Valehtelin miehelle

Riitele sen kanssa oikein kunnolla, niin tulee takuulla turpaan. Ukkosi on juuri sitä tyyppiä. Kontrollifriikki ja mustis.

Olette oikeassa. Mul on vaan tosi paha olla kun olen valehdellut. Tiedän että mies tulee ottamaan kaiken ilon irti mokastani.

Mies itse kyllä saa roikkua baareissa, olla pois yötä kotoa (kertomatta mulle) mutta mun menemisiäni kyttää kyll tarkkaan.

Aiemmin tarkasti mun puhelimen säännöllisesti samoin kun sähköpostini jne. Luulin että olisi jo lopettanut, vaan ei näköjään. Säälittävää.

Selvä tapaus, mies on omilla reissuillaan käyttäytynyt asiattomasti, siis pettänyt, ja arvelee sinun tekevän samaa eikä siedä sitä. Ja varmaan pannu just tätä naista tai se nainen tietää siitä jotain

Se

Ap

Mies tuli eilen kotiin, ei puhunut sanaakaan. Käyttäytyi kuin marttyyri koko illan.



Emme siis puhuneet, mutta sormuksen mies on siis ottanut pois eli en tiedä onko tosiaan mua jättämässä.



Meidän suhde on äärettömän vaikea ja monellatapaa varmaan vähän epänormaali.

Mies jäi aikanaan kiinni pettämisestä, juuri niin että luin hänen sähköpostinsa. Eli yhtä säälittävä minä olen, kuin hänkin kun lukin nyt viestini.. Huvittavaa on että omaa pettämistään jne mies ei pidä ollenkaan pahana, on jotenkin lakaissut sen maton alle, mutta se jos minä mokaan, niin sitten on helvetti irti.



Hyvä esimerkki: Mulla on yksi kipeä lapsuuden asia, josta en ole pahemmin kenellekään puhunut. Miehelle en siitä kertonut, koska hänellä oli tapana (ei tee tätä onneksi enää) käyttää mun kipeimpiä asioita ja juttuja mua vastaan esim. riidellessä. Mies pölli sairaalassa ollessani sairaskansioni josta tuo lapsuuden juttu selvisi. Sen sijaan että mies olisi tukenut mua, osoittanut myötätuntoa ja rakkautta, hän sai silmittömän raivarin etten ollut kertonut tuota asiaa. Jätti mut sairaalaan ja häipyi kolmeksi päiväksi ryyppäämään. Kun sitten tuli kolmen päivän jälkeen kotiin, ei osoittanut häivääkään katumusta vaan syytteli mua petturiksi ja valehtelijaksi vain koska en ollut tuota asiaa hänelle kertonut.

Mulla ei saisi olla mitään omia juttuja, ei mitään ns. salaisuuksia (enkä tarkoita nyt mitään heviä settiä vaan edes jotain omaa josta en miehelle puhuisi). Kaikki pitäisi hänelle kertoa, toisaalta se ei kuitenkaan mene toisinpäin: Hän saa mennä ja tehdä mitä haluaa, eikä ole tilivelvollinen mulle.



Jos nyt mut ja tyttäremme jättää niin se on sitten siinä. En jaksa edes välittää. Tiedän että mies odottaa multa nyt vuolaita anteeksipyyntöjä ja anelua sekä nöyristelyä mutta mä en kertakaikkiaan vaan jaksa. Harmittaa valehteluni, mutta toisaalta olen antanut miehelle anteeksi niin törkeitä juttuja, pettämisen (itse en ole koskaan edes vilkaissut toista miestä, en ikinä), vaikka mitä muuta, joten tämä tuntuu nyt hiukan kohtuuttomalta.



Tiedän että ei mieheni ole pannut tuota kaveriani. Tai sanotaanko että tiedän ettei tämä kaverini koskaan tekisi niin mulle. Syy miksei mieheni voi sietää häntä on se että kaverini on äärettömän fiksu ja käyttäytyy todella itsevarmasti, jopa miesmäisesti joskus ja mieheni taas ei tykkää niin voimakastahtoisista naisista.



Huhhuh, onneksi pääsin taas tilittämään tänne. ..Mulla on huono omatunto siitäkin että törmäsin oikeasti vahingossa baarissa exääni. Vaikka juttelimme vaan nopeesti eikä todellakaan mitään tapahtunut, tunnen kuin olisin tehnyt jotain väärää. Itse asiassa mulla on aika usein sellainen tunne että teen jotain väärin, vaikka järki sanoo etten tee. Koskaan en voi tietää mistä mies loukkaantuu..



Kiitos vastaajille, helpotatte tavallanne mun oloa, kun tiedän etten ole ihan hirveä ämmä.



T: AP

Pyydän, jätä tuo mies. Aikasemmin jo vastailinkin olleeni samankaltaisessa suhteessa 7 vuotta. Sinulla selvästi pelkoakin miestäsi kohtaan :( Toivottavasti lähdet suhteesta, ennenkuin itsetuntosi ja mielenterveys romahtaa lopullisesti.



Kaikkea hyvää sinulle jatkossa!

tee itsellesi palvelus ja anna miehen mennä. Löydät varmasti miehen, jonka kanssa voit elää normaalia elämää, tuo kun ei nyt ole lainkaan normaalia.

Tee jotain ja pian, muutoin myöhemmin sinua todella harmittaa, että tuhlasit tuollaseen mieheen monta vuotta. En nyt tiedä kirjoititko, että kauan olette olleet yhdessä, mutta jokainen päivä on liikaa.

Pettäjät ovat pahimpia kyttääjiä, koska tietävät kuinka "helppoa" pettäminen oikeastaan on ja näin kuvittelevat puolisoidensa tekevän samaa.

Pyydän, jätä tuo mies. Aikasemmin jo vastailinkin olleeni samankaltaisessa suhteessa 7 vuotta. Sinulla selvästi pelkoakin miestäsi kohtaan :( Toivottavasti lähdet suhteesta, ennenkuin itsetuntosi ja mielenterveys romahtaa lopullisesti. Kaikkea hyvää sinulle jatkossa!

Lähteminen on vaan vaikeaa kun kuitenkin, niin sairasta kun se onkin, rakastaa toista sekopäisen paljon.

En kai minäkään muuten olisi antanut kohdella itseäni näin, ellen rakastaisi miestä niin paljon.

Hullua on että viime kesän jälkeen mies tosiaan ryhdistäytyi, muuttui ja on ollut paljon parempi aviomies. Sanoi mulle eilen että mun pitäisi tajuta että hän on muuttunut mies, että kyllä hänelle pitää uskaltaa kertoa asioista. Mutta kun on vuosikausia suodattanut asioita tietyn filtterin läpi, kun miehelle puhuu, niin ei se asia yhtäkkiä muutu.

Pahinta tässä on se että mies on lukenut yksityiset keskusteluni kavereideni kanssa. Noissa keskusteluissa olen todella avautunut, ja myös ystäväni ovat luottamuksella kertoneet minulle asioita jotka ei todella ollut tarkoitettu muiden silmille, kuin vain minulle. Ja nyt mies on sitten lukenut kaiken.

Olenko vähän sairas kun pidän tuota miehen temppua lukea sähköpostini/ facebookviestini/ tekstarini jotenkin jopa loukkaavampana kuin omaa epärehellisyyttäni? Hän on sanonut että jos ikinä enää luen hänen puhelintaan tms hän jättää mut siltä istumalta.

Hänelle se näköjään on sallittua.

Laitoin puhelimeeni suojakoodin, eli hän ei pääse enää tutkimaan sitä koska lukitus menee päälle automaattisesti 1 min jälkeen..

Huhhuh, on tää elämä joskus niin vaikeaa. Kaipaisin totaalista irtiottoa viikonloppuna, halusin vaan juhlimaan ystäväni kanssa (mulla on ollut aivan kammottava stressi työssä, nyt selvisi että pääsen vaihtamaan osastoa eli työstressi helpottaa siltä osin). Aina kun olen ulkona, mies vetää jostain pultit. Syytä tai ei, niin mä kärsin aina siitä jos läden ulos. Se on niin väärin, koska en oikeasti tee mitään pahaa.

AP

Ei helvetti..



Lähetin äsken miehelle viestin että ottaa lapsen pulkan kun hakee tämän päiväkodista, sillä jouduin viemään muksun aamulla pulkalla päiväkotiin..

Mies vastasi että ota itte.



Laitoin että oikeesti, et voi ottaa sitä pulkkaa kun haet tytön vaan mun pitää käydä hakemassa se töiden jälkeen?



Mies siihen että todellakin.



Tää menee jo naurettavaksi.

Jos lähtökohta on se, että sun pitää valehdella miehellesi kenen kanssa oot liikkeellä, se kertoo miehestä ihan liikaa.

Voi, aivan kun lukisin omaa elämäntarinaa sinun tekstistä!



Mieheni käyttäytyi juuri samoin kun sinun. Kontrolloi kuka saa olla ystäväni, ei siis juuri kukaan. Omat siskonsa kelpuutti, koska ajatteli heidän olevansa "esiliinoja", jotka raportoivat kaikki keskustelut hänelle. Kun tulin koulusta/töistä kotiin, piti raportoida kuka on soittanut, laittanut viestiä, puhunut, tervehtinyt yms minua päivän aikaan.



Itse en saanut lähteä niiden vähäisten ystävien kanssa baariin. Jos erehdyin lähtemään, mies oli viikon kuin piru. Aloin itsekkin miettiä jo päivän aikana miten käyttäydyn illalla, jotta en vaan sanoisi tai tekisi mitään väärää.



Tästä seurasi minulle pienessä pelkotilassa elämistä. Eron jälkeen stressi purkaantui 7 vuoden ajalta; paniikkihäiriöllä.



Itsekkin kipuilin ja itkin eron aikana, rakastin miestäni, tai siis luulin rakastavani, kunnes silmät lopen avautui! Olin ollut ihan sairaassa suhteessa.



Usko pois "siskoseni", mies on selvästi persoonallisuushäiriöinen, hän ei muutu :(



t. se 7 vuotta :)

kuka idiootti ei pidä puhelimessaan suojauskoodia? tai kertoo facebookin / meilinsä salasanan jollekin toiselle? eipä tulisi mulla mieleenkään. voit vähän niinkuin syyttää itseäsi tuosta "kiinnijäämisestä" (eipä silti, eihän valehtelu ole periaatteesa oikein muutenkaan).

kuka idiootti ei pidä puhelimessaan suojauskoodia? tai kertoo facebookin / meilinsä salasanan jollekin toiselle? eipä tulisi mulla mieleenkään. voit vähän niinkuin syyttää itseäsi tuosta "kiinnijäämisestä" (eipä silti, eihän valehtelu ole periaatteesa oikein muutenkaan).

No en ajatellut että mies voisi tutkia puhelimeni, eikä siellä nyt mitään sen salaisempaa olekaan..

Mulla on iPhone, joten siinä on facebook/ sähköposti tavallaan kokoajan auki, eikä sinne tarvitse tietää tunnuksia.

Ap

on muuten mahdollista, että miehesi pääsee lukemaan s-postisi ja fb viestisi? Miksi hänellä on tiedossa salasanasi? Vaihda nyt ne salasanat hyvänen aika.



Tiedän, että on rankkaa ja ehkä jopa mahdotontakin ajatella elämää ilman miestäsi, vaikka hän onkin aika pelottavan kuuloinen. On vaikea irtautua suhteesta, jossa on ollut pitkään ja johon on lapsikin syntynyt. Mutta kokemuksella sanon, että tulet voimaan huomattavasti paremmin, jos nyt lähdet ja aloitat tyttösi kanssa uuden elämän ilman miestäsi.



On oikeasti olemassa miehiä, jotka ovat hyväsydämisiä, suvaitsevaisia, uskollisia ja kannustavia. Ja voin sanoa, että suurin osa on sellaisia tai ainakin suurin osa ei todellakaan ole mustasukkaisia, paitsi sillä normaalilla, terveellä tavalla.



Se, miksi miehesi ehkä on noin mustasukkainen ja kyttäävä, johtuu hänen omasta pettämisestään. Hän pelkää, että koska hänkin on kyennyt sellaiseen, voit sinäkin tehdä saman. Yleensähän se on niin, että ihminen joka on ollut uskoton, tietää että ihminen kykenee sellaiseen, myös ehkä oma puoliso. Jos te keskustelette tänään, voit kertoa, että sinullahan olisi se suurempi syy kytätä ja hermostua miehen menoista, koska taustalla on jo pettämistä. Mutta sinä et ole antanut vastaavaa aihetta miehen käytökselle.



Oikeasti, neuvon sinua sydämeni pohjasta, lähde pois. Vai ihanko oikeasti haluat elää loppuelämäsi tuollaisessa avioliitossa. Koetko, että olet onnellinen? Tyttäresi myös tulee kasvamaannähden miten isä kohtelee äitiä, ettei suhteenne ole tasa-arvoinen. Mies ei tule muuttumaan, ei ainakaan paljoa, vaikka kuinka lupailisi. Voisihan hän toki mennä terapiaan, mutta näiköhän suostuu? En usko..



Jaksamista sinulle.

Voi, aivan kun lukisin omaa elämäntarinaa sinun tekstistä! Mieheni käyttäytyi juuri samoin kun sinun. Kontrolloi kuka saa olla ystäväni, ei siis juuri kukaan. Omat siskonsa kelpuutti, koska ajatteli heidän olevansa "esiliinoja", jotka raportoivat kaikki keskustelut hänelle. Kun tulin koulusta/töistä kotiin, piti raportoida kuka on soittanut, laittanut viestiä, puhunut, tervehtinyt yms minua päivän aikaan. Itse en saanut lähteä niiden vähäisten ystävien kanssa baariin. Jos erehdyin lähtemään, mies oli viikon kuin piru. Aloin itsekkin miettiä jo päivän aikana miten käyttäydyn illalla, jotta en vaan sanoisi tai tekisi mitään väärää. Tästä seurasi minulle pienessä pelkotilassa elämistä. Eron jälkeen stressi purkaantui 7 vuoden ajalta; paniikkihäiriöllä. Itsekkin kipuilin ja itkin eron aikana, rakastin miestäni, tai siis luulin rakastavani, kunnes silmät lopen avautui! Olin ollut ihan sairaassa suhteessa. Usko pois "siskoseni", mies on selvästi persoonallisuushäiriöinen, hän ei muutu :( t. se 7 vuotta :)

Suhteen aluksi mies oli aivan hullun mustasukkainen ja kyttäsi kaiken. Muistutti aina että hänellä on tuttuja ympäri helsinkiä (jossa asumme) että jos petän häntä, niin taatusti joku näkee ja kertoo hänelle. Tutki päivittäin puhelimeni ja poisteli summamutikassa miespuolisten ihmisten nimiä/ numeroita tietämättä siis edes kenen numeron poisti, mutta poisti koska kyseessä saattoi olla potentiaalinen pettämiskumppani.

Mies onnistui katkaisemaan välit kaikkiin miespuolisiin kavereihini, koska koki kaikki uhaksi.

Mutta ajan myötä mustasukkaisuus ja kyttääminen on lieventynyt.. Silti olen varpaillani. Olisi pitänyt kuitenkin puhua totta ja kestää seuraukset: Kyllä sitä muutamanpäivän mökötyksen ja vittuilun olisi sietynyt, kun tilanne on nyt menossa ihan ylipahaksi.

Hitto kun ei pysty keskittymään töihinkään kun ajatukset pyörii miehessä ja siinä mikä painajainen kotona odottaa.

Olen siis miehen mukaan pilannut kaiken "nyt kun meillä meni pitkästä aikaa niin hyvin", hän ei luota muhun enää pätkääkään, jne jne.

Ero tässä on varmaan edessä. Ihan sama. Leikkiköön nyt marttyyriä kun kerrankin saa syyttää mielinmäärin mua jostain. En vaan mitenkään jaksaisi nyt tätäkin paskaa tähän.

AP

Ikävä sanoa mutta itse olen aikanaan pettänyt avioliitossa ja suhteessa ja käyttäydyin samoin kuin miehesi eli etsin mitä tahansa syytä vierittääkseni suhteen/liiton kariutumisen kumppanini syyksi. Tein siis itselleni helpoksi sanoa heippa. Jos tämä ei ole miehesi motiivi niin sanoisin että joku hullu tai lapsellinen tapaus - tai molempia. Niin... itse olen nyt onnelliseti uudelleen naimisissa ja petokset ja muut semmoiset hörhöilyt on taakse jäänyttä elämää. Kasvoin aikuiseksi ja onneksi en liian myöhään.

että et ole vastuussa kenellekään tekemisistäsi, muille kuin itsellesi.



Ja usko pois, lapsetkin voivat paremmin jos ovat nyt vähääkään oireilleet.



En väitä että erosta tulisi helppoa, siitä tulee helvettiä kun eroaa tuollaisesta miehestä, mutta se on kaiken sen vaivan arvoista.



Kaksi vuotta takana vastaavanlaisesta miehestä eroamisesta, välillä aina ex nostaa päätään ja koittaa iskeä kohtiin jotka ovat ennen olleet minulle herkkiä, mutta ei pysty enää.



Lähde.

Itsesi ja lasten takia.

että on parempi että eroatte.



Mieshän on tyranni. Saa itse tehdä mitä tahtoo ja sinä olet hellan ja nyrkin välissä.



Olen 100% varma että miehesi pettää sinua edelleen. Ei tunne minkäänlaista katumusta ja tunnontuskia tekemisistään.



Et ehkä ymmärrä miten olet alistettu. Ei tuo ole rakkautta se on riippuvuutta mitä tunnet. Miehesi ei sinua kunnioita eikä arvosta tuskin kykenee edes rakkauteen on niin itsekäs sika.

laita nyt hyvä ihminen salasana puhelimeesi, ettei käy köpelösti jos puhelimesi katoaa tai varastetaan. jokuhan pääsee silloin käsiksi esim. fb-profiiliisi ja voi muuttaa sen miksi vain ja vaihtaa salasanat.

Lähteminen on vaan vaikeaa kun kuitenkin, niin sairasta kun se onkin, rakastaa toista sekopäisen paljon.

Rakastat sekopäisen paljon. Paino sanalla sekopäinen. Tai luulet rakastavasi. Mieti, onko se sittenkään rakkautta vai vain läheisriippuvuutta.

Miehesi ei ainakaan rakasta sinua.

Pystyykö hän asialliseen keskusteluun? Tiedostaako hän itse ongelmansa? ...mies pelkää jätetyksi tulemista ja on siksi tuommoinen.



itse olen ollut samanlainen. Mies ei jättänyt, kun rakasti. Aloin työstää ongelmaani ja nyt kaikki on hyvin. ...kyllä rakkaudessa ja avioliitossa pitää pystyä kohtaamaan ongelmia. Rakkaushan on just tollasia tilanteita varten, kun toinen on kauhean hankala



nyt vaan keskustelette asiasta... Ehkä pariterapiakin voisi auttaa.

Mä muistan myös valehdeleeni ihan samanlailla jos lähdin ystävän kanssa ulos, jonka kanssa ei olisi saanut lähteä. En halunnut kertoa siitä syystä, koska ilta olisi ollut pilalla jo ennen kuin mihinkään olisi lähtenyt. Mielummin otin paskaa niskaan seuraavat päivät.



Niin, jos se mies ei voi ottaa sitä lapsen pulkkaa, älä käy hakemassa sinäkään. Jos lähempänä on kauppa mitä päiväkoti, käy ostaan uusi matkanvarrella :D



Mulla nousi niin pirun sarvet esiin ;)