3-vuotiaan ruokailu

Nyt tulee ihan oikeata vertaistukea.



Muuttakaa lapsen ruokavalio sellaiseksi, että yhdestäkin lusikallisesta tulee kaloreita reilusti. Lapsenne voi kärsiä FTT-syndroomasta, jota ei Suomessa oikein tunneta. Hoitona on aterioiden kaloripitoisuuden reilu kasvattaminen.



- käytä voita leivälle, perunoiden päälle sulamaan, leivo kaikki voihin, puuroon reilu voisilmä

- käytä täysmaitoa, unohda neuvolan ohjeet rasvattomasta maidosta, jos saat lapsesi juomaan edes pari desiä maitoa, saat hänelle jo 100 kcal energiaa, rasvattomasta 0 kcal eli ei mitään hyötyä

- käytä kermaa, lorauta vaikka kaakaon sekaan reilusti kermaa, tee kermavaahtoa hedelmien ja marjojen kanssa, tee rahkoja

- suosi rasvaisia lihoja ja kaloja, broilerin koipireisiä, ei rintafileita, sikanautaa, ei vähärasvaista naudanlihaa, lohta, kampelaa, silliä

- välipalaksi voit huoletta antaa vanukkaita yms.

- käytä aina normaalirasvaisia tuotteita, unohda rasvattomat ja kevyttuotteet

- vaihda jogurtti rasvaiseen kreikkalaiseen jogurttiin, lisäksi sokeria ja hedelmiä tai marjoja

- lisää ruokaöljyä ruokaa lusikallinen

- voit antaa myös NutriJunior-smoothieta, joita saa apteekista

- käytä täysjyväleipiä

- rasvaisia juustoja ja leikkeleitä, meetvursti on hyvä

- makkarat ovat rasvaisia ja niitä on kiva tikun nokassa paistaa tai grillata

että "ei se lapsi nälkään kuole"? Juu, ei varmaan. Paitsi, että normaali kasvu ja kehitys hidastuvat, tällähän ei ole mitään merkitystä nähtävästi.

Heidänhän lapsi syö muualla kuin kotona. ei tämä ole mikään syömätön lapsi.

- meillä keitetyt kananmunat upposivat hyvin yhdessä vaiheessa ja niitä syötiin joka päivä

- ruoan koostumuksen muuttaminen: esim. leipä ei mennyt sellaisenaan, mutta paahdettuna ja runsaalla voilla kyllä

- croissantit

- lihapiirakat,ranskalaiset, pizza herkkuhetkiin

- herkkujen kanssa ei tarvitse nipottaa, rajoita karkit ja sipsit kerran viikkoon

Joku yrittikin jo tolkuttaa kuinka vahingollista toimintanne on. Tosiaan minkä ihmeen takia lautanen pitää syödä tyhjäksi. Sanot, että niin lapselle ei jää nälkä, mutta mikä tae se on. Entä jos lapsi söisi vaikka enemmänkin. Mutta, jos vähempi riittää, niin miksi pitää pakolla syödä enemmän. On sinun kannalta aivan sama meneekö ylimääräinen ruoka lapsesi suuhun vai roskiin. Myöskään afrikkalainen nälkää näkevä lapsi ei hyödy siitä, että oma lapsesi syö itsensä ähkyyn.

Lapsen pitäisi oppia tunnistamaan nälän- ja kylläisyydentunne, eikä se onnistu, jos ruokailua ei saa lopetta, koska lautanen ei ole tuhjä.

Toki lasta pitäisi kannustaa ottamaan ruokaa niin paljon kuin luulee jaksavansa syödä, mutta lapsesi on vasta 3v.

Ruokailun pitäisi olla koko perheen yhteinen iloinen tapahtuma. Tervettä maalaisjärkeä käyttäen jokainen vanhempi voi ymmärtää, että lapsella on joskus isompi nälkä ja joskus ruoka ei vaan maistu tai lapsi ei vaan tykkää tietyistä mauista. On aivan järjetön ajatus vaatia 3-vuotiasta istumaan yli tunnin, puolitoista paikoillaan, ja vaatia häntä syömään lautanen tyhjäksi joka aterialla.

Tehkää ruokailusta leppoisa hetki. Kokeilkaa rohkeasti uusia makuja ja ruokia, ja ottakaa lapset myös keittiöön mukaan. Kun lapsi on mukana ruoan valmistuksessa hän innostuu helpommin maistelemaan ja syömään myös ruokapöydässä itse valmistamaansa ruokaa.

Minua jäi myös hämmästyttämään tuo mainittu 1,5 dl ruokaa - meillä juuri 3 vuotta täyttänyt tyttö syö äärimmäisen harvoin noin suurta määrää kerralla. Tuntuu todella oudolta, että joku pakottaa noin pienen syömään noin paljon, minusta ei ole yhtään kummallista että ruokailusta tulee silloin vaikeaa.

Kokeilkaa, pyydän. Viikko ilman painostusta mihinkään suuntaan ruuan kanssa, seuraava ruokailu aina vaan seuraavaan ruokailuaikaan muun perheen kanssa, söi tai ei. Kiitos, ja eteenpäin. Seuraavalla ruokailukerralla uusi yritys.

Luuletko, ettei tuota ole jo kokeiltu? Meillä kokeiltiin kuukausi. Paino tippui kilon jo ennestään alipainoiselta lapselta. Kyseessä siis alle 1,5-vuotias lapsi. Lastenlääkäri vihelsi pelin poikki.

On huonosti syöviä ja huonosti syöviä.

meidän esikoinen syö edelleenkin älyttömän vähän. Ruoalla voi mennä puolikas peruna ja muutama suupalallinen lihaa + salaatti. On kymmenvuotias. Syö itsenäisesti aamulla aamupalan ja päivällä välipalan. Voi olla että täyttää niillä itsensä. Lounaalla syö opettajan sanojen mukaan hyvin. Joten luotan, että pysyy hengissä, vaikkei iltasella paljon mikään maistu.

Hän oli pienenä juurikin lapsi, jota yritimme pakottaa syömään. Kautta aikain kasvanut siinä alipainon rajalla ja on pieni ja hentoinen vieläkin. Pysyy hengissä, kun annamme syödä omaan tahtiin. Pakottamalla hänestä saisi syömishäiriöisen alta aikayksikön.

Mutta AP:n viestiin. Hänhän sanoi lapsen syövän vieraassa seuraassa normitahtiin. Joten minusta hän voisi aivan hyvin kokeilla tuota ei-pakottamista. Ja jos lapsi on päiväkodissa ja syö siellä, mikään ei estä kokeilemasta pitempäänkin tällaista.

OMa siskoni on ihminen, joka syö hyvin vain kerran päivässä, närpii muina aikoina ruokaansa. Hyvin on slevinnyt aikuiseksi.

Oma lukunsa on sitten nämä vakvavasti ruokaongelmaiset lapset, syytä siihen ei varmasti ole yksiselitteiseisti löydettävissä. Mutta heidän pitäisi kyllä mielestäni pysyä tällaisten keskustelujen ulkopuolellla. AP:hän sänoo, että hänen lapsensa syö.

että lapsen tärkein tehtävä tässä maailmassa on miellyttää vanhempiaan. Lapseni saavat syödä tai olla syömättä, eikä äitinsä nauti ruualla kiduttamisesta.

Lapsesi ovat varmaan myös hyviä syömään, eikö niin?

Sellainen, joka ei vielä 10-vuotiaanakaan ikinä syö 1½dl ruokaa aterialla. Enkä minä hänenkään kanssa tappele syömisestä.

Pienenä meinasin mennä pakottamiseen ja houkutteluun ja kannustamiseen. Mutta ymmärsin lopettaa ennen kuin aloitin kunnolla.

Mitä siitä, vaikka kasvoi vähän hitaammin kuin ikätoverinsa.

Ehkä on joitain lapsia, joilla on syömisongelmia vauvasta asti. Mutta mielestäni tämä ketju ei alunperin käsitellyt sellaista. Vaan ap:n lapsi kuitenkin syö siellä päiväkodissa näppärästi. Eli lapsen ja vanhempien välillä on kotona taistelua ruokatilanteiden vallankäytöstä.

Onko lapsi kokopäivähoidossa? Jos on, ja siellä siis syö täysin normaalisti, niin onko se nyt niin kamalaa, jos kotona iltaisin ja viikonloppuisin syökin huonosti?

Itselläni eskoinen on vasta alle vuoden ikäinen, mutta tunnustan "pakottaneeni" tai ainakin tuputtaneeni kiinteitä jo puolen vuoden ikäisestä lähtien :( Olen siis huijannut lasta syömään kiinteitä esim. kiinnitämällä huomion leluihin tai muuhun, jotta lapsi huomaamatta on avannut suunsa ja syönyt. Ensimmäisen kanssa on niin vaikeaa arvioida tarvittavia ruokamääriä ja en voi uskoa, että lapsi tulee toimeen pelkällä maidolla (jota sitäkään ei hirveästi aina menisi). En uskalla luottaa lapsen nälän kokemukseen. Nyt alkoi hirvittää, olenko samalla tiellä kuin niin moni täällä. Lopettaako minunkin lapseni syömisen kohta kokonaan...



Olen itse tällaisen "lautanen tyhjäksi" -äidin kasvattama. Tuleekohan malli oikeasti sieltä?

Ihanaa että täällä on taas ollut pari ymmärtäsväistä viestiä muiden joukossa. SUURI kiitos niistä. Olemme möskin testanneet sitä, että laitetaan voista ruuan sekaan ja juodaan sinistä maintoa, puuro tehdään punaiseen maitoon. Elikkä ruokaa kaloripitoisemmaksi. Lopetimme sen kuitenkin jonkin ajan päästä, ettei ruoka muuttuisi liian rasvaiseksi. Makkarat menee parhaiten myös ja croissantit. Eli kaikki herkut. Ja niitä neiti voisi syödä aivan hyvin sen mainitsemani 1,5 dl (suunnilleen tietysti).



Päivähoidossa lounasateria on lapsellamme kuulemma tuon kokoinen, sitten välipalalla syö ehkä viilipurkin. EIKÄ ILMEISESTI SIIS PELSÄTY ISOA ANNOSTA VAAN SYÖ AIVAN NORMAALISTI.



Lapsemme siis osoittaa mieltään ja tänään noudatin täältä saamaani ohjetta että lapsi sai poistua lounaspöydästä syötyäään vain muutaman pikkuhaarukallisen, istui noin 15 min pöydässä. Kokeilen uudestaan välipalalla tarjota ruuan.



Ja joo, tämä on kyllä todennäköisesti valtataistelua. Voin myös rauhoitella erästä kirjoittajaa että perhe-elämämme on aivan tasa-painoista, ei riitoja vanhempien välillä. Ja tuskin olemme ainoa perhe jossa joskus on riidelty...



Joku kommentoikin täällä että normaalille liikkuvalle leikki-ikäiselle ei riitä jatkuvat pikkuruiset annokset. Sekin kertoo että lapsi ei osaa itse täysin kontrolloida syömistään, vaan heti kun näläntunne vaimenee parista haarukallisesta, ollaan muka ihan kylläisiä. Sitten sinnitellään monta tunita seuraavaan ruokailuun.. Ei kuulosta sekään hyvältä.



Kiitos vielä niille muutamalle jotka ymmärtävät, eivätkä ole haukkana tuomitsemassa. Tekstistäni voi varmaan päätellä harmistuksen, kysyinhän niitä kohtalotovereita alunperin, sen sijaan suurin osa täällä on haukkujia.

aloittaisin siitä, että laittaisin ihan pikkuriikkisen annoksen ja pöydässä istutaan max 30 min. Lapsi syö sen mitä syö tuossa ajassa ja sitten pöydästä pois. Pienempi annos voisi lisätä lapsen ruokahalua. Selvästikin tussa on jo tullut kunnon valtataistelu niiden ruokailuijen kanssa, koska lapsi syö muualla normaalisti.

Lasta ahdistaa kotona se ruokailutilanne ja se vie ruokahalun pois. Lopettakaa pakkosyöttö!

Että en ole itse ollut ns. tyhjä lautanen-mallin "uhri". Ei siis ole jäänyt traumoja.

Ensinnäkin mistä sinä varmasti tiedät oletko nyt laittanyt sellaisen määrän ruokaa, että lapsesi maha täyttyy tai tuleeko aivan yliähkyksi kun pitää kaikki syödä? Teillä on tullut ruokatilanteista taistelukenttä ja ruokatilanteiden ei koskaan tulisi olla sellaisia. Etkö sinä näe että lapsesi sen takia tekee tuota, protestoi!!! Juurikin tästä syystä, kun missään muualla ei ole tuollaista "pakko syöttöä" hän syö siellä nätisti. Ja päiväkodissakaan ei ole pakko syödä kaikkea. Et voi olettaa että lapsesi oikeasti tykkää syödä aina kaiken mitä laitat. Olet tehnyt ruokailusta pakkosyöttötilanteen! Mikä saisi SINUN silmät avautumaan? Olet aivan väärästä päästä lähtenyt ruoka ongelmasi kanssa. Kokeile edes huviksesi muutamana päivänä erilaista kikkaa ja asennetta niin voi sinulla olla syömässä reipas ja iloinen lapsi. Lasta tulee kannustaa ruokailutilanteessa (jos ongelmia ja muutenkin) aivan samalla tavalla, kun toiv.kannustat häntä muissakin tekemissään asioissa.

.. arvaat varmaan jo, onko siitä ollut mitäään apua...



t. aloittaja

Meillä huonosti syövä esikoinen, jonka kanssa on jossain vaiheessa mennyt valtataisteluksi. En suosittele. Se ei nimittäin helpota vaan pahenee.



Kuopus myös välillä huono syömään, mutta emme koskaan pakota. Hän syö jos syö tai sitten ei. Ikää nyt 2,5 v ja välillä ei syö ruokaa ollenkaan ja mutta tankkaa sitten jollain muulla aterialla. Olemme esikoisesta oppineet, että pakottaminen ei todellakaan paranna asiaa. Aterioiden koot kuulostavat tosi isoilta, meidän kuopus on pitkä ikäisekseen eikä painokaan missään alarajoilla eikä hänkään syö läheskään aina mainitsemaasi 1,5 dl.



Pointti siinä puolityhjällä mahalla seuraavaan ruokaan on just se, että lapsi itse oppii kuulostelemaan omaa oloaan ja syömään tarpeeksi.



Ihan oikeasti, lopettakaa se pakottaminen.

Lautanen veks. Sitten kun on nälkä, syö inhimillisessä ajassa.

Ihanaa että täällä on taas ollut pari ymmärtäsväistä viestiä muiden joukossa. SUURI kiitos niistä. Olemme möskin testanneet sitä, että laitetaan voista ruuan sekaan ja juodaan sinistä maintoa, puuro tehdään punaiseen maitoon. Elikkä ruokaa kaloripitoisemmaksi. Lopetimme sen kuitenkin jonkin ajan päästä, ettei ruoka muuttuisi liian rasvaiseksi. Makkarat menee parhaiten myös ja croissantit. Eli kaikki herkut. Ja niitä neiti voisi syödä aivan hyvin sen mainitsemani 1,5 dl (suunnilleen tietysti).

Päivähoidossa lounasateria on lapsellamme kuulemma tuon kokoinen, sitten välipalalla syö ehkä viilipurkin. EIKÄ ILMEISESTI SIIS PELSÄTY ISOA ANNOSTA VAAN SYÖ AIVAN NORMAALISTI.

Lapsemme siis osoittaa mieltään ja tänään noudatin täältä saamaani ohjetta että lapsi sai poistua lounaspöydästä syötyäään vain muutaman pikkuhaarukallisen, istui noin 15 min pöydässä. Kokeilen uudestaan välipalalla tarjota ruuan.

Ja joo, tämä on kyllä todennäköisesti valtataistelua. Voin myös rauhoitella erästä kirjoittajaa että perhe-elämämme on aivan tasa-painoista, ei riitoja vanhempien välillä. Ja tuskin olemme ainoa perhe jossa joskus on riidelty...

Joku kommentoikin täällä että normaalille liikkuvalle leikki-ikäiselle ei riitä jatkuvat pikkuruiset annokset. Sekin kertoo että lapsi ei osaa itse täysin kontrolloida syömistään, vaan heti kun näläntunne vaimenee parista haarukallisesta, ollaan muka ihan kylläisiä. Sitten sinnitellään monta tunita seuraavaan ruokailuun.. Ei kuulosta sekään hyvältä.

Kiitos vielä niille muutamalle jotka ymmärtävät, eivätkä ole haukkana tuomitsemassa. Tekstistäni voi varmaan päätellä harmistuksen, kysyinhän niitä kohtalotovereita alunperin, sen sijaan suurin osa täällä on haukkujia.

En tiennyt, että kohtalotoverin pitäisi olla syömäänpakottaja. Eikä suinkaan pieniruokaisen lapsen äiti. Olisit maininnut tästä alunperinkin, niiin en olisi vaivautunut vastaamaan sinulle.

Edelleenkään en aio pakottaa omaa lastani syömään. Silloinhan vasta ei ikinä opi itse aistimaan milloin on kylläinen milloin ei.

että lapsi ei voi tulla toimeen parilla lusikallisella puuroa päivässä JATKUVASTI. Joskus pitää vain ottaa radikaalimmat keinot käyttöön.

Ihan hyvin voit antaa vaikka 2-3 päivää vain juoda maitoa esim. 7-9dl päivässä ja sitten vain antaa syödä sen, mitä syö. Kyllä se ruokahalu alkaa parantua. Samalla tietysti pitää tarjota sellaista ruokaa, joka on lapsellekin maistuvaa.

jos lapsi siis syö pk:ssa paljon lounasta ja vielä välipalankin, ehkä hän on niistä vielä niin täynnä ettei jaksaisi syödä kotona illallista?