Kiitos mukavan koulukaverin vanhempien, tokaluokkalainen poika eksyi lähiöömme
Tokaluokkalaiset olivat sopineet, että poikani menee heille ip-kerhon sijaan iltapäiväksi leikkimään. Kun vanhemmat tuli kotiin, he ilmoittivat, että nyt on aika lähteä. Pojalla tietysti akku loppu ja joutui lähtemään 3 km matkan yksin kotiin. Kukaan ei tietenkään varmistanut, että löytääkö poika kotiin tai kuinka pitkä matka on tai onko pojalla vaikka bussirahat vaikka ei osaa vielä yksin bussissa kulkeakaan. Heidän poikansa on jo kolmannella ja kulkee rutiininomaisesti bussilla koulun ja kodin väliä.
Poika oli kävellyt pimeässä harhaan ja LUOJAN KIITOS LÖYTÄNYT TUTUN ÄIDIN, jonka kännykästä soittaa kotiin jostain jumalan selän takaa!
Puolitoista tuntia oli poika harhaillut. Soitin palautetta ja olivat vähän ihmeissään, että ei me tiedetty, että osaako poika kotiin tai pitäiskö soittaa vaikka hakemaan. Eivät helvetti edes pyytäneet anteeksi.
Siellä kyläilyt on nyt tässä. Poika söi kaksi lautasellista ruokaa ja meni isänsä kanssa saunaan kun oli ihan umpijäässä kun tuli kotiin.
Kiitos kiva perhe! Seuraavalla kerralla en enää luota siihen, että JOKU soittaa hakemaan jos lapselta oma akku loppuu!
Kommentit (145)
jos mun lapsi 8v tyrkättäisiin ulos ovesta täällä meidän asuinalueella, kolmen kilsan päässä kotoa, ei ikinä osaisi kotiin. Kouluun on kotoa 500m eikä ikinä ole ollut kaverilla niin kaukana kävellen.
Pimeässä tuolla jollain kerrostaloalueella jos ei tunne kadun nimiäkään!
Minusta vastuu on myös kyläilyn sallineilla vanhemmilla, kun eivät mitenkään varmistaneet kotiinpääsyä.En nosta meteliä, koska ovat kaikki samassa palloseurassa, mutta sinne ei mene poika enää ikinä...
ap
Ja myös sopinut lapsesi kanssa, miten hän kotiin tulee!
t: 17veen, 11 veen, 9 veen ja 1 veen äiti joka ei koskaan jätä sopimatta ETUKÄTEEN mitkä on sopivat säännöt
tokaluokkalainen, joka eksyy omalla asuinalueella, on kyllä tavattoman tumpelo. Ja me asutaan sentään isossa kaupungissa... Ja ehkä niitä vanhempia ei ihan kokonaan voi syyttää siitä, että ap:n lapsi ei saanut sanotuksi, ettei hänellä ole puhelinta eikä hän osaa itse kulkea.
Kyse ei ollut "omasta asuinalueesta", kotimatkaa oli kolme kilometriä, eikä selvästikään ollut ennen matkaa kulkenut kävellen. Ja sillä ap:n lapsella OLI puhelin, mutta kun hänet heitettiin niin vauhdilla ulos, ei huomannut tarkistaa asiaa ennen kuin vasta ulkona, jolloin huomasi akun olevan tyhjä. Oli siis ajatellut soittaa ulkona äidilleen hakemisesta, muttei voinutkaan. Ja jos ovet oli paiskattu vauhdilla kiinni, ei kehdannut mennä pyytämään apua, vaan reippaasti lähti yrittämään kotiinpaluuta. Kyse on vasta kahdeksanvuotiaasta pikkupojasta. Kaiken tämän olisit voinut saada selville ketjusta, jos olisit a) lukenut sen ja b) ymmärtänyt lukemasi. Kyllä sen ikäisen kohdalla vastuu on isäntäperheellä, jos ei ole muuta sovittu.
3 kilometriä ON omaa asuinaluetta ja samaa koulupiiriäkin. Lapsihan oli jo kertaalleen kulkenut sinne samana päivänä. Ja jopa mun äärimmäisenn ujo lapsi olisi osannut tuollaisessa tilanteessa soittaa ovikelloa ja kysyä että "saisinko lainata puhelinta, soitan äidille".
Se lapsi on kulkenut sinne kaverinsa KANSSA ja koululta päin. Kaveri siis oli johdattanut, ehkä olivat jopa menneet sillä bussilla, jolla kaveri yleensä kulkee kouluun - ap ei ole kertonut millä menivät. Joka tapauksessa ap:n poika ei varmasti - ymmärrettävistä syistä - tiennyt, että hänen pitäisi siinä opetella reitti ulkoa, koska joutuukin illalla kulkemaan saman reitin yksin! Mikä on ihan eri kuin että painaisi mieleensä joka kadunristeyksen ja oikopolun ja osaisi sitä samaa reittiä kulkea pimeän tultua. Kyse oli siitä, että poika oli huomannut kännykkäakun olevan lopussa vasta ulkona ja koska hänet oli heitetty kyläpaikasta ulos ja LUULI osaavansa kotiin yksinkin, lähti reippaasti yrittämään. Joku arempi varmaan ei yrittäisi, mutta ap:n poika ajatteli, että osaa reitin - eikä sitten osannutkaan, edellämainituista syistä. Ihan jonninjoutavaa vääntelyä sulla, ei sitä vastuuta tuolla tavalla pääse pakoon, että "mutku se lapsi osaa ite tai jos ei osaa, niin satavarmasti siinä on pääkopassa vikaa". Ei kahdeksanvuotias oikeasti osaa pimeällä kulkea kaupunkimiljöössä outoa reittiä kotiinsa, sinäkään tuskin osaisit.
Ja nyt tiedät miten tuon perheen kanssa toimitaan. Täällä usein sanotaan, että miten lapset itse hoitaa kyläilynsä. Tämäkin tarina opettaa, että kyllä vanhempien pitää näitä asioita sopia keskenään.
En nyt puolustele mitenkään sitä isänyäperhettä, mutta onko mahdollista, että he luulivat lapsen olevan lähitaloista, kun vanhemmat eivät muuta sopineet.
mä miellän itseni hyväksi vanhemmaksi, aina kun nuorimpani kyläilee soitellaan puolin ja toisin ja voin aina luottaa siihen että lapseni on turvassa.
Eikö ap voinut edes kerran soittaa tuolle perheelle ja kysyä tilannetta? Eikö sulla ole niiden numeroa? Kaikki lasten kavereiden vanhempien numerot kannattais olla...
Mä en kyllä tuota perhettäkään syyttäis.
Ei tajua yhtään olevansa kodin vieressä tai ei ymmärrä soittaa kavereidensa vanhempien puhelimesta kotiin että tulee hakemaan. Itse veisin oman lapsen kallonkutistajalle jos se olisi niin yksikätinen ja neuvoton.
Varmaan kaikki tokaluokkalaiset osaa omassa koulupiirissään kulkea vaikka silmät sidottuina!
3 kilometriä ON omaa asuinaluetta ja samaa koulupiiriäkin. Lapsihan oli jo kertaalleen kulkenut sinne samana päivänä. Ja jopa mun äärimmäisenn ujo lapsi olisi osannut tuollaisessa tilanteessa soittaa ovikelloa ja kysyä että "saisinko lainata puhelinta, soitan äidille".
Pk-seudulla 3 km ei välttämättä ole omaa asuinaluetta, eikä edes samaa koulupiiriä.(Voivat olla hyvin 2 eri lähiötä). Joten lapsi ei välttämättä tunne toista aluetta kunnolla varsinkaan pimeässä.
Ap, älä välitä näistä provoajista. Ihan taatusti aikuinen, joka heittää lapsen ulos varmistamatta, että kaikki on ok, tekee väärin.
Sinun osuudestasi voidaan toki jossitella, mutta kyllä juttu on niin, etteivät nuo kyläpaikan vanhemmat toimineet vastuullisella tavalla...
Ihan kauhea juttu pikkuiselle, kuinka nuo vanhemmat päästivät sen noin vaan lähtemään varmístamatta, että poika pääsee varmasti kotiin. Ei olisi ollut heiltä iso vaiva vaikka autolla viedä poika kotiin. Todella itsekkäitä tai sitten tosi paha moka heiltä. Toivottavasti olivat aidosti pahoillaan.
Mulla samanikäinen poika ja kaikki hoitaa matkansa itse tai sitten vanhempien ohjeistuksella.
Minä varmistan aina, ettei 7v. poikani kännykän akku lopu kesken päivän.
Myös lapseni kaverit kävelee kotiin yksin tai toimivat vanhempien ohjeistuksen mukaisesti.
Vastuu on aina omilla vanhemmilla.
Toki voi ottaa huomioon pienen lapsen, mutta sitä ei voi edellyttää tai sen varaan ei voi nojata.
Lisäksi sinun velvollisuus olisi ollut sopia kaverin vanhempien kanssa asiasta miten toimitaan.
Meillä lapsen kaverit osaa tarvittaessa pyytää apua meiltä, jos sitä tarvitsevat ja mitään ongelmia ei ole ollut koskaan.
Et todellakaan voi selettää vastuuta toisille, kun et selkeästi itse osaa hoitaa asiaa kunnolla.
Älä jatkossa selätä vastuuta muille, vaan pidä omastasi itse huolta.
Voit muuten joutua vastaavan tilanteeseen uudestaan.
Suosittelen lapsesi opastusta miten toimia ja sujuvaa kommunikointia lapsen vanhempien kanssa.
ja pelkonsa siitä että jotakin olisi voinut sattua, niin kaverin vanhempiin.
Ihan päivänselväähän tuo, että hakemisesta olisi pitänyt sopia ajoissa, ei tuollaista asiaa jätetä auki...
Varmaan kaikki tokaluokkalaiset osaa omassa koulupiirissään kulkea vaikka silmät sidottuina!
eikä ole ihan pihalla jos poikkeaa omalta pihaltaa toiselle pihalle ja tokaluokkalainen vielä! Ei voi kun arvuutella onko jo ensi viikolla lööpissä uutinen että koululainen eksyi etupihalleen roskispönttöjen sekaan, vanhemmat hälytti palokunnan apuun.!
Mulla samanikäinen poika ja kaikki hoitaa matkansa itse tai sitten vanhempien ohjeistuksella. Minä varmistan aina, ettei 7v. poikani kännykän akku lopu kesken päivän. Myös lapseni kaverit kävelee kotiin yksin tai toimivat vanhempien ohjeistuksen mukaisesti. Vastuu on aina omilla vanhemmilla. Toki voi ottaa huomioon pienen lapsen, mutta sitä ei voi edellyttää tai sen varaan ei voi nojata. Lisäksi sinun velvollisuus olisi ollut sopia kaverin vanhempien kanssa asiasta miten toimitaan. Meillä lapsen kaverit osaa tarvittaessa pyytää apua meiltä, jos sitä tarvitsevat ja mitään ongelmia ei ole ollut koskaan. Et todellakaan voi selettää vastuuta toisille, kun et selkeästi itse osaa hoitaa asiaa kunnolla. Älä jatkossa selätä vastuuta muille, vaan pidä omastasi itse huolta. Voit muuten joutua vastaavan tilanteeseen uudestaan. Suosittelen lapsesi opastusta miten toimia ja sujuvaa kommunikointia lapsen vanhempien kanssa.
mutta sinäkään et voi kiistää, että kaverin vanhemmat toimivat oudosti ja vastuuttomasti. HE ilmeisesti eivät ole sellaisia, joilta lapsi uskaltaa pyytää apua.
Lapsen kännykkäakku voi aika helposti loppua päivän mittaan, pojat varsinkin tuppaavat pelailemaan kännykällä ja akku loppuu siinä herkästi, vaikka olisi aamulla ladattu.
Ihan kauhea juttu pikkuiselle, kuinka nuo vanhemmat päästivät sen noin vaan lähtemään varmístamatta, että poika pääsee varmasti kotiin. Ei olisi ollut heiltä iso vaiva vaikka autolla viedä poika kotiin. Todella itsekkäitä tai sitten tosi paha moka heiltä. Toivottavasti olivat aidosti pahoillaan.
En muista ala-asteella yhdenkään kaverini vanhemman olleen erityisen huolissaan siitä, osaanko heiltä kotiin. Eikä kännyköitä ollut. Oma kouluni oli 5km päässä kotoa ja kaverit asuivat yleensä vähintään 2km päässä meiltä. Onkin ollut opettelemista siinä, että nykyään lapsia valvotaan ja kuskataan paljon enemmän, heidän reviirinsä omatoimisessa liikkumisessa on pieni, eivätkä he sen ulkopuolella osaa tietenkään kulkea.
jos kyläilystä on sovittu. Ei lasta heitetä ulos pakkaseen, ennen kuin on sovittu, meneekö hän bussilla, kävellen vai hakeeko vanhemmat. 3 km pakkasessa on aika pitkä matka 8-vuotiaalle, joka ei tunne seutua ennestään.
Minä saatoin kaverini 10-vuotiaana kotiin koulusta, kun oli sairas. Paluumatkalla meinasi iskeä paniikki, kun en ollut varma, mistä olin tullut. Matkaa oli siis vain 2,5 km ja olin kerran aiemmin ollut heillä kylässä, mutta nyt mentiin jotain metsäpolkua, jonka jälkeen kaikki näyttikin vieraalta toisinpäin tultaessa. Selvisin kyllä takaisin koululle ja sain haukkuja, kun matkaan oli mennyt liikaa aikaa. Tämä oli siis 80-luvulla ja Espoossa (Tapiolan seudulla). Seutu oli vieras enkä 10-vuotiaana osannut katsella maamerkkejä vaan keskityin juttelemaan kaverin kanssa menomatkan.
Ihan täyspäinen ihminen olen, yliopistotutkintokin takana ja vakituisessa työsuhteessa. Älyäkin piisaa keskivertoa enemmän. Vajakkeja taitavat olla ne, joiden mielestä 8-vuotiaan pitäisi osata itselleen tuntemattomalla seudulla kotiin tai uskaltaa hakata sen talon ovea, josta juuri aika töykeästi oli heitetty ulos. Veikkaan, että nämä huutelevat mammat itsekin heittävät lapsia ulos talostaan pakkaseen ja yrittävät oikeuttaa toimiaan sillä, että syyttävät lasta vajaaksi, kun oikeasti ne aikuiset tässä ovat vajaita. Jos lapsi olisi jäätynyt lumihankeen, kuka olisi saanut syytteen. Ne aikuiset, joiden piti olla lapsesta vastuussa ja jotka eivät viitsineet varmistaa, että lapsi pääsee kotiin. Syytteenä heitteillejättö. Kannattaa varmistaa, että ne lastenne kaverit oikeasti pääsevät kotiin eikä vain heittää heitä ulos kuvitellen, että "kyllä Siperia opettaa". Taitaa enemmän opettaa teitä.
Ap on myös tiennyt, että lapsi menee vieraaseen ympäristöön. Päästät sinne sopimatta mitään muuta, kun että saa mennä.
Olet oikeesti itse tosi edesvastuuton.
Mikäli lapsen pitää soittaa kännykällä kotiin, niin vanhemmat myös varmistaa, että se akku riittää.
En ikinä odota mitään kavereiden vanhemmilta.
Joku tuo lapseni kotiin, mutta suurin osa laittaa vain pihalle.
Niin se vaan menee.
Minun ei koskaan tarvinnut edes huomioida lapseni kavereiden kotiin menoa, koska omat vanhemmat ovat sen aina hoitaneet.
Mun vika, että akku loppui. Myönnän. Hakeminen on tähän asti hoidettu niin, että lapsi soittaa hakemaan, yleensä sisältä, että pitää mennä soittelemaan ovikelloa, mutta jostain syystä tällä kertaa ei.
En väitä olevani syytön, mutta varsinkin jos kaveri on nuorempi kuin omani ja asuu kauempana kuin naapuritalossa, katson, että vieraat löytävät kotiinsa ja pimeällä kauemmaksi vien autolla, mutta kukin tyylillään.
Opinpahan ainakin sen, että joistain perheistä voi lentää ulos ruokailun alta ja aika lujaa.
ap
Tarinakin muuttuu matkalla koko ajan :DD