Lue keskustelun säännöt.
Nyt alkoi meidän perheessä kavereiden lajittelu! Saa tulla, ei saa tulla!
18.01.2012 |
Mä olen usein, pitkään ja monasti lukenut täällä perheistä, jotka eivät ruoki vieraita lapsia ja pitää sitä kauhistuksena, jos joku lapsi edes yrittää ruokapöytään.
Päätin, että meille ei enää tule sellaisten perheiden lapsia, joilla joka peruna lasketaan, eikä lapseni saa murentakaan.
Onneksi lapsen tämänhetkisissä kavereissa on vain yksi, joiden perheestä ei saa murustakaan. Sieltä soitan lapsen aina viimeistään neljältä kotiin syömään. Muiden perheissä saa olla ruoka-ajan yli ja heidän lapsensa ovat vastavuoroisesti tervetulleita meille leikkimään ja ruokapöytään.
Kysymys on neljäsluokkalaisista.
Päätös on tehty. Kiitos av-mammat. En edes tiennyt, että on lapsen häpeä olettaa olevansa vieras ja vieraana oikeutettu ruokapöytään.
Kommentit (174)
Jos tulen töistä kotiin ja perheenä syövän perheen lapsi on meillä, sanon, että sun pitää varmaan mennä kotiin kohta syömään. Eiköhän se äiti siellä jo odottele.
Kaveri tulee ovelle hakemaan, mitä BTW ei koskaan tapahdu vaan lapset soittelee, sanon, että ulos voitte hetkeksi mennä, mutta meillä on sitten ruoka klo XX, jolloin kaverinkin on syytä mennä kotiin syömään. Jos haluaa sisään, saa olla hetken.
tai jos tulee kolme kaveria ja yksi on sun mustalla listalla, sanon että tulkaa hetkeksi ja te kaksi saatte syödä meillä, mutta muistakaa että Pertun pitää syödä kotona.
lapsesi kysyy sinulta että miksei kaveri saa tulla meille, vastaan, ektä hetkeksi, mutta muistathan, että Pertun pitää sitten mennä kotiin syömään.
Mun laskujen mukaan aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, joten niistä lapsista jotka ruokitaan kotona pääsee yleensä muutamassa tunnissa eroon. Muut olkoot rauhassa ja pitäkööt kivaa ja vietäkööt uimahalliin, hoploppiin tms. koska ne saa syödä muualla kuin kotona ja voivat viettää pidemmän ajan kylässä ;-)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on viisi lasta. Kaksi tai kolme naapuruston lasta tulee suoraa koulusta meille JOKA päivä (vanhempansa ovat töissä). Muita kavereita käy useita kertoja viikossa. Ruokkisitko silti aina kaikki kaverit?
Minä ruokin pääsääntöisesti muut, paitsi nuo jokapäiväiset vieraat (saavat hekin silloin tällöin), paitsi jos ruokaa ei ole paljoa. Pyrin tekemään ruokaa täsmälleen sen määrän mikä kerralla menee, en todellakaan "ruoki hukkaa".
Siis sitten kun sen aika on. Sitä odotellessa ihmettelen joidenkin kovin jyrkkää kielteistä suhtautumista tähän, ja moneen muuhunkin, asiaan. Kaikki huolehtii just tasan omasta tontistaan, mitään ei tarvita, mitään ei anneta, ei ruokaa, apua, aikaa, taitaa ystävällinen hymykin olla varattuna vain sen erityisesti ansainneille. On se kumma kun ihmisillä on nykyään niin paha olla.
Jos tulen töistä kotiin ja perheenä syövän perheen lapsi on meillä, sanon, että sun pitää varmaan mennä kotiin kohta syömään. Eiköhän se äiti siellä jo odottele.
Kaveri tulee ovelle hakemaan, mitä BTW ei koskaan tapahdu vaan lapset soittelee, sanon, että ulos voitte hetkeksi mennä, mutta meillä on sitten ruoka klo XX, jolloin kaverinkin on syytä mennä kotiin syömään. Jos haluaa sisään, saa olla hetken.
tai jos tulee kolme kaveria ja yksi on sun mustalla listalla, sanon että tulkaa hetkeksi ja te kaksi saatte syödä meillä, mutta muistakaa että Pertun pitää syödä kotona.
lapsesi kysyy sinulta että miksei kaveri saa tulla meille, vastaan, ektä hetkeksi, mutta muistathan, että Pertun pitää sitten mennä kotiin syömään.
Mun laskujen mukaan aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, joten niistä lapsista jotka ruokitaan kotona pääsee yleensä muutamassa tunnissa eroon. Muut olkoot rauhassa ja pitäkööt kivaa ja vietäkööt uimahalliin, hoploppiin tms. koska ne saa syödä muualla kuin kotona ja voivat viettää pidemmän ajan kylässä ;-)
ap
just sanoit ettei näillä kavereilla ole teille mitään asiaa
mikä vaikeus on antaa omalle lapselle ruokaa ja antaa kaverien odottaa sen aikaa lapsen huoneessa?
sun elämä taitaa olla aika hankalaa muutenkin
Toisissa perheissä ruokavieraat ovat kauhistus!!! Niihin perheisiin ei meidän lapsilla ole enää kuin lyhyesti satunnaista asiaa. Muiden perheiden lapset ovat tervetulleita meille ja lapseni heille. Piste. Teoriani on todistettu. ap
en ole vielä itse ollut ongelman edessä, mutta kaveriperheen pojalla on usien 3-4 kaveria kylässä ja pelailemassa yhtaikaa, isoja 11-vuotiaita korstoja, ei ihan peruseväät riitä vaan pitää tehdä roimasti ekstarruokaa jos tuon sakin ruokkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, meidän koti on mun ja lapsen koti, meillä ei tehdä ruokaa kuin kahdelle, jos ei etukäteen ole sovittu että joku on tulossa syömään. Ja opiskelijan tuilla en mielelläni ruoki muiden lapsia.
Lapsille -omille ja vieraille- tarjoan pientä välipalaa jos on nälkä, ruoka tehdään vasta sitten kun vieraat on lähteneet.
Tytöt on 9-vuotiaita.
Jos tää kaveri tulee meille esim. lauantaina klo 10 tai 11, niin ei ole syönyt aamiaista ja mä laitan sitten jotain syötävää hänelle. Päivän mittaan syödään sitten vielä välipalaa ja lounas - ja joskus jotain herkkujakin.
Meidän tyttö kun menee heille, niin ei saa koko aikana mitään syötävää :(.
Mä en kuitenkaan aio tyttöjä siitä rangaista. Mä haluan, että tulevat mielummin meille (niin kuin yleensä tekevätkin) ja annan sitä ruokaa molemmille.
Mun mielestäni on sääli, että osa vanhemmista ei välitä :(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
avaukseesi, tehkööt jokainen niinkuin haluaa. Mutta meillä ainakin on niin tiukkaa rahasta, että hyvä kun omalle porukalle riittää ruokaa. Meillä ruoka riittää tasan meille neljälle ja jos vaikka lapsilla on kovempi nälkä, niin aikuiset syö sitten vähemmän.
Joka päivä ei ole edes ruokaa vaan sitten kaivellaan kaapeista korppua ym. Minulla ei todellakaan ole antaa toisen lapselle edes sitä leipää, koska se on sitten omalta lapselta pois. Meillä siis leipiä myöten kaikki on laskettu, kuka saa mitäkin ja kuinka paljon.
Tiedän ettei varmaan kovinkaan monella ole sama tilanne kuin meillä, mutta oletko ajatellut koskaan, että heillä saattaa olla todella tiukkaa rahasta, mikä ei välttämättä näy ulospäin?
Näinhän ihmiset yleensä toimii!
Tunnut muuten jotenkin kuvittelevan että sä olet joku uima/hoplop -reissujen järjestäjä ja kaikki vanhemmat on nyt harmissaan jos sä et heidän lapsiaan sinne kuskaa :O
Jos tulen töistä kotiin ja perheenä syövän perheen lapsi on meillä, sanon, että sun pitää varmaan mennä kotiin kohta syömään. Eiköhän se äiti siellä jo odottele.
Kaveri tulee ovelle hakemaan, mitä BTW ei koskaan tapahdu vaan lapset soittelee, sanon, että ulos voitte hetkeksi mennä, mutta meillä on sitten ruoka klo XX, jolloin kaverinkin on syytä mennä kotiin syömään. Jos haluaa sisään, saa olla hetken.
tai jos tulee kolme kaveria ja yksi on sun mustalla listalla, sanon että tulkaa hetkeksi ja te kaksi saatte syödä meillä, mutta muistakaa että Pertun pitää syödä kotona.
lapsesi kysyy sinulta että miksei kaveri saa tulla meille, vastaan, ektä hetkeksi, mutta muistathan, että Pertun pitää sitten mennä kotiin syömään.
Mun laskujen mukaan aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, joten niistä lapsista jotka ruokitaan kotona pääsee yleensä muutamassa tunnissa eroon. Muut olkoot rauhassa ja pitäkööt kivaa ja vietäkööt uimahalliin, hoploppiin tms. koska ne saa syödä muualla kuin kotona ja voivat viettää pidemmän ajan kylässä ;-)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos perheessä on vaikka 3 lasta ja kaikilla olisi joka päivä joku kaveri, pitäisi siinä jo ruokkia 3 ylimääräistä suuta per päivä. Ne kaverit olisi käymässä 4 tai 5 päivää viikossa, joten 12 tai 15 ylimääräistä annosta viikossa menisi että heilahtaisi. Jos on kyse murrosikäisistä (erityisesti pojista), saattaa täysi jääkaappi olla tunnissa tyhjä, ne nimittäin syö kuin hevoset.
Lisäksi on vähävaraisia perheitä joissa rahat on tiukassa ja kaikessa pitää säästää. 15 ylimääräistä eväsannosta on iso raha.
Itsellä ei vielä tarvitse miettiä asiaa, lapset on alle kouluikäisiä. Mutta sisko ja kaveri joilla on kouluikäiset lapset, kertoivat että ne on aina ne samojen perheiden lapset jotka oli syömässä useita kertoja viikossa. Jotkut lapset olivat jopa niin röyhkeitä että menivät lupaa kysymättä jääkaapille. Olivat sitten puhaltaneet pelin poikki, ettei yksikään vieras lapsi tule syömään ellei asiasta ole sovittu lapsen vanhempien kanssa.
Ja se joka vertasi siihen että käyhän vanhemmillakin vieraita ja tarjotaan heillekin jotain. Käy varmasti, mutta tuskin käyvät 4 tai 5 päivää viikossa jääkaapilla.
Minulle on viisi lasta. Kaksi tai kolme naapuruston lasta tulee suoraa koulusta meille JOKA päivä (vanhempansa ovat töissä). Muita kavereita käy useita kertoja viikossa. Ruokkisitko silti aina kaikki kaverit?
Minä ruokin pääsääntöisesti muut, paitsi nuo jokapäiväiset vieraat (saavat hekin silloin tällöin), paitsi jos ruokaa ei ole paljoa. Pyrin tekemään ruokaa täsmälleen sen määrän mikä kerralla menee, en todellakaan "ruoki hukkaa".
Idea onkin se, että joissain perheissä ruokapöytään tunkeutuva lapsi on kauhistus ja ajatteva heti kotiin. On eri asia jos koko ajan on kylä täys ja lapset asuvat lähellä.
Minä ruokin usein montakin lasta, mutta en minäkään ihan koko ajan kaikkia.
Kysymys on ehkä siitä, että kuinka vaikeaksi asiat joidenkin kanssa menee ja kuinka tylyä kyytiä perheestä saa. Ihan kuin elettäisi jotain pula-aikaa ja perheen ulkopuoliset ovat rikollisen kätyreitä, jos yhtä känttyä vahtaavat nälkäänsä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääperiaatteena on vieraanvaraisuus, mutten ole mikään ruokinta-automaatti. Jostain syystä naapuruston lapset viihtyvät meillä, jostain syystä omat lapseni ovat sosiaalisesti taitavia, on hauska katsoa kun opettelevat samanlaista vieraanvaraisuutta. Jos meillä on väsy, kiire tms sanomme ystävällisesti että nyt ei sovi. So simple. Ihminen ilman vieraanvaraisuutta on juntti. Ja opettaa saman taidon lapsilleenkin. En ole ikinä kokenut että mulla hoidatetaan lapsia, kysehän on musta itsestäni; jos ei sovi enkä jaksa, en ota vastaan, muussa tapauksessa se että meille halutaan tulla on minusta hieno asia. Minusta on ihanaa kun ruokapöydän ympärillä istuu vaikka joukko pulkkamäestä tulleita punaposkia juomassa kaakaota ja syömässä voileipiä. Tunnen itseni onnelliseksi ja etuoikeutetuksi.
mä en ainakaan halua, että lapset syö kavereilla.
Meillä on kotona tietyt ruoka-ajat ja silloin koko perhe kerääntyy yhdessä syömään ja sillä selvä. Enkä edes päästä lapsiani nälkäisinä kavereille luuhaamaan, hyvin voivat kaverien huoneissa odottaa jos sattuvat ruoka-aikaan siellä olemaan.
Ei siitä mitään tulisi, jos yksi on yhtenä päivänä syönytkin Nicolla ja seuraavana ei ja toinen taas vastaavasti ei ole syönyt Janicalla mutta seuraavana päivänä syö.
Meidän alueella kaikissa perheissa tehdään samoin ELLEI jotain muuta ole VANHEMPIEN kesken sovittu.
Välipalat tms. on sitten asia erikseen, mutta "kunnon ruoalle" jokainen menee kotiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääperiaatteena on vieraanvaraisuus, mutten ole mikään ruokinta-automaatti. Jostain syystä naapuruston lapset viihtyvät meillä, jostain syystä omat lapseni ovat sosiaalisesti taitavia, on hauska katsoa kun opettelevat samanlaista vieraanvaraisuutta. Jos meillä on väsy, kiire tms sanomme ystävällisesti että nyt ei sovi. So simple. Ihminen ilman vieraanvaraisuutta on juntti. Ja opettaa saman taidon lapsilleenkin. En ole ikinä kokenut että mulla hoidatetaan lapsia, kysehän on musta itsestäni; jos ei sovi enkä jaksa, en ota vastaan, muussa tapauksessa se että meille halutaan tulla on minusta hieno asia. Minusta on ihanaa kun ruokapöydän ympärillä istuu vaikka joukko pulkkamäestä tulleita punaposkia juomassa kaakaota ja syömässä voileipiä. Tunnen itseni onnelliseksi ja etuoikeutetuksi.
ihmeessä pistät lapsesi kulkemaan kavereille nälissään?
Ihan kuin elettäisi jotain pula-aikaa ja perheen ulkopuoliset ovat rikollisen kätyreitä, jos yhtä känttyä vahtaavat nälkäänsä.
ap
En ota kantaa ap:n viestiin, joka vaikuttaa kovin porvoolaiselta. Itse suhtaudun muiden lasten ruokailuihin siten, että jos joku on meillä ruoka-aikana, hän saa meillä ruokaa halutessaan. Itseäni silti hieman ärsyttää se, että vaikka tietyt kaverit saavat meillä aina ruokaa/välipalaa/herkkuja ja jopa tulevat niitä heti pyytämään, heidän luonaan meidän lapsille ei tarjota mitään :/. Eli siinä mielessä ymmärrän ap:n peruspointin.
sinä ap, kuten 99% muistakin tähän ketjuun kirjoittaneista, toimit tilanteen mukaan
turhaan siis yrität esittää olevasi jotenkin muita erikoisempi
ihan tyhjän lätinää kaikki puheenvuorosi
ja voileivät ovat ihan eri asia, kuin perheen yhteinen päivällinen...
Minusta on ihanaa kun ruokapöydän ympärillä istuu vaikka joukko pulkkamäestä tulleita punaposkia juomassa kaakaota ja syömässä voileipiä. Tunnen itseni onnelliseksi ja etuoikeutetuksi.
Meillä on meidän perheen ruoka-aika. Mä ainakin tahdon, että meidän lapset on silloin meilä kotona syömässä, ja jos ei poikkeuksellisesti olla sovittu jotain muuta, on kavereidenkin hyvä poistua omana kotiinsa katselemaan, josko sielläkin olisi ruokaa tarjolla.
En edes tajua, miksi päiväkotipäivän tai koulupäivän jälkeen pitäisi koko ilta viettää kavereiden kanssa. Pari tuntia on ok, mutta muun ajan voi käyttää esim. läksyjen tekoon tai ihan vaan lepäämiseen ja sellaiseen tekemättömyyteen. Minäkin tahdon rauhaa työpäivän jälkeen, ja olisi rasittavaa jos joku vieras lapsi olisi meillä koko illan.
Ja me osataan kyllä mennä itsekin uimaan tai hoploppiin perheen kanssa, emme tarvitse siihen naapurin järjestämää retkeä. Että voisitko ap vähän rauhoittua, kiitos.
Pidä sisäpiirisi. Vaikka taidat kyllä olla porvoolaisia...