Lue keskustelun säännöt.
Sarjassa "miehen ärsyttäviä tapoja" osa 1: jatkuva leivänsyöminen
11.03.2012 |
Ei voi mitään, mutta ärsyttää ja ottaa päähän miehen tyyli syödä leipää hillittömiä määriä joka välissä. Perheessä, jossa on kolme lasta ja ruokaan menee ihan reippaasti rahaa, ei huvittaisi kokata turhaan, kun yksi ottaa sen linjan, että maha täytetään sillä leivällä.
Esimerkki: olen tehnyt ruokaa. Mies ilmoittaa, että "ei ole oikein nälkä, syön vain leipää". "Vain leipää" tarkoittaa sitten 6-7 leipää kaikkine mahdollisine päällyksineen ja tykötarpeineen - ei ihan ilmaista ollenkaan. Miehen osuus ruoasta jää syömättä. Okei, sen voi toki pakastaa, mutta turhauttaa, kun ruoka ei kelpaa, ja sitten syödään puoli pakettia leipää.
Tai sitten otetaan ruokaa pieni kikkare, kun ei kuulemma ole oikein nälkä. Tunnin, puolentoista kuluttua ladotaan leipävärkit päällisineen esille ja syödään vähintään 5 voileipää.
Ennen kuin haukutte kokkitaitoni, niin tiedän osaavani laittaa ruokaa. Se kelpaa oikein hyvin muillekin ihmisille. Siksi en ihan tajua tuota jatkuvaa leivänpuputtamista normaalin ruoan korvikkeena. Sen lisäksi, että pidän huonona esimerkin antamisena lapsille sitä, että joka välissä korvataan ateriat leivällä, olen turhautunut siihen, miten valtava määrä meillä menee rahaa leipään, juustoon ja leikkeleisiin.
Joo on puhuttu, seurauksena mökötystä. Eihän tämä maatakaatava "ongelma" ole, mutta tosiaan itseäni ärsyttää, jo senkin vuoksi, että koululaisilla on aina aamu- ja välipalatarpeet lopussa, kun eräs syö kaapista kaiken leivän.
Ärh. Sainpas purkautua.
Kommentit (126)
eihän tässä ole kyse siitä että pitäisi huonosti syödä. Vaan että mies ei syö oikeata ruokaa ja opettaa lapsillekin tuommoisen ihme näpertämisen leipien kanssa. Ihmettelen että miksi se mies ei tee itse ruokaa jos sille ei kelpaa mikään valmiiksi tehty.
Moni on ketjuun kirjoittanut, että leipä ja leivänpäälliset ovat kalliita. Tulee mielikuva siitä, että syödään muuten jotain jatkettua kaalikeittoa tai porkkanasosekeittoa vuoropäivin ja harmittaa, kun mies saa "herkutella" jollain oltermannileivällä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitin diagnoosin, tosin kylla kiireessa.
että onko tosiaan rahasta kiinni ettei saa aikuinen ihminen leipää syödä. No, meillä se kyllä on niin.
Ne leivänpäälliset, yksistään jo juusto maksaa ihan tuhottoman paljon, ja leikkeleet samaten jos ei halua pelkkää lauantaimakkaraa vetää. Ei meillä ole varaa ostella mitään ylimääräisiä tällä hetkellä, joten kyllä pitää syödä sitä oikeaa ruokaa, ja leivät sitten lisukkeena/välipalana/aamu- tai iltapalana!!
Yhtään en häpeä sitä, että meillä eletään varojen mukaan. Jos se jollekin tarkoittaa sitä, että ollaan köyhiä, niin aivan sama, se on kuitenkin taito se. Nykypäivänä tuntuu ihmisillä olevan hyvin vaikeaa elää omien varojensa mukaan, ja sitten valitetaan kun ei ole rahaa!
Joten, meillä tuo leivänsyönnin 'rajoittaminen' (mikäli joku sitä haluaa noin ajatella) kuuluu ihan talouden hallintaan. Ja aikuisen ihmisen, myös sen miehen joka niiiin kovasti työssäkäy ja jolla on muka oikeus vetää leipää aterioiden sijasta, pitää tajuta, että kaikkea ei elämässä aina saa ja SILLÄ SAATANAN SIPULI!! :D
Kävisikö sellainen vaihtoehto, ettet hankkisi lapsia tuon miehen kanssa? Jos mies ärsyttää jo nyt, niin parempiakin löytyy, oikeesti.
et muuten ole ainoa! Minun mieheni maiskuttaa myös vaikka suu on kiinni, en tajua miten hän tekee sen. Myös juominen on todella äänekästä. Olen joskus ihmetellyt tätä ääneen ja hän sanoo ettei kykene syömään sen hiljempaa. Toinen ärsyttävyys on limun kittaaminen. Hän siis juo janojuomana limua (sokeritonta, koska työn puolesta täytyy pysyä hyvässä painossa). Vettä kuulemma suostuu juomaan vain jos on tosi paha nestehukka, mitä en yhtään ymmärrä. Jos ei ole limua, niin juo mehua. Pidemmän päälle tämä tapa on todella epätaloudellinen, ja entä sitten jos saamme lapsia? Miten opetat lapset juomaan terveellisesti jos isä koko ajan lipittää vieressä limua??
Se on lantturaaste mihin niitä rusinoita laitetaan. Kaaliraasteeseen tulee ananasmurskaa ja porkkanaraasteeseen puolukoita.
Ymmärrän sen, että ärsyttää, jos oikeaa ruokaa menee miniannos ja ahmitaan voileipiä. Mutta normaalituloisessa taloudessa elävänä minusta on kamalan ahdistavaa ajatella, että säätelette jotenkin työssäkäyvän ihmisen (?) ruokailua tuolla tavalla. Olisi kamalaa, jos ei saisi herkutella juustoilla, tuoreilla hedelmillä, hyvällä tummalla kahvilla, erikoiskahveilla, pähkinöillä, tapaksilla tai sushilla rahan takia. Olemme luusereita kaikin tavoin av-mittareilla, mutta on sentään ruokaan rahaa. Olisi pöyristyttävää, jos mies vaatisi vaihtamaan herkut taloussuklaaseen ja rusinoilla piristettyyn kaaliraasteesen.
Onkohan lääkitys kohdallaan vai vinossa....
Mun mies kommentoi jotain, en edes muista mitä, aikoinaan vaatteiden viikkaamisesta, siis minun tekemänäni. Siihen loppui.
Siitä on ainakin 10 vuotta ja tosiaankaan en muista edes mitä se oli, eikä hänkään. Mutta minulle riittää mainiosti, että lajittelen, pesen, ripustan kuivumaan jne. Nimittäin tuo pyykkihuolto eri ole todellakaan mitään lempipuuhaani.
Jos ei viikkaamiseni kelpaa, herra on hyvä ja viikkaa itse. Kuten on tehnytkin kiltisti siitä saakka. Usein heitän myös nuoremman lapsen vaatteet isän viikkailtaviksi. Vanhempi tekee sen itse.
Kohta joku kysyy, miksei mies pese pyykkiä. Ei pese, koska en anna hänen tehdä sitä. Säästytään isommalta pahalta mieleltä ja ei tartte silittääkään vaatteita, mikä ei edes varmaan tehoaisi hänen pyykkäämisensä jälkeen. Ja väritkin säilyy oikeina :D
Tämä pyykkiasia on vaan sellainen, joka ei ole mennyt älykkäälle miehelle jakeluun ikinä.
Ja se, kun aloittaa jotain remonttia, purkamaan tai maalaamaan tai ihan mitä vaan. Aloittaa sen tsup, tosta vaan. Ottamatta IKINÄ alta pois mattoja, koriste-esineitä, kenkiä. Mitään. IKINÄ. Arvatkaa onko menny hermot sata kertaa kun vanhaa taloa remontoidaan ja samalla asutaan tässä. Ei vaan mene jakeluun. Se remppainto kun iskee niin se iskee.
En kyllä rähjää hänelle, kun kerran tekee hienoa jälkeä, mutta toki joka ikinen kerta asiasta huomautan ja kysyn että etkö MITENKÄÄn voisi...
Sitten tyhjennän ja putsaan kenkiä. Ravistan ja pesen mattoja, kaivan tavaroita purun seasta... Siksi, koska en kuitenkaan sitä remppaa osaisi yksin tehdä, vaikka jotain toki osaankin.
Muuten on kyllä ihana mies ja kaikkia hulluja, mutta suloisia tapoja, joita ehkä joku muu nainen saattaisi vihata. Mutta me ollaan muutenkin vähän erikoisia :)
Siivous ja muut kotihommat ei ole miehelle olleet koskaan mikään ongelma. Se tekee, kuka ehtii ja yleensä jo alkuviikosta sovitaan, että ke tai to on siivoiuspäivä. meillä ei ikinä tuhlata viikonloppua siivoamiseen.
Mä vihaan imuroimista, ja mies tekee sen mielellään, silloin jos on hollilla kun sen aika on. Ja tekeekin sen sitten sata kertaa tarkemmin kuin minä. Imuroi kaikki taulunpäälliset ym. sillä harjapäällä jne. Mä en tee sitä koskaan :D