Muita ulkosuomalaisia, jotka eivät halua muuttaa enää takaisin Suomeen?
Suomi on kaikin puolin ihana maa. On tasa-arvoa, neljä vuoden aikaa, puhdasta, yleensä homma toimii kaikilla tasoilla jne. Mutta nyt jonkun aikaa ulkomailla asuneena, olen huomannut, että mulla vaan on niin paljon tärkeämpää ihmisten positiivisuus, iloisuus, yhteisöllisyys, avuliaisuus. Lisäksi en vaan enää jaksa Suomen talvea, täällä missä asumme, on nyt +13 ja aurinko paistaa miltei päivittäin. Olen huomennut, että auringonvalolla on suuri vaikutus mielialaani, siihen että olen huomattavasti virkeämpi ja onnellisemman olonen, kun saan auringonvaloa.
Eli minulle nämä ihmiset täällä ja ilmasto sopii paljon paremmin, kuin Suomen vastaavat. Rakastan Suomea ja se tulee aina olemaan kotimaani, jossa mielellään toki käyn mahdollisimman usein. Onko muita, jotka samoilla linjoilla?
Ja tiedoksi, että täällä on lapsillemme tasokas suomalainen koulu, sitten kun tulevat kouluikään. Ja meillä vanhemmilla on molemmilla hyvät työpaikat jne. Mietittiin vaan, että jospa jäisimmekin tänne kokonaan, ainakin toistaiseksi. Tarkoitus oli olla täällä vain 1-2 vuotta.
Kommentit (369)
Täällä on taloudellisesti kaikki päin peetä jos Suomeen verrataan. Ei mitään tukia lapsiperheille, kuppaset äitiyslomat, suurtyöttömyys, maksullinen koulu + kouluruoka, minimipalkka jotain 600 euroa jos sitäkään jne jne...
Mutta kaikesta tästä huolimatta ihmiset ovat edelleen iloisia, positiivisiä ja ystävällisiä. Aina riittää kaunis hymy ja sana esim. pienelle lapselle. Käytöstavat ovat kunniassa, myös lapsilla. Miehet avaavat oven naisille tai päästävät heidät ensimmäisenä esim. hissiin. Jos vähä kompastuu kadulla niin heti on kymmenen ihmistä kysymässä oletko kunnossa. Naapureita moikataan ja voi mennä vaikka niitä jauhoja tai muniakin lainaamaan tiukan paikan tullen.
Lapset puetaan kauniisti ja naisetkin saavat olla naisellisia. Itseä on lupa hemmotella. Kaikenlaiset kauneudenhoitojutut ovat todella edullisia, jos vertaa Suomeen. Naiset käyvät säännöllisesti kampaajalla, jalka- ja käsihoidoissa ja ihonpuhdistuksissa. Siivous ym muut vastenmieliset hommat on edullista ulkoistaa, ihan perusduunarikin tuohon pystyy. Ei ihme että Suomessa naisten itsemurhaluvut ovat Euroopan kärkipäätä.
Laadukas ruoka on hyvää ja siitä nautitaan. Vielä on saatavilla kunnon rasvaisia makkaroita ja maitotuotteita ja siitä huolimatta ihmiset ovat paljon kauniimpia ja hoikempia kuin suomalaiset. Viinipulloja kumotaan maukkaan ruuan äärellä hyvässä seurassa mutta jostain syystä kukaan ei koskaan saavuta sitä suomalaisille niin tyypillistä änkyräkänniä.
Syitä siihen etten koskaan palaa Suomeen on lukemattomia. Toki sosiaaliturva on siellä parempi mutta ei se raha ole aina kaikkein tärkeintä tässä elämässä.
Ai niin, ja ilmasto on mitä mainioin. Muutaman kuukauden kuumuutta kestää kyllä kun vastapainona on 10 kuukautta leppoisaa keliä.
ja silti ihmiset on onnettomia.
mä olen aika kyllästynyt tähän paskanjauhantaan minkä puutteesta suomea aina syytetään.
se ei oikeesti merkitse yhtään mitään, se hymy ja ca va?
meille tuli juuri 15 v. ulkomailla oloa täyteen. suomi on ihana maa mutta ihmiset on nuivia ja siellä on kylmä. täällä on lämmin ja ihmiset on yleensä ystävällisiä ja avuliaita.
Kukaan ei toistaiseksi olekaan kehunut Japania. Itse kirjoitin Etelä-Euroopasta ja jos todella haluat voi netistä löytää tilastot itsemurhaluvuista. Kyllä se Suomi siellä keikkuu kärkipäässä entisten itäblokin maiden jälkeen. Etelä-Eurooppaa ei edes mainita.
se ei oikeesti merkitse yhtään mitään, se hymy ja ca va?
Se merkitsee ainakin sen, että sinut on huomattu eikä sinua koeta uhkana tai haittana.
ja silti ihmiset on onnettomia.
mä olen aika kyllästynyt tähän paskanjauhantaan minkä puutteesta suomea aina syytetään.
se ei oikeesti merkitse yhtään mitään, se hymy ja ca va?
Olen se joka ylempänä valitti 'kulttuurishokista' Englannin viikonloppureissun jälkeen, ja voin kertoa, että se merkitsee jotakin kun ihmiset vapaaehtoisesti tarjoavat apuaan ja pyydettäessä auttavat iloisesti hymyillen. Olimme lapsen kanssa eksyksissä pari kertaa (oltiin tuntemattomassa kaupungissa) ja joka kerta ehdin hädin tuskin saada kartan esille kun ensimmäinen ohikulkija kysyi jo mihin olemme menossa ja selitti sitten reitin. Suomessa tätä ei tapahdu koskaan, vaikka itse olen pari kertaa auttanut turisteja näin, mutta itselleni ei ole kukaan tarjonnut apua.
Edellisellä reissulla hukkasin puhelimeni (se löytyi myöhemmin), ja kun huomasin sen kadonneen, samassa jonossa vieressäni seissyt tuikituntematon nainen tarjosi heti omaansa lainaan. Tällaista ei vaan tapahdu minulle Suomessa, vaikka yritänkin olla muille avuksi aina kun voin.
Mielenkiintoista että sitä nykyistä maata ei voida kertoa. Varmaan ap saa tyydytystä köyhässä maassa kun köyhät on mielinkielin ja heille saa antaa roposia. Sitä tuntee tavallinen suomalaisjuntti itsensä ihan kuningattareksi
jota vituttaa kun kaikki eivät pelkästään kehu Suomea.
Suomeen mekään. Olemme päätyneet Saksan kautta Italiaan ja viihdymme täällä aivan mainiosti, jo 7:ttä vuotta :) Lapset eivät edes muista koko Suomea joten miksi sinne palattaisiin. Mun ei ole koskaan ollut takaisin Suomeen ikävä, kesäisin kun joskus siellä käydään niin se kireä henkinen ilmapiiri alkaa äkkiä ahdistaa.
Olen se joka ylempänä valitti 'kulttuurishokista' Englannin viikonloppureissun jälkeen, ja voin kertoa, että se merkitsee jotakin kun ihmiset vapaaehtoisesti tarjoavat apuaan ja pyydettäessä auttavat iloisesti hymyillen. Olimme lapsen kanssa eksyksissä pari kertaa (oltiin tuntemattomassa kaupungissa) ja joka kerta ehdin hädin tuskin saada kartan esille kun ensimmäinen ohikulkija kysyi jo mihin olemme menossa ja selitti sitten reitin.
Tarviiko normaalijärjellä varustettu lukutaitoinen muka apua kartanlukuun? Ehkä tässä on kulttuuriero tosiaan. Englannissa suuri osa kansasta lukutaidotonta, Suomessa jokainen osaa lukea karttaa. En itsekään mene koskaan häiritsemään jos joku ihminen haluaa tutkia karttaa.
Itsellekin tultu ulkomailla, jopa Ruotsissa tuputtaan apua kun olen vilkaissut karttaa. Tuli ihan nolo olo sen kysyjän puolesta.
Miten Suomea ajatellessa miettii aina, miten siellä periaateessa kaikki on aivan loistavasti. Paikan päällä kuitenkin iskee kasvoille se tosiasia, että ihmiset eivät puhu keskenään vaan mieluummin murjottavat ja masentuvat omissa oloissaan. Pienellä palkallakaan ei voi ostaa mitään, kun kaikki on niin kallista ja hallitus ei voisi vähempää piitata kansan tahdosta. Kyllä, kaikesta huolimatta seuraan edelleen Suomen politiikkaa varsin aktiivisesti ja se on yksi pahimmista poistyöntävistä seikoista.
Väitän, että nykyisessä asuinmaassani (Yhdysvallat, tarkemmin Washingtonin osavaltio länsirannikolla) on kieltämättä suurista ongelmistaan huolimatta yksinkertaisesti parempi elää. Kaikessa vain tuntuu olevan enemmän eloa, ihmiset ovat aktiivisempia, juhlia järjestetään, lapset harrastavat, ihmissuhteet alkavat ja loppuvat, työttömät löytävät nopeasti uusia töitä... asiat vain tuntuvat menevän jatkuvasti paremmin eteenpäin, kuin Suomessa.
Nautin iloisuudesta, siitä kun jutellaan ja moikataan vastaantulijoita, kehutaan koiria, lasten kohteliaisuudesta, grillauksesta, juhlista, koulun jalkapallo-otteluista, kaikesta siitä yhteisöllisyydestä mikä Suomessa puuttuu kun kaikki vain käyvät töissä, tulevat kotiin ja pysyttelevät möksissään pakkaselta suojassa seuraavaan aamuun...
Washingtonissa pitää käydä joskus, suunnitellaan länsirannikon matkaa ensi kesäksi.
niin naiset heti luulevat että miehellä on jotain taka-ajatuksia. Ravintolaan mennessä täkäläinen mieheni ottaa takin päältäni ja auttaa istuutumaan tarjoamalla tuolin. Se tulee ihan luonnostaan kun siihen on pienestä pitäen tottunut. Uskokaa tai älkää mutta tuollaiset pikkuseikat todella tuovat sitä iloa elämään ihan huomaamatta.
Suomalaiset sukulaiseni olivat saada sätkyn kun kerran kadulla ohikulkeva papparainen taputti lapsiani päähän, onnitteli kauniista jälkikasvusta ja toivotti heille Jumalan siunausta ja terveyttä. Suomalaisilla tulee heti mieleen pedofiilit ja suurin piirtein soitetaan poliisi paikalle. Kun on totuttu hajanaisesti asumaan, oma reviiri on laaja eikä kosketuskontaktia vieraiden kanssa hyväksytä. Olen jo sen verran epäsuomalainen että mulle tuli vaan hyvä mieli.
Sama jos jossain ravintolassa tai metrossa lapsi saa raivarin tai parkuu. Suomessa mulkataan kuin jotain hylkiötä mutta täällä kaikki yrittävät keksiä hassuja ilmeitä yms. jotta lapsen huomio kiinnittyisi muualle. Kukaan ei katso pahasti.
Terveisiä Espanjasta!
Missä päin? Ollaan mietitty muuttoa Espanjaan haluaisin kuulla kokemuksia.
Suomeen mekään. Olemme päätyneet Saksan kautta Italiaan ja viihdymme täällä aivan mainiosti, jo 7:ttä vuotta :) Lapset eivät edes muista koko Suomea joten miksi sinne palattaisiin. Mun ei ole koskaan ollut takaisin Suomeen ikävä, kesäisin kun joskus siellä käydään niin se kireä henkinen ilmapiiri alkaa äkkiä ahdistaa.
Teidän leppoisa elämänne on ollut pelkkää kulissia jota Suomi muiden muassa maksaa nyt todella isolla rahalla.
ja silti ihmiset on onnettomia. mä olen aika kyllästynyt tähän paskanjauhantaan minkä puutteesta suomea aina syytetään. se ei oikeesti merkitse yhtään mitään, se hymy ja ca va?
Hymy on vain ulkoinen merkki yleensä aurinkoisemmasta ja välittävämmästä asenteesta. Esim. kun asuin Suomessa, asuin kerran monta vuotta kerrostalossa tuntematta yhtäkään naapuria. Ketään ei kiinnostanut toinen ihminen, ja jos joku tuli joskus puhumaan niin se oli yleensä jostain asiasta valittamista. No tänne kun muutettiin niin naapurit tuli moikkaamaan ja toivat tuliaisia. Aina vaihdetaan kuulumiset aamuisin tai vähintään varmistetaan että toisella on kaikki hyvin jos on kiire. Valituksiakaan ei ole tullut koskaan mistään, vaikka Suomessa niitä sai milloin mistäkin - täällä ihmiset saavat elää ja pitää ääntäkin eikä toisten eläminen häiritse ihmisiä.
Englanti on ainakin niin kuppainen mesta, että täällä ei pysty asumaan ja olemaan. Talot ja oikeastaan kaikki on niin vanhanaikaista ja surkeaa, että ei vaan jaksa tälläistä. Meillä on hieno talo Suomessa valmiina isolla tontilla lähellä kaikkea, joten kyllä sinne mielellään palaa puolen vuoden päästä. Koko systeemi on kuin tosiaan joskus 60-luvulla Suomessa, ei mitään järkeä missään ja ilmasto on huonompi kuin Suomessa. Jonnekin Australiaan tms voisi toki muuttaa tai jenkkeihin, mutta ei esim Saksaan tai Englantiin eikä todellakaan mihinkään etelä-Euroopan maihin, luen ne edelleen kehitysmaiksia.
Täällä on taloudellisesti kaikki päin peetä jos Suomeen verrataan. Ei mitään tukia lapsiperheille, kuppaset äitiyslomat, suurtyöttömyys, maksullinen koulu + kouluruoka, minimipalkka jotain 600 euroa jos sitäkään jne jne...
Mutta kaikesta tästä huolimatta ihmiset ovat edelleen iloisia, positiivisiä ja ystävällisiä. Aina riittää kaunis hymy ja sana esim. pienelle lapselle. Käytöstavat ovat kunniassa, myös lapsilla. Miehet avaavat oven naisille tai päästävät heidät ensimmäisenä esim. hissiin. Jos vähä kompastuu kadulla niin heti on kymmenen ihmistä kysymässä oletko kunnossa. Naapureita moikataan ja voi mennä vaikka niitä jauhoja tai muniakin lainaamaan tiukan paikan tullen.
Lapset puetaan kauniisti ja naisetkin saavat olla naisellisia. Itseä on lupa hemmotella. Kaikenlaiset kauneudenhoitojutut ovat todella edullisia, jos vertaa Suomeen. Naiset käyvät säännöllisesti kampaajalla, jalka- ja käsihoidoissa ja ihonpuhdistuksissa. Siivous ym muut vastenmieliset hommat on edullista ulkoistaa, ihan perusduunarikin tuohon pystyy. Ei ihme että Suomessa naisten itsemurhaluvut ovat Euroopan kärkipäätä.
Laadukas ruoka on hyvää ja siitä nautitaan. Vielä on saatavilla kunnon rasvaisia makkaroita ja maitotuotteita ja siitä huolimatta ihmiset ovat paljon kauniimpia ja hoikempia kuin suomalaiset. Viinipulloja kumotaan maukkaan ruuan äärellä hyvässä seurassa mutta jostain syystä kukaan ei koskaan saavuta sitä suomalaisille niin tyypillistä änkyräkänniä.
Syitä siihen etten koskaan palaa Suomeen on lukemattomia. Toki sosiaaliturva on siellä parempi mutta ei se raha ole aina kaikkein tärkeintä tässä elämässä.
Ai niin, ja ilmasto on mitä mainioin. Muutaman kuukauden kuumuutta kestää kyllä kun vastapainona on 10 kuukautta leppoisaa keliä.
Me asuttiin pitkään Välimerellä, nyt Englannissa. Täälläkin on tosi jees mutta kaipaan etelään takaisin silti. Mutta juuri tuo hyvän ruuan ja juoman arvostus, Englannissakin mennään työpäivän jälkeen viinilasilliselle ilman, että ollaan alkkiksia.
Ihmiset ovat tyylikkäitä ja kauniita (asun Lontoossa hyvällä alueella, joten niin pahimpia työväen Brittejä en edes näe:D), Suomessa on aina ensimmäisenä vastassa se shokkivärjätty tukka, liikaa meikkiä, tekonahkalaukku ja myrtsi ilme.
Tykkään käydä Suomessa, rakastan kotiseutuani. Mutta takaisin en sinne muuttaisi.
Jos jossain Andalucialaisessa pikkukylässä eksyy niin paikallinen ei ainoastaan saata sinua perille vaan tarjoaa vielä lisäksi oluet lähibaarissa.
Teidän leppoisa elämänne on ollut pelkkää kulissia jota Suomi muiden muassa maksaa nyt todella isolla rahalla.
Kyllä Italia joutuu pärjäämään ihan itse koska on liian iso talous muiden euromaiden edes yritettäväksi pelastaa. Sama koskee Espanjaa. Kreikkaahan me muu Eurooppaa tuetaan tällä hetkellä - projekti, jonka pelkään olevan loputon rahareikä.
Mekin asuimme ennen Englannissa, mutta muutimme Suomeen, koska meillä ei vaan ollut tarpeeksi rahaa Englannissa asumiseen. Suomessa on kuitenkin asuminen halpaa ja koulut ilmaiset, mikä on melko suuri asia Englantiin verrattuna.
Ihmiset vaan ovat aika sisäänpäinkääntyneitä, vaikka minulla on kyllä Suomessakin ihania ystäviä. Ongelma on se, että suomalainen ei yhtä auliisti osoita huomaavaisuutta tuntemattomia tai puolituttuja kohtaan kuin esim britit.