Lue keskustelun säännöt.
Miten sen pettymyksen yli pääsee, kun oma äiti
26.02.2012 |
ei auta yhtään lasten kanssa? Sen kummemmin tässä selittelemättä tilannettamme, kun lyhyesti sanottuna apu olisi välttämätöntä, mutta oma äiti ei itsekkyytensä takia halua antaa apua. Miten sitä pettymystä olisi hyvä käsitellä, ettei tule itselle aina vaan niin pahaa mieltä ja pahaa oloa?
Kommentit (122)
61/122
|
26.02.2012 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Jos et kysynyt, ei äidilläsi ole velvollisuutta niitä hoitaa.
Äitisi ei ole itsekäs, sinä olet. Oletat, että voit edelleenkin saada kaiken, mitä haluat. Ainoa keino päästä tuosta yli on kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että sinä kannat vastun teoistasi, ei äitisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuukautta myöhemmin tuli soitto, että nyt mummo tulee vastavierailulle meille, eli siis miehen 78v isoäiti oli meillä viikonlopun. Ripeäkinttuisen dementikkomummon perässä juokseminen oli erittäin raskasta ja kun kysyin anopilta, miksi hän ei hoitanut niin vastaus oli, että jokainen auttaa vuorollaan.
Opin kerrasta. Mieluummin omat lapset kuin mummo.
kuukautta myöhemmin tuli soitto, että nyt mummo tulee vastavierailulle meille, eli siis miehen 78v isoäiti oli meillä viikonlopun. Ripeäkinttuisen dementikkomummon perässä juokseminen oli erittäin raskasta ja kun kysyin anopilta, miksi hän ei hoitanut niin vastaus oli, että jokainen auttaa vuorollaan.
Opin kerrasta. Mieluummin omat lapset kuin mummo.
Mitä tarkoitat tällä? En tiedä ketään joka olisi hoitanut omat vanhempansa. Ne laitetaan vahainkotiin. Ehkä joku lapseton vanhapiika on hoitanut vanhempansa.
Silti aika moni mummo auttaa ja on kiinnostunut jälkipolvista. Se surettaa jos omilla lapsilla ei ole näin kuten toisilla lapsilla.
Keskustele ihan rauhassa äitisi kanssa siitä, että tarvitsisit apua. Jos tarvitset apua esim. yöelämää viettääksesi, niin ymmärrän ettei äitisi ole käytettävissä. Jos taas tarvitset apua esim. töiden takia, voisit kysyä äitiäsi.
Tilanne on sen verran monimutkainen, että haluaisin kuulla ehdottomasti myös äitisi näkemyksen asiaan. Ehkä esim. teidän välinne ovat sellaiset, ettei äitisi halua olla sinun kanssa tekemisissä. Lapsen kautta on helppo syyllistää.
Keskustele ihan rauhassa äitisi kanssa siitä, että tarvitsisit apua. Jos tarvitset apua esim. yöelämää viettääksesi, niin ymmärrän ettei äitisi ole käytettävissä. Jos taas tarvitset apua esim. töiden takia, voisit kysyä äitiäsi.
Tilanne on sen verran monimutkainen, että haluaisin kuulla ehdottomasti myös äitisi näkemyksen asiaan. Ehkä esim. teidän välinne ovat sellaiset, ettei äitisi halua olla sinun kanssa tekemisissä. Lapsen kautta on helppo syyllistää.
Miksi äiti ei halua olla lapsensa kanssa tekemisissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuukautta myöhemmin tuli soitto, että nyt mummo tulee vastavierailulle meille, eli siis miehen 78v isoäiti oli meillä viikonlopun. Ripeäkinttuisen dementikkomummon perässä juokseminen oli erittäin raskasta ja kun kysyin anopilta, miksi hän ei hoitanut niin vastaus oli, että jokainen auttaa vuorollaan. Opin kerrasta. Mieluummin omat lapset kuin mummo.
Mitä tarkoitat tällä? En tiedä ketään joka olisi hoitanut omat vanhempansa. Ne laitetaan vahainkotiin. Ehkä joku lapseton vanhapiika on hoitanut vanhempansa. Silti aika moni mummo auttaa ja on kiinnostunut jälkipolvista. Se surettaa jos omilla lapsilla ei ole näin kuten toisilla lapsilla.
Tuntemistani noin 65v ikäisistä jokainen on hoitanut omat vanhempansa ainakin osittain.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi nämä samat ihmiset, jotka apua ruikuttavat, asettavat vanhemmilleen muitakin vaatimuksia ja pilkkaavat vanhempiaan minä-minä- ihmisiksi, jos nämä eivät anna lapsille rahojaan ja luovu omasta elämästään hoitaakseen lastenlapsia ja näiden kotia, jotta omat lapset voivat leikkiä olevansa vapaita vanhemmuuden kahleista.
Toivon, että mahdollisimman harva isovanhempi ryhtyy ilmaiseksi piiaksi lapsilleen. Ei elämä saa loppua siihen, kun oma lapsi lisääntyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et kysynyt, ei äidilläsi ole velvollisuutta niitä hoitaa. Äitisi ei ole itsekäs, sinä olet. Oletat, että voit edelleenkin saada kaiken, mitä haluat. Ainoa keino päästä tuosta yli on kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että sinä kannat vastun teoistasi, ei äitisi.
Miten näin kieroutuneita perhekäsityksiä voi olla nykyisin? Ennen vanhaan, ja vieläkin monissa maissa, on itsestään selvyys, että sukulaiset auttavat toisiaan, etenkin isovanhempien rooli on keskeinen ja apu on vastavuoroista.
"Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä. Kuinka aikuinen tytär voi toipua narsistisesta äidistä." Tekijä Karyl McBride.
Minulla on myös vaikea ja auttamishaluton äiti.
Suostuu hoitamaan lapsia silloi tällöin, mutta tekee sitä marttyyriasenteella. Ei tarjoudu itse avuksi ja käyttää lastenhoitoa kiristämisen välineenä.
Kunhan lapset kasvavat aion ehdottomasti ottaa kunnolla etäisyyttä. Yhdessäolo hänen kanssaan aiheuttaa minulle niin suurta pettymystä, katkeruutta ja surua, ettei se varmasti ole terveellistä. (Nyt olen mm työni vuoksi tarvinnut satunnaista apua.)
Mummo on kauhean vaativa myös lapsiemme suhteen. Mikään ei koskaan riitä ja arvosteltavaa löytyy.
On kykynemätön empatiaan ja positiivisten tunteiden esiin tuomiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustele ihan rauhassa äitisi kanssa siitä, että tarvitsisit apua. Jos tarvitset apua esim. yöelämää viettääksesi, niin ymmärrän ettei äitisi ole käytettävissä. Jos taas tarvitset apua esim. töiden takia, voisit kysyä äitiäsi. Tilanne on sen verran monimutkainen, että haluaisin kuulla ehdottomasti myös äitisi näkemyksen asiaan. Ehkä esim. teidän välinne ovat sellaiset, ettei äitisi halua olla sinun kanssa tekemisissä. Lapsen kautta on helppo syyllistää.
Miksi äiti ei halua olla lapsensa kanssa tekemisissä?
No ap:n on täytynyt tehdä massamurha...
Mekin olimme lapsena mummon luona esim. viikon tai kaksi, kun vanhempamme olivat esim. kahdestaan etelässä (1970-l.). Eivät ole isovanhemmat minu lpasiani jaksaneet hoitaa, edes silloin, kunäkillisen sairastumisen takia jouduin 3 viikoksi sairaalaan. Minulla 3 lasta, joista nuorin oli tuolloin reilun yksi vuotta.
En odota, rttä vanhempieni pitäisi kokonaan hoitaa lapseni. Kaipaisin tukea ja kokeneemman neuvoa. Haluaisin, että voisivat vaikka kerran vuodessa hoitaa lapsiani, jotta pääni voisi tuulettua. Kyllä tässä pikku hiljaa alkaa katkeruus nousta pintaan. Eikä vähiten sen vuoksi, että lapseni menettävät isovanhemmat. Itsellä kun oli lämpimät ja läheiset suhteet isovanhempiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi nämä samat ihmiset, jotka apua ruikuttavat, asettavat vanhemmilleen muitakin vaatimuksia ja pilkkaavat vanhempiaan minä-minä- ihmisiksi, jos nämä eivät anna lapsille rahojaan ja luovu omasta elämästään hoitaakseen lastenlapsia ja näiden kotia, jotta omat lapset voivat leikkiä olevansa vapaita vanhemmuuden kahleista. Toivon, että mahdollisimman harva isovanhempi ryhtyy ilmaiseksi piiaksi lapsilleen. Ei elämä saa loppua siihen, kun oma lapsi lisääntyy!
Ei ap hae piikaa itselleen vaan haluaa äidiltään normaalin isovanhemman käyttäytymistä. Ja mikä on normaalia? Kyllä rakastava vanhempi sen tietää!
anoppi, täti tms. joku joka on kiinnostunut lapsista ja haluaa viettää aikaa heidän kanssaan. Tämmöisiäkin ihmisiä löytyy vaikka nämä AV:n mammat aika kylmiltä vaikuttavatkin. Sitähän on olemassa jotain mummopalveluita, jos omasta piiristä ei sopivaa ehdokasta löydy.
Ajan myötä ehkä hyväksyt äitisi valinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anoppi, täti tms. joku joka on kiinnostunut lapsista ja haluaa viettää aikaa heidän kanssaan. Tämmöisiäkin ihmisiä löytyy vaikka nämä AV:n mammat aika kylmiltä vaikuttavatkin. Sitähän on olemassa jotain mummopalveluita, jos omasta piiristä ei sopivaa ehdokasta löydy. Ajan myötä ehkä hyväksyt äitisi valinnan.
Mitenköhän äitisi reagoi, kun huomaa jonkun vieneen hänelle muutoin kuuluvan roolin?
Äitisi valintaa ei tarvitse koskaan hyväksyä, mutta elettävä sen kanssa on.
Jos et kysynyt, ei äidilläsi ole velvollisuutta niitä hoitaa.
Äitisi ei ole itsekäs, sinä olet. Oletat, että voit edelleenkin saada kaiken, mitä haluat. Ainoa keino päästä tuosta yli on kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että sinä kannat vastun teoistasi, ei äitisi.
Tämä on totta, mutta on inhimillistä toivoa että asiat olisivat toisin ja olisi edes jotain kiinnostusta. Ap sanoi että äiti joskus kuitenkin hoitaa tunnin-pari. Sehän on jo paljon. Enemmän kuin heillä joiden molemmat vanhemmat ovat vaikka kuolleet/sairaita.
"työkseen" lapsiamme on jo elääkkeellä!
meillä tämä hoito on aika vasta vuoroisuutta (nytkin kun kävin hakemassa lapset mummilasta talviloman vietosta niin imuroin vanhemmillani), ja myös paljon yhteistä yhdessä olo, esim. kesällä mennää kaikki yhdessä viroon eläinpuistoon jne..
oletko ap keskustelut äitisi??/vanhempiesi kanssa asiasta??
tarjoudu pesemään vaikka ikkunat jos hoitaa lapsianne!
Jos et kysynyt, ei äidilläsi ole velvollisuutta niitä hoitaa. Äitisi ei ole itsekäs, sinä olet. Oletat, että voit edelleenkin saada kaiken, mitä haluat. Ainoa keino päästä tuosta yli on kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että sinä kannat vastun teoistasi, ei äitisi.
Tämä on totta, mutta on inhimillistä toivoa että asiat olisivat toisin ja olisi edes jotain kiinnostusta. Ap sanoi että äiti joskus kuitenkin hoitaa tunnin-pari. Sehän on jo paljon. Enemmän kuin heillä joiden molemmat vanhemmat ovat vaikka kuolleet/sairaita.
Surullista, surullista...
Jos et kysynyt, ei äidilläsi ole velvollisuutta niitä hoitaa. Äitisi ei ole itsekäs, sinä olet. Oletat, että voit edelleenkin saada kaiken, mitä haluat. Ainoa keino päästä tuosta yli on kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, että sinä kannat vastun teoistasi, ei äitisi.
Miten näin kieroutuneita perhekäsityksiä voi olla nykyisin? Ennen vanhaan, ja vieläkin monissa maissa, on itsestään selvyys, että sukulaiset auttavat toisiaan, etenkin isovanhempien rooli on keskeinen ja apu on vastavuoroista.
Minusta se on ydinkysymys! Ei pidä olettaa, että isovanhemmilla on avunantovastuu vaan myös nuorten tulee tajuta oma osuutensa prosessissa eli juuri heidän tulee tarjota apuaan vanhemmille ei vain odottaa sitä.
ei kukaan mu voi sanoa toiselle miten päästä yli pettymyksistä mut ilmeisesti sinulla on ollut tähän asti niin helppo elämä ettei ole tarvinnut tollasta miettiä.
Ajattele positiivisesti,ei kenenkään tietyn ihmisen apu ole välttämätöntä.Sinä voit pyytää apua mieheltäsi tai jos lasten isä on kuollut voit palkata vaikkapa vakihoitajan lapsille ja siihen päälle siivoojan.=D