Miksi en saisi kutsua lapseni isää mieheksi?
Emme ole naimisissa, mutta yhteisiä lapsia löytyy. Täällä usein törmää siihen, että "ei se ole miehesi, jso ette ole naimisissa". Poikaystäväksikö minun pitäisi lasteni isää ja kumppaniani kutsua??
Kyllä hän minulle mies on, vaikkei naimisssa ollakaan.
Kommentit (96)
Rouvitteleeko joku muka ihan oikeasti vielä nykyään?
Ja te, joille muka avopuoliso ei ole jonkun "oma" mies, niin kai kutsutte aviopuolisoitanne sitten mytös AVIOmiehiksenne. Tarkka pitää olla. ;)
Ja onhan se avokkikin "oma" mies. Ei se ole kenenkään muunkaan mies. (Ellei sitten hyppäää vieraissa, mutta siltä nyt ei suojaa avioliittokaan...)
Maailma muuttuu, tavat muuttuvat ja kielenkäyttö muuttuu sen myötä, jos ette ole sitä vielä tajunneet!
Esimerkiksi tuntemattomat ihmiset puhuvat, että rouva se ja se. Mun mies puhuu musta rouvanaan, ja hänen työkaverinsa myös "Pekan" rouvana (siis toki nimelläni, mutta jos pitää tarkentaa, kuka se "liisa" taas olikaan).
Musta rouva on ihana sana, jotenkin arvokas ja vanhankantainen:)
Niin, ja ikää mulla on 30v.
vaan siitä, että kutsuu miehekseen avomiestään.
yleensä ihmiset puhuvat serkuistaan nimillä, samoin kun siskoa sanoo esim. Maijaksi eikä siskoksi. muuten kun täsmentäen ehkä jollekin oudommalle ihmiselle (Maija, se mun sisko, tulee huomenna käymään) joka ei tiedä kuka Maija on.
Ajat muuttuvat, on kamalaa jos jämähtää vanhaan aikaan kiinni eikä pysty muuttamaan ajatteluaan nykypäivää vastaavaksi :(
Tuo jäänne että avioliitossa vasta voisi sano mies on jäänne entisiltä ajoilta. Ennen moista "ongelmaa" ei ollut koska joko oli vaan heilasteltiin tai oltiin naimisissa, ei ollut edes mahdollisuutta välimuotoon (jossa nykyään useampi avoliitossa elää mitä avioliitossa? Yhä useampi lapsi syntyy myös avoliittoon ennen lehtolapsi oli kauhistus ja suuri häpeä jne.)
Ihan samaan tapaan moni muukin asia on muuttunut: enää ei au-lapsia saa pilkata ja halveksua, enää ei rva. Lahtista sanota Lahtiskaksi, eikä enää uskota että matrubointi tekee sokeaksi ja kädet karvaisiksi. Maailma muuttuu, kannattaa pysyä ajan hengessä kiinni, sillä vierivät kivi ei sammaloidu :)
Vain avioliitossa oleva voi käyttää ilmaisua: mieheni.
Avoliitossa elävistä puhutaan susiparina.
Avioliitossa oleva voi käyttää ilmaisua: lapseni kun taas avoliitossa sanotaan: äpäräni.
Eihän tämä nyt voi niin vaikeaa olla?
Esimerkiksi tuntemattomat ihmiset puhuvat, että rouva se ja se. Mun mies puhuu musta rouvanaan, ja hänen työkaverinsa myös "Pekan" rouvana (siis toki nimelläni, mutta jos pitää tarkentaa, kuka se "liisa" taas olikaan).Musta rouva on ihana sana, jotenkin arvokas ja vanhankantainen:)
Niin, ja ikää mulla on 30v.
- virallisisssa yhteyksissä tyyliin Rouva Jenni Haukio
-kaupassa tyyliin "Mitäs rouvalle", "Rouvan hanskat taisi unohtua", (tämä on todella yleinen ja ihan arkipäivää, ei liity siviilisäätyyn)
- asiallisessa kunnioittavassa puhetavassa kun ei tiedetä nimeä "Yksi rouva siellä tilaisuudessa pyysi puheenvuoroa ja kertoi että on erittäin kiinnostunut jäsenyydestä jos.."
-hellittelyyn kuten tässä yllä, (tosin meillä kotona rouvitteluhellittelyn korvaa puolison teitittelyhellittely: "Oletteko jo herännyt ?")
Pekan rouvasta en ole kuullut, kyllä se on Pekan vaimo.
yleensä ihmiset puhuvat serkuistaan nimillä, samoin kun siskoa sanoo esim. Maijaksi eikä siskoksi. muuten kun täsmentäen ehkä jollekin oudommalle ihmiselle (Maija, se mun sisko, tulee huomenna käymään) joka ei tiedä kuka Maija on.
Ajat muuttuvat, on kamalaa jos jämähtää vanhaan aikaan kiinni eikä pysty muuttamaan ajatteluaan nykypäivää vastaavaksi :(
Tuo jäänne että avioliitossa vasta voisi sano mies on jäänne entisiltä ajoilta. Ennen moista "ongelmaa" ei ollut koska joko oli vaan heilasteltiin tai oltiin naimisissa, ei ollut edes mahdollisuutta välimuotoon (jossa nykyään useampi avoliitossa elää mitä avioliitossa? Yhä useampi lapsi syntyy myös avoliittoon ennen lehtolapsi oli kauhistus ja suuri häpeä jne.)Ihan samaan tapaan moni muukin asia on muuttunut: enää ei au-lapsia saa pilkata ja halveksua, enää ei rva. Lahtista sanota Lahtiskaksi, eikä enää uskota että matrubointi tekee sokeaksi ja kädet karvaisiksi. Maailma muuttuu, kannattaa pysyä ajan hengessä kiinni, sillä vierivät kivi ei sammaloidu :)
Muuttuminen ei ole eikä saa olla itsetarkoitus, eikä kaikkea uutta tarvitse hyväksyä eikä ottaa käyttöön.
Pikkusen hei kritiikkiä!
tästä lähtien kutsun itseäni Vicky Pollardiksi ja miespuolinen ystävä jonka kanssa elän ja harrastan seksiä ylennän mun boyfriendiksi. Se on varmaan otettu.. Miten mä saan nyt nämä tärkeät seikat kaikkien tietoon (jos joku erehtyy luulemaan meitä pariksi) oisko s.posti vai tekstari?? HELP!
ne kun sanoo 'muija', oli se sitten avo- tai avio-.
Kyllä on joillakin asiat huonosti, jos saa paremmuuden tunteen sellaisesta asiasta, kuin naimisissa olosta! Sillä siitähän tästä on taas kyse.
Minä olen 24-vuotias naimisissa oleva nainen ja luojalle kiitos, minua ei kukaan rouvittele! Ihan vinkkinä, etunimen käyttö on aika kätevää. Ja jos joku ei tiedä nimeäni, niin sitten puhuvat esim. miehelleni minusta vaimona.
Kyllä minä hieman hymähtäisin, jos esim. viisissäkymmenissä oleva nainen puhuisi pitkäaikaisesta kumppanistaan poikaystävänään. Ei ole minulta pois jos joku avoliitossa elävä "julkeaa" käyttää nimitystä mieheni. Naurettavaa saivartelua ja omaa muka-paremmuuttaan korostamista.
Kun paha sitä yli kolmikymppisiä on pojiksikaan puhutella, ja menishän se sekaisin jos puhujalla olis vielä poika-lapsiakin.
Mutta vaimoksi ei voi kutsua minusta vasta ko sen jälkeen kun on naimisissa. Paitsi sitten jos murteeseen kuuluu, että kaikki naispuoliset aikuiset ihmiset ovat vaimoja...
Avoliitossa on mies ja vaimo. Jos avoliitossa oleva kutsuu miestään miesystäväksi, oletan, että mies ei ole lasten isä, vaan myöhemmin löydetty mies. Samoin jos mies kutsuu naista naisystäväksi, en oleta naisen olevan lasten äiti. Vaimo ja mies muodostavat perheen, ystävät eivät ole perhettä vaan ystäviä.
Avoliitossa ei ole tietenkään ole aviopuolisoita eikä aviomiestä, mutta kyllä siellä kuitenkin on vaimo ja mies. Virallisissa papereissa muuten lukee, että puoliso, vaikka emme ole naimisissa. Jos toinen on puoliso, niin miksi sitten pitäisi kutsua arkikielessä ystäväksi?
Aviomies hän ei ole vaan avomies! Jos kutsut mies niin siitä saa helposti mielikuvan, että olette sitoutunut aviopari. Sen kuvanhan sinä haluatkin antaa. Vai?
Kolme kirjainta lisää...
MIKSI pitää erikseen antaa vaikutelma, että on naimisissa - vaikka erikseen arvostaan nimenomaan avoliittoa ja kaihtaa avioliittoa?
voi sanoa vaikkapa " se lutka joka asuu mun kanssa"
Kolme kirjainta lisää...
MIKSI pitää erikseen antaa vaikutelma, että on naimisissa - vaikka erikseen arvostaan nimenomaan avoliittoa ja kaihtaa avioliittoa?
Miksi tahallaan haluaa antaa väärän kuvan vaikka nimenomaan ei halua naimisiin?!
En tunne ainoatakaan avioparia, jotka esittelisivät toisiaan aviovaimoksi tai aviomieheksi. Sanat vaimo ja mies tarkoittavat sekä avoliitossa että avioliitossa olevia. Sanoilla aviovaimo/aviomies sekä avomies/avovaimo voi asiaa tarkentaa, jos niin haluaa saivarrella.
Joku puhui sitoutumisesta. Vain avioitumalla voi sitoutua? Avioituneista ystävistäni lähes kaikki ovat eronneet, avoliitot ovat kestäneet. Avioliittohan on taloudellinen unioni. Ei se avioliiton lupaus sinänsä ole yhtään sen sitovampi ja kestävämpi kuin puolisoiden keskenään tekemä lupaus yhdessä elämisestä.
Se siinä minustakin on hassua. Miksi kutsutaan toisiaan avioparien nimityksillä jos ei haluta aviopari kuitenkaan olla?