En jaksa päiväkotityötä...
Olen kouluttautunut unelma alalle. Mutta nyt 36 vuotiaana ihan täynnä päiväkotityötä. Koko ajan työtahti ja vaatimukset kasvavat. Onko kohtalotovereita?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti on työpaikkana yksi kamalimmista.Mitään omaa elämää ei saa olla,koska työvuorot vaihtuu lennosta.
Muutenkin mennään vajaa miehityksellä ilman ruoka/kahvi/vessa taukoa ja edes pukemassa ei voi nykyään rauhassa käydä vaan pitää pukea siinä lasten kansaa kun on niin paljon lapsia ja vähän aikuisia.
Nämä puolipäivä lapset sekoittaa erityislasten kanssa pakkaa entisestään.
Oikein pitää pukea lasten kanssa. Voi V, mitä valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti on työpaikkana yksi kamalimmista.Mitään omaa elämää ei saa olla,koska työvuorot vaihtuu lennosta.
Muutenkin mennään vajaa miehityksellä ilman ruoka/kahvi/vessa taukoa ja edes pukemassa ei voi nykyään rauhassa käydä vaan pitää pukea siinä lasten kansaa kun on niin paljon lapsia ja vähän aikuisia.
Nämä puolipäivä lapset sekoittaa erityislasten kanssa pakkaa entisestään.Oikein pitää pukea lasten kanssa. Voi V, mitä valitusta.
Teeppä sinä seuraava työpäiväsi niin ettet poistu koko päivänä työ kaveriesi viereltä ja pyydä työ kavereitasi häiritsemään ja meluamaan oikein äänekkäästi lisäksi tuhoat sopivin väliajoin jo tehdyt työsi.Ruokailun aikana katsot kun viereiseltä työkaverilta valuu paksu keltainen jojo räkä nenästä ja samaan aikaan toinen työkaveri on vessassa paskalla ovi auki.
Ulos lähtiessä pistä toppa vaatteet päälle ja käy juoksemassa muutaman kerran toimiston ympäri ja kun tulet takaisin ovat piposi ja hanskasi kadonneet joten etsit niitä edelleen toppa vaatteissa sillä aikaa kun työ kaverit huutaa ja tappelee vieressä, kun vihdoin löydät hanskasi pöntöstä ja piposi roskiksesta huomaat ,että työkaverisi on riisuneet itsensä alasti.Autat hänelle edelleen ne toppavaatteet päällä ne vaatteet uudelleen päälle ja sitten voit mennä pihalle leikkkimään 10 asteen pakkaseen kahdeksi-kolmeksi tunniksi 20 väsyneen ja nälkäisen työkaverin kanssa. Tule sitten kertomaan kuinka turhasta valitetaan.
Tai yritä selviytyä niiden omien lastesi kanssa edes yksi viikonloppu yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitan kahden viikon päästä pk:ssa ja ihan hämmentyneenä luen näitä! Olen ollut yli 10v kotiäitinä ja niin tottunut tuohon, ettei ole kunnon kahvitaukoja tai että pitää siinä lasten kanssa pukea yhtä aikaa jne.
Odotan vain innolla, kun pääsen aloittamaan työt! Tuohan kaikki on aivan kuin kotiäidillä, mutta lapset vain jonkun toisen.
:,D Nojoo, en sano mitään...
t. kotiäiti ja ex-lastenhoitaja
Miksette tee asialle mitään ja vaan valitatte täällä? Jos tarvitsee suunnitteluaikaa, sitä pyydetään. Itse opettajana teen 4h suunnittelua viikossa kotona ja ei meillä ole koskaan kiire.
Kun aloitin 3v sitten työpaikallani, se oli kaaos. Kaaos ei kuitenkaan ole mitenkään pakollista. Vähitellen muokkasin tiimini ja muiden työkavereiden kanssa päivärytmin kiireettömäksi.
T. LTO
Miten niin ei ehdi kahville??? Lapset nukkuvat päiväunet ja siinä kolmen hengen tiimissä ehtii kahvilla vaikka kuinka, siis siitä huolimatta ettei opettaja ole lapsia nukuttamassa kuten meillä tehdään. Tänäänkin olin melkein puoli tuntia kahvilla... Lto suunnittelee lasten nukkuessa ja/tai iltapäiväulkoilun aikana.
Kiirettä on vain jos sen aiheuttaa!!!
Onko sulla siellä kotona 21 lasta hoidettavana? Kuinka moni lapsistasi on erityistarpeisia tai vaikka ummikkoja (ei sanaakaan suomen kieltä)?
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla siellä kotona 21 lasta hoidettavana? Kuinka moni lapsistasi on erityistarpeisia tai vaikka ummikkoja (ei sanaakaan suomen kieltä)?
Tämä siis tuollw kotiäidille joka vertaa sitä päiväkotityöhön 😄
En minäkään jaksanut. Ei ikinä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti on työpaikkana yksi kamalimmista.Mitään omaa elämää ei saa olla,koska työvuorot vaihtuu lennosta.
Muutenkin mennään vajaa miehityksellä ilman ruoka/kahvi/vessa taukoa ja edes pukemassa ei voi nykyään rauhassa käydä vaan pitää pukea siinä lasten kansaa kun on niin paljon lapsia ja vähän aikuisia.
Nämä puolipäivä lapset sekoittaa erityislasten kanssa pakkaa entisestään.Oikein pitää pukea lasten kanssa. Voi V, mitä valitusta.
Onko sinulla henkilökohtaista kokemusta päiväkodissa työskentelystä ja sen hektisyydestä tai parempi sana on pakkotahtisuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pienten ryhmän lto. Rakastan lapsia, mutta työ on ihan tolkuttoman hektistä ja vaativaa. Kannan huolta työkavereideni jaksamisesta ja osallistun perushoitoon siinä missä hekin ja omaan työnkuvaani kuuluvia juttuja hoidan välillä jopa vapaa-ajalla, kun muuten en ehdi. Olen vastuuntuntoinen enkä ikinä voisi mennä esim. kasvatuskeskusteluun valmistautumatta.
Taukoja ei ehdi pitää ja hoidamme osan siivouksestakin itse. Toinen lh ei jaksa enää niistellä neniä yms. joten yritän paikata, kannustaa ja näyttää esimerkkiä. Hoitajat eivät mielellään vedä pienryhmiäkään, joten osa härdellistä on ikävä kyllä itseaiheutettua. Se taas uuvuttaa minua, kun yhteisesti sovitusta ei pidetä kiinni.
Olen ihan poikki iltaisin.
Ohis mutta kyllä lto:n kuuluukin osallistua perushoitoon siinä missä ryhmän muutkin kasvattajat! Pois tuo asenne että hyvää hyvyyttäsi osallistut ettei muut uuvu.. Sinulla on parempi palkkaus ja merkittyä suunnitteluaikaa jolloin hoidat niitä opettajan töitä - et ole ryhmässä siinä asemassa ettei perushoito vaipanvaihtoineen ja nenän niistämisiin automaattisesti kuuluisi sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei ehdi kahville??? Lapset nukkuvat päiväunet ja siinä kolmen hengen tiimissä ehtii kahvilla vaikka kuinka, siis siitä huolimatta ettei opettaja ole lapsia nukuttamassa kuten meillä tehdään. Tänäänkin olin melkein puoli tuntia kahvilla... Lto suunnittelee lasten nukkuessa ja/tai iltapäiväulkoilun aikana.
Kiirettä on vain jos sen aiheuttaa!!!
Niin hyvänä päivänä jolloin lapset nukkuu ,kaikki työntekijät on paikalla ja kuun asento on oikea.
Vierailija kirjoitti:
Nostan vanhaa ketjua sillä aihe ajankohtainen omalla kohdallani. Uusi ryhmä, ollaan vasta syyskuussa ja nyt olen jo aivan loppu.
Päivittäistä väliinmenoa lasten tappeluihin, korviavihlovaa meteliä (moni lapsi huutaa samaan aikaan >ei siis kyse koti-ikävästä tai itkusta), lapsia jotka haistattelevat aikuisille, tavallisessa ryhmässämme monta tukea tarvitsevaa lasta eikä yhtään ylimääräisiä aikuisia, karkailevia lapsia (ei onneksi pihalta mutta jos sisäovet raollaan juoksevat toiselle puolelle taloa, isoja lapsia jotka rikkovat ja heittelevät tavaroita lattialle päivittäin, riehujia niin monta ettei hiljaisemmille ehdi juuri huomiota antaa. Ruokapöydästä juostaan pois tai hakataan pöytää. Jumppaa tai askartelua yms.toimintaa yritettäessä juoksevat ympäri huonetta ja huutavat.
Työssä auttaa jaksamaan ne positiiviset hetket, mutta työpäivien jälkeen en jaksa kuin maata sohvalla ja iltakahdeksalta sänkyyn.
Vaativaa ja vastuullista hommaa, mikä vie mehut.
Naiset ei osaa relata.kokoajan pitää vääntää jotain.jumalauta kahvilla ja syömässäkin jauhetaan lasten asioita.tekis mielisanoa turpa kiinni.naiset itse tekee omalla tyhmyydellä kiireensä.jos eioo mitään juuri niin joo eivoi istahtaa ja jauhaa paskaa joka olisi voimaannuttavaa.ei pitää keksimällä keksiä jotain.töissähän ollaan katsos.perjantaina tahti vaan kiihtyy.
Naiset on kasvatettu liian kilteiksi. Kaikkeen taivutaan ja tunnollisesti joustetaan. Kunnon lakot näille aloille, niin koko maa pysähtyy. Toivosin naisten näkyvämpää voimaantumista!
Olen ihan lopen uupunut työskentelemään päiväkodissa. Työpäivän jälkeen on voimat pois ja itkettää, kun olen niin väsynyt. Päivät töissä on venymistä ja paukkumista, lasten kiukuttelua, meteliä, selviytymistä. Hikihatussa puurtamista ilman kunnollisia taukoja. Kaduttaa, että kouluttauduin tälle alalle.
Auttaisiko jaksamiseen esim. 5000€ / kk palkka?
En voisi paljon kamalampaa työtä kuvitella kuin päiväkodin tädin homma. Miten kukaan jaksaa ja pystyy tekemään tuota työtä - sitä olen aina ihmetellyt. Korviavihlovaa kirkunaa koko ajan, paimentamista, leikittämistä ym.
Lasten vanhemmat ne vasta haastavia onkin!
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan lopen uupunut työskentelemään päiväkodissa. Työpäivän jälkeen on voimat pois ja itkettää, kun olen niin väsynyt. Päivät töissä on venymistä ja paukkumista, lasten kiukuttelua, meteliä, selviytymistä. Hikihatussa puurtamista ilman kunnollisia taukoja. Kaduttaa, että kouluttauduin tälle alalle.
Samat fiilikset😕Oon tehny määräaikaisuuksia ja odottanut löytäväni sen vähän paremman paikan... Tää uus on taas jotain tosi uuvuttavaa, oon NIIN STRESSAANTUNU tähän hommaan.
Eniten ärsyttää ne suunnittelut, kun kalenteri tungetaan täyteen kaikenlaista. Toteutus sitten onkin toinen juttu näissä jättiryhmissä.
Pelkkiä säulöntäpaikkoja!
No, et tosiaan lähärin papereilla pääse kovin muualle. Tottakai kasvatusnäkemyksissä on eroa. Ongelmat ja valitus alkaneet kun lähihoitajat vallanneet alan. Olette niin kaikkitietäviä.