Mä vihaan mun työtä ja työarkea :( nauttikaa kotiäidit olostanne
Inhoan työtäni ja viikot ovat yhtä hullunmyllyä. Aina kiire, aina väsynyt. Kiireellä väsynyt lapsi hoitoon, kiireellä töihin, missään ei pysty antamaan itsestään kaikkea, jatkuva riittämättömyyden tunne. Vahva kokemus siitä että tämä ei ole oikeaa elämää. :( odotan kuumeisesti lomaa töistä, joka on siis teidän kotiäitien arkea. Vasta nyt tajuan, kuinka etuoikeutettua elämää se oli.
Kommentit (5)
noinhan se just on. Nyt on lapset kipeinä niin saan olla kotona koko loppuvkon. Aika sairasta muuten "iloita" lasten megakuumeesta mutta eipähän ole kiire yhtään minnekään!
murehdin jo työasiaa vaikka poika vasta 6kk. olen kyllä pieneiiläkin tuloilla kotona jonkin aikaa mut kolmea vuotta ei pysty putkeen ainakaan kuuna päivänä olemaan kun miehen tulot vaan runsaan tonnin kuussa.
Mies sai aikoinaan sairaseläkkeen. On ihan ok vointi kotonaollen mut tulot :(
Toisaalta on hyvä koti-isä, jos vaan jaksaa, ei tarvii hoitoon raijata tätä pienempääkään.
Mun pitäis opiskella uus ala. tai kattoa et mihin hakee, et jaksaa tehdä...
Minulla on kaikenlisäksi ns helppo vauva, joka nukkuu ja syö hyvin. On selkeä päivärytmi, vauva terve, ei allergioita ja siksi todella helppoa tämän yhden lapsen kanssa kotonaolo...
Vauva nukkuu pitkiä pätkiä kerrallaan (2 kk vanha) ja sillä aikaa minä luen joka päivä kaikessa rauhassa Helsingin Sanomat ja juon kahvia :)
Koti on siivottu ja hinkattu viimeisen päälle (kun on sitä aikaa) pyykit pesty, käyty ruokakaupassa ja ruuat tehty seuraavaksi päiväksi. Ja kotona on koko ajan hiljaista ja rauhallista, kun vauva ei juuri itke, syömäänkin herää ynisemällä, ja tillottaa tyytyväisenä kun on hereillä ja syötetty ja vaipat vaihdettu. Sitten me ulkoillaan ja minä lirkuttelen vauvalle kaikki päivät.
Näin rauhaisaa ei elämässäni ole juuri koskaan ollut!!! Työelämäni on kiireistä ja stressaavaa (rahoitusala), sielä ei ehdi edes välillä pitää kunnolla lounashetkeä, kun työt painaa päälle. Aikataulut ja kokoukset. IHANAA olla kotona!!!!
tämä viesti saa minua arvostamaan sitä vielä enemmän!
Toivon, että pääsisit pian toivomallesi lomalle, yritä jaksaa!
Mä olen hoitovapaalla, ja nautin siitä että elämä on mukavaa lasten kanssa puuhastelua, nyt kun kuopuskin jo sen verran isompi että nukkuu jotenkuten yönsäkin, eli univelkaakaan ei juuri ole. Ja kauhulla odotan työhön paluutani, juuri sen takia mitä itsekin kirjoitit :/. Mä en tajua miten sitä sitten oppii tottumaan kiireisiin aamuihin, kiireisiin iltoihin, siihen ettei näe lapsiaan paljon yhtään. :/
Tsemppiä sulle kovasti.