Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?

Eikös Niilo22 ole tälläinen?

Minä olen luultavasti heikkolahjainen. Ainakin älykkyystesteissä en saa aivan yhtä hyviä pisteitä kuin useimmat muut. Minulla on esimerkiksi todella huonot sosiaaliset taidot ja avaruudellinen hahmotuskyky, mutta kirjoittamaan olen melko taitava.

Elämä ei ole mennyt kovin hyvin. En ole töissä ja minulla on monenlaisia psyykkisiä ongelmia, kuten masentuneisuutta, yksinäisyyttä, pakko-oireita ja lieviä harhoja, lähinnä harhaluuloja. Minulla ei ole puolisoa, lapsia eikä ystäviä sosiaalisten vaikeuksien vuoksi. Minulla ei ole koskaan ollut ystäviä, joten sosiaaliset taitoni eivät ole pystyneet kehittymään samalla lailla kuin ne muilla kehittyvät yhteisleikeissä yms. Hahmotushäiriöt näkyvät arjessa esim. rahan ja ajan käytön vaikeutena, rahat ovat melkein aina loppu, olen myöhässä melkein jokaisesta paikasta, eksyn todella helposti vieraissa paikoissa ja minun on joskus todella vaikea tajuta jotain asioita, jotka muut tajuavat leikiten. En siis osaa hahmottaa kokonaisuuksia ennen kuin ne minulle selitetään. Tunnen silti omat vaikeuteni, yritän voittaa ne ja pystyn ilmaisemaan niitä kirjoittamalla.

Koulun alun kävin erityiskoulussa, sieltä minut siirrettiin ns. normaalikouluun. Peruskoulun päästötodistuksessa keskiarvo oli jotain 7½. Minä tosin olen käynyt ammattikoulun, mutta en ole ollut koskaan töissä työharjoittelua lukuun ottamatta, koska sairastuin valmistumisen jälkeen psyykkisesti ja olen nyt työkyvyttömyyseläkkeellä.

Äitini on vanhojen papereiden mukaan heikkolahjainen ja käynyt apukoulun aikoinaan. Mutta taidan kyseenalaistaa sen diagnoosin, sillä itselläni ja lapsillani on diagnosoitu adhd periytyvää sorttia oleva, äitini on aivan selvästi add... ja hidas ja haaveileva. Meille periytyi kautta sukupolvien matemaattiset vaikeudet, muissa aineissa olemme hyviä.

Äitini siirrettiin apukouluun kun ei osannut matematiikkaa ja haaveili tunneilla. Hänellä on myös olemattomat omantoiminnan ohjauksen taidot, ihan niinkuin meillä muillakin joille nykypäivänä annettiin adhd diagnoosi.

Tiedän tuttavieni kautta erään perheen, jossa molemmat vanhemmat todennäköisesti heikkolahjaisia. Ovat eläköityneet todella aikaisin, n. parikymmentä vuotta ennen odotettua eläkeikää. Keskittyvät tyhjänpäiväisiin asioihin, kuten siivoukseen. Lapset saattavat kiertää taloa 3 tuntia putkeen.

Lisäksi eräs puolituttu, joka on sosiaalisesti todella lahjakas, mutta kyky loogiseen ajatteluun puuttuu täysin. Muodostaa todella erikoisia yhteyksiä asioiden välille ja pitää objektiivisia kokemuksiaan täysin todellisena. Usein haksahtaa kaikenlaiseen hömppään tai saa idean jostain iltapäivälehden juorupalstalta.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on hyvät sosiaaliset valmiudet, joiden ansiosta lievää vammaisuutta ei helposti tajua. Teen hänen kanssaan hoitotyötä, joka tapahtuu parittain, ja siinä tulee usein tilanteita, joissa heikkolahjaisuus tulee eteen. Esim. hän unohtelee asioita, ei tiedä perusasioista vaikka on lähärikoulutus taustalla jne. Pääsi kuulemma koulusta läpi siipeilemällä muiden kustannuksella.

Miten työkaverisi selviää lääkkeenjaoista ym. tarkkaavaisuutta vaativasta hoitotyöstä?

Itseäni kiinnostaa, koska tiedän yhden naisen, joka oli työkkärin toimesta laitettu lähihoitaja-kouluun, eikä selvinnyt opinnoista. Silti nyt työskentelee hoitoapulaisena. Pelottavaa...

Nykyään hän lähihoitajakoulutuksen ei tarvitse olla pääsykokeita! Pelottava ajatus, jos hoitajani olisi huumeongelmainen, eikä vanhana osaisi puolustautua, jos kotoa häviää tavaroita, tai heikkolahjainen, joka ei selviä itsenäisestä työstä ja lääkkeiden määrät voivat mennä suuriksi niin, että se voi viedä hengen.

Minulla on serkkutyttö, jolla on lukihäiriö ja se näkyy myös matemaattisissa aineissakin. On kyllä tosin pärjännyt opinnoissa ja lääkelaskutkin ovat menneet läpi. Tässä on tietysti kyse myös henkilön toimintakyvystäkin, pärjääkö lähihoitajana vai ei.

Itselläni on ollut pitkäänkin oppimisvaikeuksia matematiikassa. Osaan kuitenkin yhteen- ja vähennyslaskuja ja muita helppoja laskuja, kuten prosenttilaskut ja geometriat. Itseäni pelottaisi ajatus lähihoitajana, koska en uskoisi sisäistäväni lääkelaskuja, joten aiheuttaisin taatusti ongelmia. Tämän takia olenkin miettinyt nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi opiskelua, koska siinä ei ole pelkoa lääkelaskuista, vaan matematiikan opiskelu on lähinnä prosenttilaskujen opiskelua, mitä olen etsinyt tietoa opintoihin liittyen.

Itselläni on hyvä kuvamuisti, joten muistan hyvinkin paljon pitää antaa tietystä summasta takaisin rahaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen luultavasti heikkolahjainen. Ainakin älykkyystesteissä en saa aivan yhtä hyviä pisteitä kuin useimmat muut. Minulla on esimerkiksi todella huonot sosiaaliset taidot ja avaruudellinen hahmotuskyky, mutta kirjoittamaan olen melko taitava.

Elämä ei ole mennyt kovin hyvin. En ole töissä ja minulla on monenlaisia psyykkisiä ongelmia, kuten masentuneisuutta, yksinäisyyttä, pakko-oireita ja lieviä harhoja, lähinnä harhaluuloja. Minulla ei ole puolisoa, lapsia eikä ystäviä sosiaalisten vaikeuksien vuoksi. Minulla ei ole koskaan ollut ystäviä, joten sosiaaliset taitoni eivät ole pystyneet kehittymään samalla lailla kuin ne muilla kehittyvät yhteisleikeissä yms. Hahmotushäiriöt näkyvät arjessa esim. rahan ja ajan käytön vaikeutena, rahat ovat melkein aina loppu, olen myöhässä melkein jokaisesta paikasta, eksyn todella helposti vieraissa paikoissa ja minun on joskus todella vaikea tajuta jotain asioita, jotka muut tajuavat leikiten. En siis osaa hahmottaa kokonaisuuksia ennen kuin ne minulle selitetään. Tunnen silti omat vaikeuteni, yritän voittaa ne ja pystyn ilmaisemaan niitä kirjoittamalla.

Koulun alun kävin erityiskoulussa, sieltä minut siirrettiin ns. normaalikouluun. Peruskoulun päästötodistuksessa keskiarvo oli jotain 7½. Minä tosin olen käynyt ammattikoulun, mutta en ole ollut koskaan töissä työharjoittelua lukuun ottamatta, koska sairastuin valmistumisen jälkeen psyykkisesti ja olen nyt työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kirjoituksesi perusteella en usko sinun olevan heikkolahjainen. Heikkolahjaisen tunnistaa yleensä jo kyvystä ilmaista itseään.

Tekstisi oli tämän palstan keskitasoon nähden oikein hyvää. Osaat kieliopin ja esitit asiasi loogisesti. Nyt itseluottamusta kehään! Sinussa ei ole mitään vikaa.

En tunne yhtäkään heikkolahjaista henkilökohtaisesti mutta päivittäisessä elämässä kohtaa kyllä monenlaisia idiootteja. Esim. toisinaan ruokakaupoissa hedelmäosaston hoitajina, taksikuskeina jne. Tyhmyyden huomaa usein henkilön jaaritellessa niitä näitä. Työnsä saattavat hoitaa hyvin, en tarkoita siis vähätellä.

Nykyään poliittisen korrektiuden aikakaudella heillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Joskus täällä luinkin jonkun kertovan psykologin lausunnosta, jossa mainittiin prosessointinopeuden olevan erittäin heikkoa. Onko todellakin näin, että jos henkilön älyllisissä taidoissa on isoja puutteita, papereilla ilmaistaan negatiivinen asia kauniimmin. Puhuttaisiinkohan minunkin matematiikkaan liittyvistä vaikeuksista nykyään matematiikkarajoitteisuudesta vai onko sana laskemiskyvyn häiriö vielä voimassa? En tosin tiedä, mitä leimoja minuun on lätkitty, mutta se on selvää, että kärsin matematiikkaan liittyvistä oppimisvaikeuksista, mutta ne eivät ole rajoittaneet minua työskentelemästä palvelualalla, osaan laskea peruslaskut ja prosentitkin on hallussa. Todennäköisesti vaikeuteni ovat lieviä.

Dysfasia-diagnoosi on tiedossa, mutta silti olen ollut kielikurssilla englantia oppiessa tarkka lausuessani opittavia sanoja ja äidinkielestä sain kasin yläasteella. Siinä olisi puheterapeutilla ihmeteltävää, kun huomaa, minkälainen kielioppinatsi minusta on tullut dysfasiasta huolimatta. Peruskoulussa sain tosin erityisopettajalta kommentin rohkeuden ja itsetunnon puutteesta, mikä piti paikkansa. En ollut koulussa innokas tekemään ryhmätöitä ollessani epäsuosittu ja hieman kiusattu. Kirjoittaminen oli ainoa keino ilmaista itseään ja tuoda sanainen arkkuni esiin. Olen peruskoulussa ollut oikeasti sosiaalisesti rajoitteinen. Pidin itseäni jopa sairaana lukiessani lehtiartikkelin, kuinka Yhdysvalloissa ujous on sairaus, ja tämä oli tosiaan ala-asteella.

Äsken uuden ammattikoulun aloittaneena olenkin jossain määrin reippaampi ryhmätyössä, kiinnostun, vaikka en ole päässyt vielä kokemaan tulevan ammatin työtä, vaan ensimmäinen harjoittelukin alkaa ensi kuussa. Tunnen olevani täysin susi uuteen alaani liittyen, koska aiemmin ei tullut kuuloonkaan, että työskentelisin kasvatusalalla, mutta olen motivoitunut. Käytäntö avaa minulle asioita paremmin kuin tunnilla kuunteleminen ja varsinkin pänttääminen.

Kyllä, itseni. Olen sosiaalisesti kömpelö möläyttelijä jolla on aina ollut vaikeuksia ihmissuhteissa, ystäviä ei ole ollut ja miessuhteissa vedän puoleeni k"ipäitä jotka haistavat heikkouteni kuin hai veren vedessä.  Minulla todettiin aikuisena ADHD, mutta mielestäni se ei selitä kaikkea.  Minulla on hahmottamishäiriö ja matikkaa en tajua vieläkään, peruskoulu takkusi pahasti kunnes vasta ylä-asteella minut siirrettiin erityisopetukseen pienryhmään. Siellä sujui sitten paremmin, mutta peruskoulun jälkeen tuli taas ongelmia kun pääsin opiskelemaan kotiatalousalaa enkä pärjännytkään siellä. Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ennenvanhaan tälläisten ihmisten oli helppo saada jotain yksinkertaista työtä kunhan meni hattu  kädessä pyytämään, nykyään homma sujuu vaikeamman kautta. Edes rappuja siivoamaan ei pääse noin vain.

Luultavasti itseni. Olen niin ulkona, että se hipoo nerokkuuden rajoja. Tietyssä mielessä olen hyvinkin menestynyt. Ei kai tässä sitten mitään.

Niin, mihin "kongi" on huvennut se 8,3 milj eur vuonna 2018?

yhden. Todella mukava tyyppi, mutta niin yksinkertainen. Huomaa, ettei ymmärrä mitään syy-seuraussuhteita. Mietin, miten hän voi ylipäätään olla työelämässä, vaikuttaa että voisi saada aikaan suurenkin vahingon. Mun mielestä olisi parempi, jos hän ei olisi siellä koska voi aiheuttaa peruuttamattoman vahingon.

Kyllä tunnen. Näyttää muutenkin tämän tutun naisen lähes koko suvussa ja perheessä olevan heikkolahjaisuutta, lievää kehitysvammaisuutta, alkoholi- ja huumeongelma, huostaanottoja, kouluttamattomuutta, syrjäytyneisyyttä ja pikavippikierteitä. Naisella on tytär, jolla on todettu kehitysvamma lievänä. Tytär asuu tukiasuntolassa ja viimeksi paljastui, että hän on raskaana. Tulevista isovanhemmista ei ole auttamaan, kun on samat ongelmat, vaikka ovat papereilla terveitä, mutta käytännössä vammaisia. Poikaystävä on tutun tyttärellä, ja tämän nuoren miehen vanhemmat kykenevät jelppaamaan, vaikka heille ei ikinä tullut kuuloonkaan, että pojasta tulisi isä. Ei ole kadehdittavaa isovanhempien osa, kun äidin vanhemmat eivät osaa edes itsestään ja arjesta huolehtia, ja tulevan isän vanhemmilla on ollut jo omassa lapsessakin huolehtimista, niin vielä pitää toimia varavanhempina lapsenlapsille.

Yksi 30 nainen, on töissä halpahallissa hyllyttäjänä tms. Pärjää kyllä jotenkuten imillaan. Hidas-ajatuksinen.

Hänelöä auttaisi lääkitys ja terapia. Diagnoosi on joku aakkosrivi, mutta aikoinaan äitinsä kielsi nämä lääkkeet ja terapian.

Oma äitini on heikkolahjainen. Johtuu synnytyksessä johtuneesta ongelmasta, jossa juuttui pitkäksi aikaa ja ei saanut happea.

Eli ei tosiaankaan ole aina periytyvää vaan usein synnytyksestä johtuvaa tuo heikkolahjaisuus.

Tiedän yhden kohta 40 v. höpön joka yrittää jakaa postia rikkomalla työautonsa, ryttäämällä postia ym. Syö räkäänsä ja näyttää joltain päiväkotilapselta. Ei puhu ymmärrettävästi ja on epäluotettava. Yrittää vedota sääliin taitavasti.

Yksi työkaveri oli onnettomuudessa jossa tuli vissiin jonkinlainen aivovaurio. Keskittymiskyky meni, unohtelee asioita eikä voi esimerkiksi enää käsitellä rahaa tai työskennellä kassalla. Tekee lyhyempiä päiviä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi 30 nainen, on töissä halpahallissa hyllyttäjänä tms. Pärjää kyllä jotenkuten imillaan. Hidas-ajatuksinen.

Hänelöä auttaisi lääkitys ja terapia. Diagnoosi on joku aakkosrivi, mutta aikoinaan äitinsä kielsi nämä lääkkeet ja terapian.

Oletko varma että nainen on heikkolahjainen? Heikkolahjaisuus tarkoittaa matalaa älykkyyttä. Lääkitys tai terapia ei nosta älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Eikös Niilo22 ole tälläinen?

Jossain videossa Niilo22 kertoi saaneensa diagnoosin, monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö. Enpä ole aiemmin kuullutkaan, enkä muista peruskouluaikoinani sellaisesta puhuttavan. Etsimäni tiedon mukaan tuohon diagnoosiin liittyy vaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen ja hahmottamisen suhteen, mitä ei voi selittää älyllisellä kehitysvammaisuudella, eli on aika laaja oppimisvaikeus.

Onko tämä nyt joku uusi termi heikkolahjaisuudelle? Ensin puhuttiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista, nyt monimuotoisesta oppimiskyvyn häiriöstä. On ok mainita papereilla autismista tai fyysisistä rajoitteista, eikä puhuta kilteillä termeillä "rajoittuneet sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot" tai "laaja-alaiset kävelyvaikeudet", mutta alhaisesta älykkyydestä ei saa mainita oikeilla termeillä.