Sarjassa "miehen ärsyttäviä tapoja" osa 1: jatkuva leivänsyöminen
Ei voi mitään, mutta ärsyttää ja ottaa päähän miehen tyyli syödä leipää hillittömiä määriä joka välissä. Perheessä, jossa on kolme lasta ja ruokaan menee ihan reippaasti rahaa, ei huvittaisi kokata turhaan, kun yksi ottaa sen linjan, että maha täytetään sillä leivällä.
Esimerkki: olen tehnyt ruokaa. Mies ilmoittaa, että "ei ole oikein nälkä, syön vain leipää". "Vain leipää" tarkoittaa sitten 6-7 leipää kaikkine mahdollisine päällyksineen ja tykötarpeineen - ei ihan ilmaista ollenkaan. Miehen osuus ruoasta jää syömättä. Okei, sen voi toki pakastaa, mutta turhauttaa, kun ruoka ei kelpaa, ja sitten syödään puoli pakettia leipää.
Tai sitten otetaan ruokaa pieni kikkare, kun ei kuulemma ole oikein nälkä. Tunnin, puolentoista kuluttua ladotaan leipävärkit päällisineen esille ja syödään vähintään 5 voileipää.
Ennen kuin haukutte kokkitaitoni, niin tiedän osaavani laittaa ruokaa. Se kelpaa oikein hyvin muillekin ihmisille. Siksi en ihan tajua tuota jatkuvaa leivänpuputtamista normaalin ruoan korvikkeena. Sen lisäksi, että pidän huonona esimerkin antamisena lapsille sitä, että joka välissä korvataan ateriat leivällä, olen turhautunut siihen, miten valtava määrä meillä menee rahaa leipään, juustoon ja leikkeleisiin.
Joo on puhuttu, seurauksena mökötystä. Eihän tämä maatakaatava "ongelma" ole, mutta tosiaan itseäni ärsyttää, jo senkin vuoksi, että koululaisilla on aina aamu- ja välipalatarpeet lopussa, kun eräs syö kaapista kaiken leivän.
Ärh. Sainpas purkautua.
Kommentit (126)
Sanot vaan että unohdit. Menkööt itse ostamaan. Minusta on epäkunnioittavaa vaimoa ja äitiä kohtaan se että syödään jotain muuta ja otetaan itse kaapista.Kun tein ja ostin itse ruokaa kotona ollessani tein ja ostin mitä halusin.Lapsetkin oppivat monipuoliselle ruualle kun ei saanut itse päättää ruokia.
Voi olla että miehesi on kotonaan omaksunut tuon leivän syönnin kun äitinsä ei ole oikein kokki ihmisiä.
ei mulla ole siihen varaa. Enka huoli avustuksia.
on epäkohteliasta ruoan laittajaa kohtaan olla syömättä ruoka-aikaan. ja huono esimerkki lapsille. voi olla opittu tapa josta pääsee eroon kun on pakko.
ette voi vaittaa, ettette tienneet. Ei osata edes pestoa lammittaa, pannaan vetta sekaan, olin ihan jarkyttynyt. Ja puvuntakki oli hankittu jostakin onnistuttu jostakin hankkimaan RAVINTELIkaynteja varten. En oikein sanoja loyda. Astrologiaa kohtaan tunnettiin syvaa kiinnostusta ja kesken kaiken alkoi pelottaa ja piti soittaa aidille, vaikka varoitin jo etukateen. Pidin hanta siella vain kaksi vuorokautta, sitten onnistui saamaan kaverit hakemaan.
Anna lasten ja miehen syödä puuroa. Ei meilläkään leipää mene lähes ollenkaan, kaikki syödään puuroa aamulla. Välipalaksi voi tehdä vaikka vispipuuroa tai persikkapuuroa. Tulee paljon halvemmaksi kuin leivän mättäminen.
Jätä leipä kauppaan. Saa mies sitten opetella uudet tavat.
ongelma vaimon kanssa. Ei tosin elä pelkäällä leivällä, mutta saattaa syödä ruualla (siis minun tekemä) tosi vähän ja puolen tunnin kuluttua on välipalan vuoro.
Keittoruualla leipää on sitten pakko huputtaa ja itse keitto jää syömättä. Sinänsä hauskaa, koska ikuisena laihduttajana toivoo juuri noita kevyempiä keittoja. Huonopuoli on myös se, että jos äiti huputtaa leipää, sitä syövät myös lapset, joilta myös jää se keitto syömättä. Vaikka ruoka maistuisikin, niin varsinkin nuoremmalle ateriaksi riittää melkein yksi leivän pala.
Anteeksi huutaminen, mutta me erittäin suurella todennäköisyydellä ollaan kaikki naimisissa MUN miehen kanssa. Ei voi olla kovin montaa miestä, jossa ois nää kaikki samat viat; ei pestä käsiä vessareissun jälkeen, ei pistetä roskia roskiin, syödään leipää joka välissä...
Pitääpä kysyä, missä mun mies oikeasti on kun se ei ole kotona. Väittää iltaisin menevänsä töihin mut meneekin oikeasti jonkun toisen naisen luo syömään leipää johon länttäisee puoli pakettia palvikinkkua päälle. Kamala järkytys.
Väitän, että eivät lapsena saaneet kuin lukupalat leipää, kinkkusiivu puolitettu ja/tai sai vain kinkun tai juuston.
Nyt kompensoivat, että minähän saan syödä mitä vaan. Aikuinen tosin ymmärtää jättää uhoamisen ja kohtuuttoman nautinnonhalun niihin ensimmäisiin omillaan asumisen vuosiin. Kun eletään perheenä, siinä on vaan otettava muutkin huomioon. Joka päivä ei tarvitse olla herkkupäivä ja ruoka on syötävä.
Haluan aikuisen miehen, joka vie roskat kun pussi täyttyy. Joka ei lähde ruokapöydästä röökille ja sano, että kyllä mä autan sitten pöydän raivaamisessa. Paitsi että stten pitää mennä vessaan, tsekkaa tekstitv ja hups unohtui. Joka tekee eikä lupaa.
millaisia kakaroita teillä on miehinä! Onhan nuo jutut ihan ymmärrettäviä, jos miehellä on ikää 22 vuotta, mutta taitaa olla moni paljon sitä vanhempikin. Mun täytyy sanoa, että en kestäisi päivääkään moista lapsellisuutta ja suorastaan moukkamaisuutta kuin tämä: "ei ole oikein nälkä, syön vain leipää". Ihmetellä täytyy, että moisten kanssa olette uskaltautuneet lapsiakin hankkimaan.
Ovat jo alakoulun loppupuolella ja omaavat mm. tällaisia tapoja: rääpivät kakusta kuin kakusta päällisen pois ja sitten syövät pohjan, jättävät kaikki astia ruokineen päivineen tiskipöydälle, pissivät pönttöön jättäen renkaan alas ja pissatippoja siellä täällä...
Kun poikiani sitten ojenna kyseisistä asioista äitini tai anoppini ollessa paikalla, saan kauheat huudot. Kuinka pojat ovat ihania, kohteliaita jne. eikä tuollaisia asioita tarvitse vielä osata, anna niiden olla lapsia...
Huokaus...tiedän vain kokemuksesta, että tietyt tavat jäävät päälle ja niitä ei korjata ainakaan murrosiässä...eikä äiti kyllä sen jälkeenkään. Eli jonkun naisen kontolle noiden tapojen korjaaminen jää...
millaisia kakaroita teillä on miehinä! Onhan nuo jutut ihan ymmärrettäviä, jos miehellä on ikää 22 vuotta, mutta taitaa olla moni paljon sitä vanhempikin. Mun täytyy sanoa, että en kestäisi päivääkään moista lapsellisuutta ja suorastaan moukkamaisuutta kuin tämä: "ei ole oikein nälkä, syön vain leipää". Ihmetellä täytyy, että moisten kanssa olette uskaltautuneet lapsiakin hankkimaan.
ihan pientä rajaa, jooko.
Mulla on loistava mies noihin verrattuna. Mutta se lankaa hampaitaan niin lähellä vessan peiliä, että peili on aina ihan roiskeissa. Se pesee sitä peiliä kyllä, mutta ilman silmälaseja, eli osa jää peiliin :D
Miksi muuten korjaatte aikuisten miestenne jälkiä?
kun se on käynyt, muttei tyhjennä sitä. Muutaman kerran pyykit ovat ummehtuneet sinne, kun itse olen ollut jossain käymässä, enkä ole tajunnut tyhjentää konetta (päältä täytettävä, eli ei voi nähdä onko koneessa jtn) kotiin tullessani, koska masiinasta on virrat pois. Olen miljoona kertaa sanonut miehelle, että jos tajuat sammuttaa koneen, tajuat myös, että siellä on vaatteita, jotka pitäisi ripustaa kuivumaan. Mutta asia ei mene perille.
joko on tullu soosissa tai kiireessä krjoitettua tai sitten diagnoosi löytyy siitä yhdestä lääkärikirjasta : D
Toivottavasti oli vain kiireinen teksti. Itsekin olen ollu joskus niin hämärä että itteekin hirvittäny
Oikeastiko länsimaissa kasvaneelle ihmiselle voileipä on sellainen "herkku", jonka hedonistista nautiskelua ei normaaliruokaa kokkaava mamma hyväksy?
Olimme nuorena kehnoja ruoanlaittajia ja silloin lopputulos oli joskus huonoista ja halvoista aineksista tehtynä sellainen, että leipä oli herkkua siihen verrattuna. Mies on edelleen hoikka läpipasko, joka syö valtavia määriä, mutta oikeaa ruokaa. Herkuksi en voileipää miellä.
siitä kun saa käsityksen, ettei hän puhu omasta miehestään, tuollaista tapahtuu oikeastikin. oma eksäni latasi koneille vakoiluohjelmia, tutki ensimmäisenä kotiin tultuaan, mitä olin tehnyt netissä, luki reaaliaikaisesti toiselta koneelta samoja nettikeskusteluita, joita itse luin, teki minun puhelimeeni tekstarisiirtoja omaan puhelimeensa jne. jne.
eka kerran heräsi epäily tällaisesta toiminnasta, kun menin juutuubiin ja klikkasin siellä vahingossa videohistoriaa - jonka olemassaoloa en edes tiennyt - ja siellä näkyivät avattuina muutama sellainen biisi, jonka joku oli linkittänyt eräälle keskustelufoorumille ja joita siis en ollut itse avannut. mitä lienee kuvitellut, että joku lähettelee minulle salaisia viestejä biisien sanoissa, vai mitä. toinen oli juuri tuo tekstarisiirto. eli sain tekstiviestejä, jotka kykenin kyllä lukemaan, mutta jotka poistuivat heti sulkemisen jälkeen ja silloin piippaili miehen puhelin. pari kertaa se aikaansai pienen paniikin, kun tytär oli ranskassa ja lähetti tekstarina tiedot siitä, milloin ja mistä hänet täytyy tulla poimimaan kyytiin, kun hän palaa suomeen. en katsonut viestiä sen tarkemmin, mutta kun seuraavana päivänä tarkistin, että miltä lennolta haen hänet, viesti olikin kadonnut. tyttöä en saanut puhelimella kiinni ja kun aikani mietin mitä tehdä kurkkasin mieheni puhelimeen ja viesti löytyi sieltä; hei, äiskä, tuu hakeen mut lentokentältä silloin ja silloin. poistin siirrot heti kun huomasin tuon, mutta seuraavana päivänä hän asensi ne uudelleen.
hän oli mustasukkainen jo alusta asti, mutta ekoina vuosina se vain imarteli. myöhemmin siitä tuli sairaalloista ja hän saattoi väittää minun lähtevän huoraamaan, jos puin ylleni hameen. se kun oli huorien vaate.
että jos mietitte noita leipien syömisiä ja muita, niin aika pientä se kuitenkin on ärsyttävyydessäänkin. =D
hän laittoi kaikki kodin tietokoneet sulkeutumaan iltakymmeneltä ja ainoastaan hän tiesi salasanan, jolla tuon saattoi estää. eli iltakymmenen jälkeen meillä oli tietokoneella vain mies.
MUTTA jos joku perheessä tekee ruokaa kaikille ja yks tollo toteaa etti nyt maistu ja on kohta tekemässä voileipiä itselleeen niin ohan se ärsyttävää.
Ootko ap kysynyt että miks se tekee noin?
Tai jos sanot että huomenna on miehen vuoro tehdä ruokaa ja sit lasten kanssa toteatte ettei oikein tee mieli, syödään vaan leipää.
Ei mua laskit haittaa.