Ei hoitovapaalle jääminen ole välttämättä lapsen edun ajattelua

Mua kummastuttaa kotihoidontukikeskustelussa yksi asia: annetaan ymmärtää, että ne, jotka jäävät kotihoidontuelle, ajattelevat lapsen parasta tai asioita lapsen kannalta. Muut ilmeisesti eivät, vai?



No, osittain asia on ihan hurskastelua, sillä ensinnäkin osa perheistä, jossa nainen on pienituloinen, tekee tuon päätöksen jo taloudellisista syistä. Jos työstä ei jää juurikaan enempää käteen niin on helpompi jäädä kotiin.



Toiseksi tiedän useita perheitä, joissa hoitovapaalle jäämiseen on ollut itsekäs syy äidin tai isän taholta. Esim. halutaan itse opiskella trendikästä alaa, jäädään kotiin ja sukulaiset hoitavat ilmaiseksi lapsen. Tai äiti haluaa itse tavata kavereita kaikki päivät, lapsi istuu rattaissa mukana. Tai halutaan lähteä reissuun kavereiden kanssa - jäädään hoitovapaalle ja isovanhemmat hoitavat lapsen.



Uskon kyllä, että suurin osa hoitovapaalle jäävistä on lapsen takia liikkeellä, mutta ihmetyttää, että asia nähdään niin kovin mustavalkoisesti. Kyllä monissa työssä käyvissä perheissäkin asioita ajatellaan lasten kannalta!