Lue keskustelun säännöt.
Nyt alkoi meidän perheessä kavereiden lajittelu! Saa tulla, ei saa tulla!
18.01.2012 |
Mä olen usein, pitkään ja monasti lukenut täällä perheistä, jotka eivät ruoki vieraita lapsia ja pitää sitä kauhistuksena, jos joku lapsi edes yrittää ruokapöytään.
Päätin, että meille ei enää tule sellaisten perheiden lapsia, joilla joka peruna lasketaan, eikä lapseni saa murentakaan.
Onneksi lapsen tämänhetkisissä kavereissa on vain yksi, joiden perheestä ei saa murustakaan. Sieltä soitan lapsen aina viimeistään neljältä kotiin syömään. Muiden perheissä saa olla ruoka-ajan yli ja heidän lapsensa ovat vastavuoroisesti tervetulleita meille leikkimään ja ruokapöytään.
Kysymys on neljäsluokkalaisista.
Päätös on tehty. Kiitos av-mammat. En edes tiennyt, että on lapsen häpeä olettaa olevansa vieras ja vieraana oikeutettu ruokapöytään.
Kommentit (174)
sopii todella hyvin! Meidän tenaville ei tarvi tarjoilla ruokaa, koska eivät koskaan arkipäivisin ole ruoka-aikana kärkkymässä kavereilla tai naapureilla eivätkä hekään meillä. Täällä päin fiksut perheet hoitavat itse lapsensa ja lapset syövät kotona joka päivä. Ruoka-aika on perheen omaa aikaa, sen jälkeen aikaa kavereille ja harrastuksille. Erikseen sovitut pidemmät vierailut, juhlatarjoilut ym. erikseen. En todellakaan anna lasteni luuhata kyläkierroksella koko iltaa enkä toivo, että meilläkään ollaan joka päivä ja koko iltaa. Lasten täytyy oppia rauhoittumaankin välillä, ei koko ajan tarvi olla valtavaa kaverilaumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ruokapöydässä alkoi olla joka päivä 2-6 vierasta suuta. ei todellakaan mun kukkaro kestä moista.
asiat ei aina ole niin mustavalkoisia kuin se sun Nico-Yampas sulle kertoo. Esimerkiksi meillä syödään terveellisesti. Ei ole minun ongelmani, jos Nico-Yampa alkaa kitistä välipalan ääressä, että hänelle ei kelpaa vihannestikut tai hedelmät, vaan pitäisi olla voileipää. Tai ruuan ääressä, että yäk, parsakaalia ja luomukukkoa, mä haluun nakkeja ja ranskiksia niinkuin kotona. Ja sitten se Nico-Yampa tulee kitisemään sulle, että kyläpaikassa ei saanut mitään syötävää!
No, onneksi mun lapseni kieltäytyvät oma-aloitteisesti perunasta ja jauhokastikkeesta myös teillä, joten siinä sulle vastavuoroisuutta. ;)
Ostetaan ruokaa vain tietty melko pieni määrä ja sitä laitetaan paljon keskimääräistä vähemmän kerralla. Sitä ei aina oikeasti riitä yllätysvieraille ja vaikea on tyhjästä nyhjäistä. Esim. kanankoipia on normaalisti vain yksi per nenä. Ruokaa ostetaan esim. kerran viikossa tarkasti se määrä minkä tiedetään juuri menevän. Kukkaro ja linjat kiittävät. Tietenkin leipää tai jotain pientä ylimääräistä voi aina olla. Osa perheistä säästää ruuassa rankasti, joten sitä ei aina ole jaeltavaksi asti varsinkin jos lasten kaverit käyvät monesti kylässä.
Kyllä minäkin aina lapsille jotain tarjoan, mutta vastuu ruoka-ajoista ja syöttämisestä on viimekädessä vanhemmilla. Mielellään ruoka-ajoiksi kotiin.
työssäkäyvinä meidän on suunniteltava arkiruoat ja käytävä kaupassa etukäteen, eikä ennalta voi tietää onko koululaisten kavereita kylässä kun tullaan töistä.
Jos mulla on 1 paketti jauhelihaa mistä teen lihapullia tai paketti kanafileitä (sis. 4 kpl) niin lähdenkö kauppaan hakemaan lisää vai olenko ite syömättä? Meillä ainakin tehdään ruokaa vain tarvittava määrä, eikä mitään yleensä menekään roskiin. Tietysti jos on etukäteen tiedossa et joku kaveri tulee niin silloin varaudutaan myös ruokien suhteen siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina pakastimessa ruokaa ja niin kauan kun pysytään vastavuoroisuudessa, eikä lapsia ole tuhatta, kenenkään talous ei kaadu siihen, että kerran viikossa syö vieras suu ja oma suu on vieraana...
ap
tänään oli koulussakin perunaa ja nakkikastiketta ja monta sukupolvea on sillä kasvatettu. Siihen toki kuolee, jos ei ole kavereita ja ystäviä ympärillä!
Taas joku kaheli, joka on hurahtanut maailman ainoaan hyväksyttävään uskontoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina pakastimessa ruokaa ja niin kauan kun pysytään vastavuoroisuudessa, eikä lapsia ole tuhatta, kenenkään talous ei kaadu siihen, että kerran viikossa syö vieras suu ja oma suu on vieraana...
ap
Meillä suunnitellaan viikon ruuat etukäteen, käydään harvoin kaupassa ja ostetaan sopivasti omalle porukalle. Pakasteitten sulatus ei käy hetkessä, eikä kiinnostakaan toisaalta alkaa muuttamaan ruokasuunnitelmia. Jos kanankoivet ovat jääkaapissa ja niitä oli tarkoitus laittaa, niin niitä myös laitetaan.
Toisaalta meillä syödään perheen kesken sovittuna aikana, eikä yllärivieraita tule. Onneksi.
että muu perhe syö esim. pihvit, kanafileitä tms. ja vieraalle tarjotaan sitten pakkasesta jotain vanhaa? Vai että perheenäiti jättää syömättä, antaa pihvinsä naapurin Lasselle ja sulattaa itselleen jotain vanhaa pakkasesta? Vai oliskohan ihan hyvä, että Lasse menee kotiinsa syömään ja perhe syö keskenään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin kauppalasku, tarkka suunnittelu, eksakti kanankoipien määrä (paketti maksaa 3 ja jotain) se että yllärivieraat ovat tervetulleita ja se, että ympärillä on ihmisiä, elämää ja rakkaita, sekä lapset on onnellisia.
Suomalaiset ovat ehkä tiukkapipoisin kansa ikinä. Kökötetään illat pimeät kotona, ja kukaan ei saa tulla. Välimeren maissa syöminen on kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä ja värikästä elämää.
MÄ olen varmaan syntynyt väärään maahan. NOh, onneksi on aikuisia ja lapsia riittänyt ruokavieraina ja lentokoneella pääsee.
Ja joo, juuri tuollaisten ihmisten takia, tästälähtien meillä valikoidaan vain niitä, joiden kanankoipilaskelmat eivät ole tärkeitä ja niiden kodissa on hyvä, lämmin ja avoin tunnelma, eikä tarvitse miettiä, että saakohan joku slaagin, kun lapsi söi kylässä kananpojan.
ap
että muu perhe syö esim. pihvit, kanafileitä tms. ja vieraalle tarjotaan sitten pakkasesta jotain vanhaa? Vai että perheenäiti jättää syömättä, antaa pihvinsä naapurin Lasselle ja sulattaa itselleen jotain vanhaa pakkasesta? Vai oliskohan ihan hyvä, että Lasse menee kotiinsa syömään ja perhe syö keskenään?
Kyllä meillä pakkasessa on muutakin kuin jämiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin kauppalasku, tarkka suunnittelu, eksakti kanankoipien määrä (paketti maksaa 3 ja jotain) se että yllärivieraat ovat tervetulleita ja se, että ympärillä on ihmisiä, elämää ja rakkaita, sekä lapset on onnellisia.
Suomalaiset ovat ehkä tiukkapipoisin kansa ikinä. Kökötetään illat pimeät kotona, ja kukaan ei saa tulla. Välimeren maissa syöminen on kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä ja värikästä elämää.
MÄ olen varmaan syntynyt väärään maahan. NOh, onneksi on aikuisia ja lapsia riittänyt ruokavieraina ja lentokoneella pääsee.
Ja joo, juuri tuollaisten ihmisten takia, tästälähtien meillä valikoidaan vain niitä, joiden kanankoipilaskelmat eivät ole tärkeitä ja niiden kodissa on hyvä, lämmin ja avoin tunnelma, eikä tarvitse miettiä, että saakohan joku slaagin, kun lapsi söi kylässä kananpojan.
ap
Kerrotko vielä sen?
Jos meille olisi tullut yllätysvieras syömään ja vain viisi kanankoipea, niin muuttaisin tietysti ruokasuunnitelmaa. Esim tekisin kanasalaattia tai kanakastiketta. Tai tekisin meille aikusille lämpimiä voileipiä ja antaisin lasten syödä koivet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välimeren maissa syöminen on kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä ja värikästä elämää. MÄ olen varmaan syntynyt väärään maahan.
Tuolla Välimeren maissa tämä ruokailuasia on huomattavasti selkeämpi, johtuen ruoka-ajoista, jotka on kaikilla aina samat.
Iltaruoka on klo 20-21, ja jos tähän aikaan ollaan kylässä, niin siellä syödään isäntäperheen kanssa. Itsestäänselvyys, ei tulkinnanvaraa. Välipala on klo 17-18 -> jos tähän aikaan ollaan kylässä, siellä syödään välipalaa.
Kun ruokailuajat ovat juuri nämä, voi vierailuajan sovittaa sen mukaan haluaako lapsensa / ystävän lapsen ruokailevan kylässä vai ei. Isäntäperhe, joka ei tahdo tarjota ruokaa / Vierailija, joka ei tahdo vaivata isäntiään ehdottaa vierailua ajalle 14-17. Jos taas vierailua ehdotetaan klo 18, niin siitä voi myös kieltäytyä ja sanoa, että sopisiko vasta klo 19.
Ei tarvitse tunlaisista asioista murehtia.
Meillä toivoisin että lapseni muodostavat kaverisuhteet sen mukaan kenen kanssa on yhteisiä mukavia leikkejä/mielenkiinnon kohteita. Lisäksi toivoisin että kaverit osaavat olla kivoja kavereita, eli ottaa myös toiset huomioon.
Se miten kaverin VANHEMMAT antavat lapselleni ruokaa ei ole meillä merkittävin ystävyyden kriteeri.
Ap vaikka ymmärrän harmistuksesi siitä että vastavuoroisuus ei toimi ja joidenkin kavereiden vanhemmat eivät ole vieraanvaraisia, niin oletko ajatellut että tuolla päätöksellä vaikutat eniten omiin lapsiisi ja heidän kaverisuhteisiin?
Minä en laske askeleitani. Meille saa tulla, meillä saa ruokaa, jos itsekin syödään, meillä on avoimet ovet, saa leikkiä ja mennä. Mutta haluan, että ihmiset elämässämme ovat avoimia vieraanvaraisia takaisin edes joskus!
En halua tuntea oloani hyväksikäytetyksi!
lasten leikittäjä, uimaan raahaaja, syöttäjä ja meillä on hyvin avoimet ovet. Ehkä sen takia haluankin ympärilleni ja lapseni elämään samanlaisia AVOIMIA JA VIERAANVARAISIA ihmisiä.
Jos kerran lapseni ruokkiminen on niin vastenmielistä, sellaiseen perheeseen ei enää mennä, eikä meille tarvitse olla tunkemassa. Kertaakaan koulun alettua yksikään lapsi ei ole meillä jätetty ruokkimatta, jos vanhemmilta on hellinnyt lupa. Omani taas useampaan otteeseen jätetty syöttämättä.
ap
työssäkäyvinä meidän on suunniteltava arkiruoat ja käytävä kaupassa etukäteen, eikä ennalta voi tietää onko koululaisten kavereita kylässä kun tullaan töistä.
Jos mulla on 1 paketti jauhelihaa mistä teen lihapullia tai paketti kanafileitä (sis. 4 kpl) niin lähdenkö kauppaan hakemaan lisää vai olenko ite syömättä? Meillä ainakin tehdään ruokaa vain tarvittava määrä, eikä mitään yleensä menekään roskiin. Tietysti jos on etukäteen tiedossa et joku kaveri tulee niin silloin varaudutaan myös ruokien suhteen siihen.
Meillä on neljä kouluikäistä lasta, eikä syömisten kanssa ole koskaan ollut mitään ongelmia.
Täällä syödään lähes poikkeuksetta samaan aikaan kaikissa perheissä. Koska kouluruokailua ei ole, niin lapset syövät kotona (isoäiti, äiti, taloudenhoitaja tai Au-pair tekee ruuan). Sen jälkeen koululaiset tekevät läksynsä ja lähtevät kavereiden luokse.
Kavereiden luona syödään yleensä pientä välipalaa, mutta iltaruualle tullaan kotiin.
Tämä toimii arkisin puolin ja toisin.
Viikonloput ovat toki asia erikseen: Silloin kutsutaan ystäväperheitä syömään tai istumaan iltaa.
Sinunlaisien äitien takia on lapset päivät kaverilla. Luuletko että jos on niin kuin meillä, iso perhe, ettei se ylimääräinen suu syömässä tunnu? Jos kaikki mun 6 lasta tois kaverinsa meille syömään niin empä ruokkisi 8 suuta vaan 14 suuta!!! Oisko sulla varaa moiseen ap??!
Mulla ei ainakaan ole kun pienellä päivärahalla olen nyt. Enkä todellakaan laske perunoiden määrää kun niitä 2kg keittelen per päivä! Mutta en silti ala kavereita ruokkimaan. Okei, jotain keksiä tai voileipää tarjoan mutta kun on ruoka-aika niin kaverit lähtee kotiin tai sitten me syödään myöhemmin. RUokkiminen on jokaisen vanhemman oma asia. En anna lapsienikaan syödä kaverilla koska jos kaikki 6 söisi kaverilla, todennäkösesti kaikki eri ruokia. Niin koska syötäs yhdessä ja kaikki samaa? Eri juttu on jos erikseen SOVITAAN että kaveri tulee meille ja syö meillä sillä kertaa. Mutta ei mun ole omasta mielestäni velvollisuus syöttää kaveritki. Vai ottasko Ap mun 6 lasta ruokavieraaksi?????????? :D
Ei mennä edes mummolaan syöttämään lapsiamme saati pyörähdetä kenenkään kotiin ruoka-aikana.