Lapsen sosiaaliluokan näkee vaatteista ja hiuksista, näin on!
Olen kiinnittänyt asiaan huomiota viime aikoina. Jos otat joukon 3-6 -vuotiaita lapsia, niin jo heidän vaatetyylistään ja hiustyylistään näkee melko pitkälle perheen sosiaalisen taustan.
Parempituloisten tytöillä on hirmu usein olkapäille ulottuva suora polkkatukka, jota ei ole kerrostettu. Päällä on sekasotku vaatteita, joissa on mukana varmuudella myös kierrätysvaatteita. Värit voivat olla perusvärejä, mutta eivät välttämättä soinnu yhteen - lapsi ei ole mitenkään päin tarkasteltuna muodikas.
Pari-kolmekymppisten työssäkäyvien amk-vanhempien vanhempien lapsilla on sitten jo trendikkäämpää. Värit on tarkkaan mietitty ja käyvät hyvin yhteen, on myös pastellia ja pojilla huppareita. Tytöt käyvät kampaajalla pienestä pitäen ja tukka on muodikkaasti leikattu, voi olla jopa kerrostettu. Tytöillä on esim Meandin vaatteita.
Huonommin koulutettujen lapsilla on hirmu usein maastokuviota, maastohousuja, sarjispaitoja ja pojilla sojottava rokkitukkia sekä tietysti mustia vaatteita. Tytöillä on kirkuvaa pinkkiä ja kimaltavia juttuja.
Kommentit (225)
Pitää paikkansa meidän osaltamme, olemme noita paremmin toimeentulevia ja lasten yllä on melkoinen sekamelska kirpparivaatetta ja merkkivaatetta eikä aina niin loppuunasti mietittyinä kokonaisuuksina. Laadusta en kuitenkaan tingi kun kyse on esim. ulkovaatteista tai kengistä. Laatu ja hinta ja käytettävyys eivät aina kulje käsikädessä. Moni erehtyy luulemaan kallista myös laadukkaaksi, kun oikeasti vain merkki maksaa eikä vaate kestä Suomen ilmastoa tai ole vaate on muuten epäkäytännöllinen ja epämiellyttävä. Rahaa emme muutenkaan sijoita materiaan, jonka arvo ei säily, kuten autoihin, ja elämme muutenkin vaatimattomasti. Mieluummin keräämme pesämunaa turvataksemme lastemme tulevaisuuden ja tuota pesämunaa on järkevällä talouden hoidolla kertynytkin mukavasti. Tuttavapiirissä on kyllä ihmisiä, jotka halveksivat elämäntyyliämme. Aivan sama. Tiedän, että tulomme ovat moninkertaiset näihin verrattuna.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2011 klo 22:49"]
pitää paikkansa. Mulle tulee mieleen pieni tyttö, jolla on maantien värinen polkkatukka. Niitä on tosi paljon ja ne pukeutuu just noin LOL
Amisten lapsilla ja varsinkin teiniäitien lapsilla taas on hirmu usein pitkä tukka. Kai se lapsi elää sitä nuoren äidin prinsessaunelmaa, tiedä sitten.
[/quote]
Olen maisteri, enkä teiniäiti ja kaikilla kolmella tytöllä on pitkät hiukset. Eikä saisi leikata yhtään senttiä, vaan itkun kanssa mennään kampaajalle. Koulutukseeni tuo lasten hiusten pituus ei sentään ole vaikuttanut.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2011 klo 22:30"]
Lapseni on 1v. poika. Vaatteet sointuvat aina yhteen ja ovat siistit/tyylikkäät. Hiuksia pojalla ei paljoakaan vielä ole, joten niistä tuskin voi päätellä mitään.
Päällä hänellä on yleensä kotona pitkähihainen paita, pehmofarkut ja sukat.
Ulosmentäessä huppari, takki, ulkohousut ja kengät (ei sellaisia "ensikenkiä" vaan lenkkarit, tennarityyliset tms)
Väreinä vaatteissa on lähinnä oranssi, vihreä, ruseka tummansininen, harmaa ja musta.
[/quote]
Ainakaan ette asu Suomessa, jos yksivuotias lähtee ulos päällään huppari, takki jne, ja tennarit. Tai sitten et anna hänen leikkiä ollenkaan. Koska suurimmassa osassa Suomea tarvitaan tällä hetkellä kumppareita, goretex-kenkiä, säänkestäviä rukkasia ja pipoja.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2011 klo 22:30"]
Lapseni on 1v. poika. Vaatteet sointuvat aina yhteen ja ovat siistit/tyylikkäät. Hiuksia pojalla ei paljoakaan vielä ole, joten niistä tuskin voi päätellä mitään.
Päällä hänellä on yleensä kotona pitkähihainen paita, pehmofarkut ja sukat.
Ulosmentäessä huppari, takki, ulkohousut ja kengät (ei sellaisia "ensikenkiä" vaan lenkkarit, tennarityyliset tms)
Väreinä vaatteissa on lähinnä oranssi, vihreä, ruseka tummansininen, harmaa ja musta.
[/quote]
Ainakaan ette asu Suomessa, jos yksivuotias lähtee ulos päällään huppari, takki jne, ja tennarit. Tai sitten et anna hänen leikkiä ollenkaan. Koska suurimmassa osassa Suomea tarvitaan tällä hetkellä kumppareita, goretex-kenkiä, säänkestäviä rukkasia ja pipoja.
Paljon huolestuttavampaa on, jos aikuisella naisella on polkkatukka. Se ei sovi yhdellekään yli 10-vuotiaalle.
Paljon huolestuttavampaa on, jos aikuisella naisella on polkkatukka. Se ei sovi yhdellekään yli 10-vuotiaalle.
Hmmm aloin nyt ihan miettimään, että mihin luokkaan me kuuluttais. Lapsella usein guessia, baby gappia jne. Tukan leikkaan joko minä tai kampaaja (sukulainen) Päällä myös legoa, henkka maukkaa reimaa...
Lapsi tarkkaan puettu, sen myönnän. Siitä olen kuullut muiltakin...:D
"Hän sai saman haalarin + ravintolaillallisen tms. Miksi ihmeessä maksaa ilmaa uudesta puvusta kun sama käytettynä on käytössä jokseenkin yhtä hyvä. Järkevä ihminen ei syydä rahaa turhaan vaikka varaa olisikin. Kun ostaa järkevästi saa samalla rahalla enemmän ja lisäksi jää säästöön, voi maksaa asunnon pois nopeammin, panna rahan poikimaan sijoittamalla, matkustella, ostaa auton tms. Ei se ole mitään itsetarkoituksellista köyhäilyä vaan järkevää rahankäyttöä. Jos ei sitä ymmärrä, ei tarvitse ihmetellä miksi itse pysyy persaukisena. "
Samaa mieltä, hintavertailu kannattaa, tyhmä se on joka liikaa maksaa samasta jonka saa muualta halvemmallakin. Itse olen tienannut huutiksessa useita tonneja pelkästään tänä vuonna myymällä ja niillä saa jo kivasti vaikka mitä ekstraa itselle tai laittaa vaikka säästöön jne. Olis jääneet nekin saamatta jos olisin kaikki heittänyt roskiin ja ostanut kaupasta kaikki uutena. Ja olen merkkitietoinen sekä muodikkaasti pukeutuva, monet tututkin kyselevät mistä löydän ihania vaatteita. Eli aivan turhaa vähättelyä ja muiden haukkumista.
Sitäpaitsi, minulla ja avomiehellä on tällä hetkellä rahaa tilillä aika mukava summa ikä huomioon ottaen ja varaa olisi tehdä mitä nyt keksisikään vaikka tällä hetkellä tulomme ovat pienet. Siltikin, ystäväpariskuntamme tienaa paljon enemmän kuin me, mutta esim. huollattavat auton ja ostavat osat suunnilleen sieltä kalleimmalla saa, sekä pistävät palkan menemään kaikkeen turhaan. He ovat niitä joilla ei ole säästöjä ja elävät täysin kädestä suuhun. He ovat niitä, jotka menettävät ostostensa takia kymppejä, sitten satasia ja tonneja. Me olemme niitä jotka säästämme sieltä missä voi ja laitamme rahat säästöön ja näin ollen olemme saaneet kartutettua omaisuutta huomattavasti, sitä ihmetteli jo pankin tätikin. Silti elämme mukavasti, voimme ostaa mitä haluamme ja käydä syömässä jne tinkimättä mistään. Jokainen elää tavallaan, mutta järkevä rahankäyttö olisi ehkä hyvä jokaisen oppia, se kun ei ole mitään köyhäilyä vaan ainoastaan fiksua:)
Rahaa on, mutta vaatteissa elintason ei tarvitse näkyä. Itsetunto on näet kohdillaan!
"ja ehkä meillä hyvätuloisilla mutta käytettyä ostavilla on koulutuksen mukanaan tuomaa kokonaisvaltaisempaa näkemystä, joka näkyy esim. juuri ylenpalttisen kulutuksen vähentämisenä ja maailman tilasta huolehtimisena."
Niimpä, totta tuokin. Tuhlaamalla turhaan ei rikastu, sen sijaan säästämällä sieltä mistä voi ilman että jää paitsi mistään, rikastuttaa:) Ehkä siihen on syynsä miksi toisilla on rahaa enemmän käytössään, heillä kun on järkeä siinäkin miten se raha kannattaa käyttää.
Ollaan hyvin toimeentulevia. Minä olen avoimesti kertonut olevani innostunut lastenvaatteista ja siksi niitä meillä paljon onkin. Liikaa, myönnän. Ovat suurimmaksi osaksi ns. merkkivaatteita. Joutuu nyt sitten antamaan ne naapurin yh:lle ja lähdettävä Prismasta hakemaan Cirafeja, jos kerran meillä selliaset kuuluu olla. En vain yhtään niistä tykkää, mutta eihän se ole pääasia, vaan se, että kaikille on varmasti selvää, ettemme halua rahoilla pröystäillä. Toivottavasti saan edes itse pitää omat tyylikkäät vaatteeni..?
Tytön hiukset leikataan kampaajalla, koska itse en osaa. On etuhiukset ja polkkatukka. En tiedä, ovatko "kerrostetut". Aiemmin kävin ostoksilla kirppareillakin, nyt en ehdi ja jaksa. Työt ja harrastukset vievät ajan, ja tietty lapsenhoito.
Valitsen aina edellisenä iltana lapsen vaatteet ja yritän valita toisiinsa sopivia vaatteita. Joka päiväksi puhtaat vaatteet päälle. Ulkovaatteet ovat laadukkaita ja käytännöllisiä, mutta eivät erityisen muodikkaita. Muutenkaan vaatteet eivät ole erityisen hienoja. Moni tuntuu pukeva lapsensa enemmän prinsessaksi.
Silloin, kun olin kotiäiti, minulla oli aikaa miettiä lasten pukeutuminen viimeisen päälle. Ja niin tein. Se oli ikään kuin harrastus. Tai sitten vain täytin sillä jotakin tyhjiötä elämässäni.
Sitten menin töihin ja sain elämääni muutakin sisältöä kuin lasteni ulkonäkö ja se vaikutelma, jonka perheestämme ulospäin lastenvaatteiden kautta annan. Samaan aikaan miehen veli löysi elämänsä naisen, jolla on vähän vanhemmat lapset kuin meillä. Ja hupsista, eipä ole muutamaan vuoteen tarvinnut vaateostoksilla juuri ravata, kun sukulaisista kannetaan säkkitolkulla pieneksi jääneitä, ihan siistejä vaatteita. Eivät aina ehkä ole ihan tismalleen omaa makuani vastaavia, mutta olen sopeutuvainen ihminen. Ehjät, sievät ja ilmaiset vaatteet, jotka lapsenikin kelpuuttavat - ei tulisi mieleenkään kieltäytyä.
Niin että mitäs sosiaaliluokkaa minä nyt sitten mielestänne edustan? Mainittakoon vielä, että parturoinkin lapseni itse, koska osaan tehdä sen.
Kolme poikaa, 6v, 8v ja 10v. Hiukset leikkautetaan parturissa noin 6 viikon välein kivasti kerroksittain (kaikilla paksut tummat hiukset, kahdella hieman aaltoilevat).
Vaatetus aina upouutta, vaatemerkkeinä PO.P, Ticket, Reimatec, Lego, Esprit ... alusvaatteissa, sukissa ja yöasuissa myös H&M. Vaatteet ja asusteet sävy sävy. Paljon kirkkaita värejä käytössä. Lapset ovat mukana vaatevalinnoissa ja nimenomaan haluavat värikkäitä vaatteita.
Alennusmyyntejä hyödynnän paljonkin. Vaatteissa ei ole koskaan kuluneisuutta eikä likaa (mökkivaatteet erikseen, samoin asianmukaiset vaatteet liikuntatunneille ja vapaa-aikaan). Örkkivaatteita tai mitään pääkalloja ei kellään pojista ole. Verkkareita tai college-housuja ei pidetä koulussa (kangashousut, farkut tai sammarit jalassa).
Mut sillä ei ole mitään tekemistä koulutuksemme kanssa. Ainoastaan lapsemme omien mieltymysten kanssa.
Eivät mielestäni ole tyylikkimästä päästä, mutta lapsi rakastaa niitä, eikä itselleni ole niin väliä.
mutta voi osaltaan olla tottakin..
Ensimmäinen lapsista puettiin vähällä opiskelijabudjetilla tosi kauniisti, joksu käytännöllisyyden kustannuksella. Esikoiselle hankittua duffelia on pidetty keskimmäisellä pari ertaa ja pienimmälle ei ikinä ole villakangastakkia puettu.
Esikoisen ja kakkosenkin kohdalla minulla oli vielä aikaa ja kiinnostusta kotipiperrykseen, kolmosen synnyttyä aloitin suhteellisen vaativat työt ja elämä kolmilapsisessa perheessä on muutenkin kiireisempää. En vain jaksa enää panostaa siinä määrin, enkä stressaa yhteensopimattomista vaatteista samalla tavalla. Esikoisen sukat sopivat aina tismalleen muuhun asuun :)
Annan myös lasten valita itse vaatteitaan. Tämän seurauksena asut eivät aina miellytä silmää ja niitä sarjispaitojakin on ilmestynyt, vanhimmalla myös pääkallokoruja. Rajan vedän maastokuvioihin, liekkeihin ja pääkalloihin, sekä väkivaltahahmoihin - niitä ei meille hankita. Ostan edelleen laatua, mutta niin tein köyhempänäkin - se ei silti aina tarkoita kalleimpia merkkejä.
Tästä itsereflektiosta voidaan päätellä että ainakin meillä rahan sijasta vaatevalintoihin vaikuttavat ideologiset jutut, se kuinka paljon äidillä on aikaa ja halua leikkiä kotia vs. halua antaa lasten päättää, sekä makuasiat (olen jo kauempana nuorisomuodista vanhennuttuani kymmenen vuotta).
Luulen itseasiassa, että äidin ikä (korkeakoulutetut lisääntyvät vanhempina) ja sisällöltään antoisa työ vaikuttavat eniten eroihin lasten pukeutumisessa. Toki siihen vaikuttaa myös esteettisyyden arvostaminen. Keskiluokkaiset miettivät ehkä eniten sitä, miltä lapsi muiden silmissä näyttää.
Minusta olkapäille ulottuva tukka on pitkä tukka eikä polkka. Tai sitten tyypillä on olkapäät (ehkä jonkun lihasjännitystilan takia?) hirmu ylhäällä.
Meidän 4-vuotias tyttäremme saa itse päättää arkiulkoasunsa. Juhlissa katson sitten tarkemmin. Tulos on juuri tuo "korkeatuloisten" sekasotku. Emme kyllä ole korkeatuloisia, mutta ehkä tyttäreni sekasotkuisen maun selittää tohtorinkoulutukseni. Sekasotku on sikäli kyllä ihan hyvä vaihtoehto, että se on helppo toteuttaa kierrätyslinjalla. (Matalatuloisille ja ekologisuutta arvostaville kiva!) Tukan tytär halusi leikata ihan lyhyeksi. Mistähän luokasta se mahtaa kertoa?