkausta varten. Sanoit kuitenkin "lähes", eli kaikista et siis pidä.
Kyllä mielipiteitä on mutta somesirkuksen myötä massasta poikkeavat mielipiteet ovat kiellettyjä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tuollainen joskus. Johtuu osittain kai aspergerista. Siitä, että koko sosiaalinen tilanne tuntuu unelta. Meinaan jatkuvastu uppoutua ajatuksiini, ellen todelle pinnistele. Olen kuin todella humalassa, vaikka olisin ihan selvä. Lisäksi mä olen kasvanut perheessä, jossa mulla ei saanut olla omaa mielipidettä mihinkään. Vanhemmat saattoi saada raivokohtauksen, jos kuorin perunaa pidellen haarukkaa väärin, ja sitten suuttua, jos koitin perustella, miksi kuorin perunaa, kuten kuorin. Kaikki perustelut oli vääriä ja johti siihen, että mua syytettiin manipuloinnista ja siitä, että ajattelen vain itseäni, vaikka asia olisi ollut ihan pieni, kuten se perunankuoriminen. Lopulta en enää edes tiennyt, sattuuko muhun oikeasti vai ei, ja olen viettänyt kymmenen vuotta tunteettomassa sumussa. Mun kohdalla näin. Opettelen, mutta se on hankalaa, jos menen siihen sumuun tai palaan siihen samaan moodiin kuin lapsena.
Vaikutan muuten yleensä ihan normaal
Kuulostaa enemmän traumaperäiseltä stressihäiriöltä ja dissosiaatiolta kuin aspergerilta. Vaikka eivät kai ne toisiaan poissulje.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielipiteitä on mutta somesirkuksen myötä massasta poikkeavat mielipiteet ovat kiellettyjä.
Mikäs pakko se on somessa pyöriä?
Tapaa livenä oikeita ihmisiä, äläkä ole nasse. Se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielipiteitä on mutta somesirkuksen myötä massasta poikkeavat mielipiteet ovat kiellettyjä.
Mikäs pakko se on somessa pyöriä?
Tapaa livenä oikeita ihmisiä, äläkä ole nasse. Se riittää.
Luuletko lapsi rakas että nämä somea työkseen vahtaavat jättävät mielipiteensä vain nettiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä tuollainen tyyppi. Ja tosi vaikea sen kanssa on tehdä mitään, kun ei se koskaan kykene sanomaan kumman homman kahdesta se mieluummin hoitaisi.
Ja kun joku sanoo, että noita on paljon, niin ei kyllä mulla ainakaan ole toista samanlaista tullut vastaan. Äärimmilleen vietynä on harvinaista
Sama kokemus. Tuo tuntui miettivän, että mikä on oikea vastaus tähän kysymykseen. Tai mietti miten vastata, jotta hyötyy eniten. Tai miten tuo toinen käyttää antamaani vastausta minua vastaan. Hyvällä tahdolla kuitenkin kysyttiin. Mutta ei hänellä ollut sellaista ajatusta, että kun sanon noista sen mieleisemmän työn, niin saan tehdä sitä mieleisempää työtä. Halusi muutenkin mennä aina vaikeimman kautta.
Ihmiset, joita on rankaistu vääristä vastauksista käyttäytyy noin
Meillä oli juuri sellainen tilanne että vaimo kysyi mennäänkö ravintolaan syömään. Vastasin että mennään vaan. Tähän vaimo sanoi ett haluaa paikkaan a tai b. Minä vastasin että a. Se ei kuitenkaan kelvannut vaimolle ja hän halusi raflaan b. Kysyin sitten että miksi antoi vaihtoehtoja ja vaimo suuttui. Lopulta ei käyty kummassakaan.
Jälkeenpäin jäin miettimään että halusiko vaimo ravintolaan alkuunkaan. En tiedä, mutta varmasti jokainen ymmärtää että loppusuoralla ollaan. -Eri
Vierailija kirjoitti:
Minä en kerro julkisesti mielipiteitäni suuriin yhteiskunnassa pinnalla oleviin asioihin, joku vetää kuitenkin herneet nenään ja alkaa haukkua selän takana. Pienempiin asioihin kerron toki mielipiteeni.
Eli olet epävarma ja pelkäät mitä mieltä muut ovat sinusta.
En ymmärrä kaakattajia jotka kaakattavat avauksissaan että eivät ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein se, ettei ole valmista mielipidettä kertoo vain siitä, ettei asia ole kiinnostanut niin paljon, että olisi kehittänyt sellaista.
Jos on itse mielettömän kiinnostunut vaikkapa Marvel-leffoista, niin ei toiselta saa aina kovin helposti vastausta siihen, että mikä niistä on paras.
Mutta jos ei ole mielipidettä edes lempiruuasta, niin onhan sillä tyhjä pää. Eikä siinä mitään, silloin jos on sieluton robotti. Muuten ei.
Mitä mielipidettä jostain lempiruuasta pitäisi edes olla? Minulle riittää kunhan ruoka on hyvää. Lähes ruoka kuin ruoka on hyvää, jos kokki on taitava. En ole 10 vuotias jolla on lempiruokia, joita haluan aina syödä.
Esim kuinka se lempiruoka valmistetaan,mistä parhaat raaka-aineet, milloin paras syödä. Onhan näitä jos on keskustelutaitoa. Ei ne jutut aina tarvitse olla maailman mullistavia ja ns vakavia aiheita,ankeaa se olisi jos vain jostain super tärkeästä ( jonkun mielestä) voi mielipiteensä esittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein se, ettei ole valmista mielipidettä kertoo vain siitä, ettei asia ole kiinnostanut niin paljon, että olisi kehittänyt sellaista.
Jos on itse mielettömän kiinnostunut vaikkapa Marvel-leffoista, niin ei toiselta saa aina kovin helposti vastausta siihen, että mikä niistä on paras.
Mutta jos ei ole mielipidettä edes lempiruuasta, niin onhan sillä tyhjä pää. Eikä siinä mitään, silloin jos on sieluton robotti. Muuten ei.
Mitä mielipidettä jostain lempiruuasta pitäisi edes olla? Minulle riittää kunhan ruoka on hyvää. Lähes ruoka kuin ruoka on hyvää, jos kokki on taitava. En ole 10 vuotias jolla on lempiruokia, joita haluan aina syödä.
Ei minullakaan ole yhtä lempiruokaa. Tiedän kyllä mistä pidän, mistä en ja pystyn puhumaan ruoanlaitosta monelta eri kantilta. Minulla on mielipiteitä, välillä vahvojakin, useilta eri alueilta, sellaisiltakin, mitä moni ei seuraa/ei tiedä mitään. No, ilmeisesti olen silti tyhjäpää, koska lempiruokaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ehkä nyökkäilijät eivät vain jaksa kuunnella juttujasi. Jos ei kuuntele niin on vaikea esittää mielipiteitäkään... Oletko niitä ihmisiä, jotka paasaavat tuohtuneina milloin mistäkin?
Tämä. En myöskään jaksa esittää mielipiteitä silloin, jos tiedän, että joudun jotain perusjuttujakin vääntämään rautalangasta, jotta toinen tajuaisi edes jotain mieliteestäni. Silloin olen yleensä vaan hiljaa.
Hyviin käytöstapoihin kuuluu se, että vahvoja mielipiteitä ei esitetä missä tahansa tilanteessa. Joihinkin tilanteisiin kuuluu kevyt ja piristävä keskustelu, ei vääntö politiikasta ja uskonnosta.
Ap, niillä ihmisillä on mielipiteet mutta he eivät halua jakaa niitä kanssasi. He haluavat pitää sinuun kohteliaan etäisyyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein se, ettei ole valmista mielipidettä kertoo vain siitä, ettei asia ole kiinnostanut niin paljon, että olisi kehittänyt sellaista.
Jos on itse mielettömän kiinnostunut vaikkapa Marvel-leffoista, niin ei toiselta saa aina kovin helposti vastausta siihen, että mikä niistä on paras.
Mutta jos ei ole mielipidettä edes lempiruuasta, niin onhan sillä tyhjä pää. Eikä siinä mitään, silloin jos on sieluton robotti. Muuten ei.
Mitä mielipidettä jostain lempiruuasta pitäisi edes olla? Minulle riittää kunhan ruoka on hyvää. Lähes ruoka kuin ruoka on hyvää, jos kokki on taitava. En ole 10 vuotias jolla on lempiruokia, joita haluan aina syödä.
Ei minullakaan ole yhtä lempiruokaa. Tiedän kyllä mistä pidän, mistä en ja pystyn puhumaan ruoanlaitosta monelta eri kantilta. Minulla
Täällä on nyt takerruttu siihen, että pitäisi tietää yksi ainoa lempiruoka. Eiköhän useimmat ymmärtäneet, että siinä tarkoitettiin sitä, että pystyy kertomaan mistä ruuista tykkää ja mistä ei.
Ihmiset, joita on rankaistu vääristä vastauksista käyttäytyy noin. On paljon näitä, jotka tietävät mitä haluavat, mutta haluavat, että se toinen tekee ääneen sen valinnan, mutta tietysti sen minkä he haluavat. Eli on kaksi paitaa. Punainen ja sininen. Ari haluaa sinisen paidan, mutta ei halua sanoa sitä, koska ei halua vaikuttaa jyrältä tai vaativalta. Joten hän sanoo, Katille, että valikoi sinä. Nyt Kati yrittää saada jotain vinkkiä mitä Ari haluaa, koska Ari suuttuu, jos ei saa mieleistään ja mököttää tai jauhaa asiasta vuosia, kuinka hän joutui ottamaan väärän värisen paidan. Mutta Kati ei itse edes tiedä kummasta väristä hän pitäisi enemmän, mutta Ari jankuttaa vaan, että valitse. Se aiheuttaa stressiä kaikille, vaikka Ari olisi voinut päättää heti miten tehdään ja Kati ei halua yllämainituista syistä päättää. Näissä tilanteissa kannattaa arpoa, se valitsee kumpi tietää mitä haluaa tai valita se missä toinen on parempi. Itse en ymmärrä tätä, että teette stressiä jostain työtehtävän valinnasta. Jos toinen ei tiedä, niin tietysti teette sitten miten, mitä te itse haluatte.