Miksi en saisi kutsua lapseni isää mieheksi?
Emme ole naimisissa, mutta yhteisiä lapsia löytyy. Täällä usein törmää siihen, että "ei se ole miehesi, jso ette ole naimisissa". Poikaystäväksikö minun pitäisi lasteni isää ja kumppaniani kutsua??
Kyllä hän minulle mies on, vaikkei naimisssa ollakaan.
Kommentit (96)
Se että kutsuu miestä miehekseen, vaikkei olisi naimisissa, kertoo sitoutumisen asteesta. Miehensä kanssa jakaa elämänsä, oli naimisissa tai ei.
Avioliitto taas on lähinnä oikeudellinen ja taloudellinen sopimus pahan päivän varalle eikä sinänsä mittaa sitoutumisen astetta. Mitähän merkitystä sillä muille ihmisille on, että onko joku naimisissa vai ei?
Senkin saivartelijat.
Menkään naimisiin jos haluatte omaksi mieheksi kutsua maistraatissakin pääsee, ei tarvitse kirkkoon vaivautua.
Kutsuin miestäni miehekseni jo ennen kuin menimme naimisiin.
että kukaan ei käytä sanaa MIEHENI vaan sanoo joko AVOmies tai AVIOmies!Eipähän tule sekaannuksia.
minulla on mies vaikka "vaan" avokki onkin...
ihan vain siksi, että saisin sanoa elämänkumppaniani miehekseni. hän on minun ja vituttaa, että joku toinen käyttää jostain toisesta miehestä sanaa mies ja miehensä. vain minun mieheni on minun mieheni ja vain minä saan päättää mitä nimityksiä minä tai kukaan muu käyttää miehestäni tai jostain täysin tuntemattomasta urospuolisesta olennosta, jotka eivät oikeasti ole miehiä tai miehiään ollenkaan.
minun mieheni käyttää minusta sanaa aviovaimo tai vaihtoehtoisesti vaimo, eikä kukaan muu kuin minun mieheni - se, jonka kanssa menin naimisiin - saa käyttää kenestäkään ihmisestä sanaa vaimo tai aviovaimo tai edes avovaimo, koska minä olen se ainoa vaimo, jolla on mitään merkitystä. ja minun tavoillani. ja minun miehelläni. ja sillä miten minä kutsun ketä kutsun.
kutsun kaikkia muita naisia horoiksi. oli ne sitten naimisissa tai ei. kuitenkin yrittävät vain saada minun mieheni itselleen, että saisivat luvan käyttää tätä semanttisesti merkittävää termiä.
ettei ole sinut tilanteet kanssa ja yrittää esittää jotain, mitä ei ole.
Sen jälkeen mulla oli avomies, josta tuli aviomies, josta tuli ex-mies. Nyt mulla on mies, joka jossain vaiheessa toivottavasti on avomies ja ehkä jonain päivänä aviomieskin, jos jaksetaan mennä vihille. Mutta koko ajan hän todellakin on mun MIES. Poikaystävä mulla voisi olla, jos ryhtyisin puumaksi ja vamppaisin jonkun parikymppisen kollin. Tämän ikäisellä naisella ei muutoin enää ole poikaystäviä. Piste.
51, no ei ole, se on poikaystäväsi.
minkä jälkeen hän on AVOmiehesi. Naimiisiin mentyänne hän on miehesi.
Se että sinä sekoilet vielä keski-iässäkin ei vaikuta suomen kieleen yleisellä tasolla.
miten sitten se että kun kutsuu vaikka nyt sitä AVOmiestä rakkaaksi kun esittelee sitä vaikka tutulle niin miten ehkäistään se ettei sille tuttavalle tule kuvaa että ollaan naimisissa ja vieläpä (vaikka täällä taitaa harvinaista ollakin) rakastetaan toisiamme?
ettei ole sinut tilanteet kanssa ja yrittää esittää jotain, mitä ei ole.
Kieli on yhteistä omaisuutta, ja jos avoliittolaiset yleisesti ovat sietä mieltä, että heillä on mies, ei siihen vaikuta naimisissaolevien vastustus. En usko, että teidän vastustuksellanne on m itään merkitystä pitemmän päälle. Kyse ei tosiaan ole sitä että yrittää esittää jotain muuta, vaan siitä että hahmottaa tilanteen eri tavalla kuin sinä.
jossa aviopuolisoille annetaan lupa jättää käyttämättä avio-sanaa, mutta avopuolisoilta tämä kielletään.
et sinä vain päättämällä voi määrittää itseäsi muuksi kuin olet.
Vähän kuin väittäisit olevasti sikarikas, vaikka olisit köyhä. Ei se pelkkä sanan omiminen sinulle vaurautta tuo.
Sana AVO- viittaakin juuri siihen, että on vapaata riistaa!
Jakaa ne naimisissa olevatkin... :) Mulla on hauskaa, ku luen tätä...
Detta är så enkelt på svenska. Antingen du har make eller sambo!! Du kan kalla dem min make eller min sambo/partner!!
Men tyvärr det är inte samma sak eller hur??
et sinä vain päättämällä voi määrittää itseäsi muuksi kuin olet.
Vähän kuin väittäisit olevasti sikarikas, vaikka olisit köyhä. Ei se pelkkä sanan omiminen sinulle vaurautta tuo.
Sanojen merkityksetä määrittyvät yhteisössä, yksinoikeutta niihin ei ole kellään. Varsinkin arkikielessä. Sitä absoluuttista totuutta ei ole hallussa sinullakaan, ei kyllä minullakaan, sillä sitä ei ole olemassa. Mies-sanan käyttö avoliitossa on kyllä aika yleistä, senhän näkee jo tästä ketjusta.
Rouvitteleeko joku muka ihan oikeasti vielä nykyään? Ja te, joille muka avopuoliso ei ole jonkun "oma" mies, niin kai kutsutte aviopuolisoitanne sitten mytös AVIOmiehiksenne. Tarkka pitää olla. ;) Ja onhan se avokkikin "oma" mies. Ei se ole kenenkään muunkaan mies. (Ellei sitten hyppäää vieraissa, mutta siltä nyt ei suojaa avioliittokaan...) Maailma muuttuu, tavat muuttuvat ja kielenkäyttö muuttuu sen myötä, jos ette ole sitä vielä tajunneet!
Rouvaksi kutsun esim. naapuruston aikuisia naisia ihan riippumatta siitä ovatko naimisissa vai eivät. Minusta nyt vaan on helppo puhua naapurin rouvasta jos ei halua yksilöidä tarkemmin kenestä puhuu (tai ei tiedä henkilön etunimeä).
Mitä ja miten se muiden persettä kaivaa, millä nimikkeellää kutsun AVOmiestäni...
Siis ihan samaa ihmettelen kuin ap. Loukkaako se oikeasti jota kuta että kutsun MIESTÄNI MIEHEKSENI, vaikkemme olekaan naimisissa ja saanen kysyä miksi?