Voi paska miten halpa lahja!
Miten nolo antaja onkaan, kun noin vähän vain antoi.
Oletko joskus ajatellut noin:) mikä oli juhla, mikä lahja/ lahjasumma, kuka/ tai millainen porukka antajana?
Kommentit (368)
Ei muakaan materia sinänsä kiinnosta, mutta jotkut vaan on todella noloja. Niin kuin tuo pölyhuiska tai suklaamunan sormus. On myös supernoloa tuoda 10lta vieraalta häälahjaksi joku 20€ arvoinen pyyhepaketti (jos nämä 10 vierasta on kuitenkin hyvävaraisesta perheestä)
Mä sain lapsena aina jouluina toiselta isoäidiltä rihkamalahjoja. Harmitti, kun esim toinen mummi saattoi käyttää paljon vähemmän rahaa ja silti ilahduttaa monin kerroin enemmän. Hänellä oli silloin jo lapsenlapsia 15kpl ja pienestä eläkkeestä ei jäänyt paljon rahaa lahjoihin. Osti esim nätit pikkupöksyt tai pitsiset sukat tai jonkun ihanan hiuspannan tai hiusklipsit tai ihan vaan kiiltokuvia. Joskus teki jonkun nukenvaatteen itse. Hänen lahjansa maksoivat aina maksimissaan 10mk, mutta enemmän niistä oli iloa kun niistä heti rikkimenevistä krääsäpusseista mihin isän äiti keräsi kaikkea ilmaiskrääsää ja sitten juuri jotain suklaamunaleluja. Tuskin kannattaa sanoa että hän oli se rikas mummu, jolla oli vain 4 lastenlasta, joista 2 lasta saivat aina 100mk+jonkun kivan lelun ja minä ja siskoni sitten sitä krääsää.
Sitten oli vielä isoisoäitini, joka antoi lahjaksi käpyleluja, 10 pennisiä tai jotain itse keräämiään neliapiloita ja ihanalta tuoksuvia kukkia. Joka ikistä häneltä saamaani lahjaa rakastin ja arvostin.
Lahjojenko takia tärkeät ihmiset vain kutsutaan? Olette sairaita ja ahneita
? Voi kurjuus sun valmistujaisia. Elämä on, ja vanhemmat joskus on. Hyvä että isälläsi sen verran tajua että laittoi rahat takaisin kaikessa hiljaisuudessa.
Meillä sama juttu. Suurimmasta osasta kutsuja kieltäydytään, juuri tämän takia että tietää ne puheet mitä jälkikäteen tulee. Mikään normaali lahja ei riitä, vaan pitäisi olla tuplat kalliimpi, "kun niillä sitä rahaa on".
Joo, on hyvät tulot mutta niin on hyvät verotkin.
mummolta muutaman kappaleen Valittuja Paloja... En ollut lempilapsi
sukulaiset antoin 20 euroa isolla porukalla. No ei siinä mitään, kiitollisia ollaan että tulivat paikalle! MUTTA minusta on törkeetä sitten juoda ja syödä mielinmäärin ja sitten vielä lähtiessä ottaa röyhkeesti mukaan juomia...
Myyttekö eteenpäin lahjoja mistä ette pidä? Vai säilytättekö niitä ikuisesti kaapeissa?
Entäs mitä mieltä: Lahja pakattu nätisti esim. pentikin/stockan pakettiin ja sieltä paljastuukin suunnilleen joku kirppisostos?
Itse en koskaan voisi pakata lahjaa noin...
Anopilta saatiin käytetyt hackmanin lusikat 2 kpl.. Mistä lie kirpparilta ostetut. Oli käytetyt koska oli hieman tummentumaa. Lapsi taas sai lahjaksi koiran lelun. Oma äitini ostaa myös typeriä lahjoja, mutta olen oppinut vinkkaamaan juhlia aikaisemmin. Esim. Valittelen ohimennen puhelimessa pitäis jaksaa lähteä kauppaan hakemaan lapselle uusia jarrusukkia. Sitten Äitini hoksaa et hei mähän voisin tuoda sen samalla kun tuun.
Molemmat ovat tosin sairaseläkkeellä että ymmärrän täysin että ei noihin lahjoihin ole varaa. Varsinkin kun tiedän että meille kun tullaan juhlimaan niin matkakuluihin vierähtää se sata euroa. :)
Sain veljeltäni ja vaimoltaan yhtenä jouluna semmosen cd-kotelon, mihin mahtuu useita levyjä. Siinä oli vielä hintalappu: 1e. Toisena jouluna vähän loukkaannuin kun en saanut heiltä mitään ja vihjasin asiasta puhelimessa naureskellen, niin sitten vasta kävivät ilmeisesti ostamassa lahjan ja lähettivät postissa. Itse valitsen aina huolellisesti kunkin lahjan ja säästän jouluksi niihin rahaa vähistä varoistani, niin tympäseehän tuollanen. Mutta en jaksa vihaa pitää.
Onpas hauskoja juttuja :) Nyt ei itselle tule mieleen mitään pahaa lahjaa jonka olisin saanut. Mielestäni tärkeintä on ajatus, ei hinta, ja se kyllä näkyykin melkein kaikissa kirjoituksissa tässä keskustelussa. Enemmän loukkaa se, että ei olla ajateltu lahjan saajaa, kuin se, mitä lahja lopulta on maksanut. Itse olen kyllä mielestäni aina pienellä budejtillakin onnistunut hommaamaan lahjaksi jotain sellaista jossa on ajatus mukana. Itse tehty on aina hyvä ja onneksi häälahjoissa yms. on usein mahdollista ostaa kimpassa jotain sellaista mitä tietää lahjan saajien toivovan. Muutaman euron ajatuksella itse tehty lahja on aina parempi kuin 20e seteli kuoressa. Käytettyjen muovikippojen antaminen on kyllä jotain ihan käsittämätöntä... Kyllä loukkaantuisin jos saisin isotädin vanhat tuppervaarat häälahjaksi.
Meidän ala-asteaikasella luokanopettajalla on varmaan ollu vähän tämmönen apua-fiilis, kun oltiin 4-luokalla siirtymässä toiselle luokanopettajalle ja ajateltiin porukalla ostaa opettajalle joku lahja muistoksi. Jokaiselta jotain pieniä hiluja saatiin kerätyksi ja ostettiin viineri ja pieni pussi muistaakseni vihreitä irtokarkkeja, koska vihreä oli opettajan lempiväri... No se viineri ei ikinä sitten ees selvinny opettajan suuhun, kun siitä joku vähän halus maistaa ja sitten toinenkin eikä sitä voitu enää sitten antaa :DD
olen kyllä itse laittanut useita. Vaikka olen ilmoittanut useasti, että en käytä pöytäliinoja enkä kristallivaaseja, olen molempia saanut lahjaksi paljon.
Olen antanut niitä eteenpäin sellaisille henkilöille, jotka niitä arvostavat (kertomatta että ovat kierrätyksessä, eikähän sitä niistä näekään kun ovat uusia). Enkä tunne tehneeni väärin, päinvastoin. Kaappini eivät ole täynnä ei toivottua tavaraa ja saajat ovat ilahtneita lahjoistaan.
häälahjaksi fleecepuserot. Ei mitkään merkkisellaiset vaan cittarin 15 euron pusakoita. Väistämättä tuli mieleen, että tässä oli jokin kannanotto, koska heidän suvussa ostetaa yleensä tosi kalliita lahjoja, esimerkiksi nimipäivälahja 25 euroa per vierailija.
kaks pulloa jotai alkoholia. Toinen oli shampanjaa ja toinen...jotain. Asiasta tekee erikoisen se, että ollaan absolutisteja ja kaikkien jotka kutsuttiin (parikymmentä läheisintä) kyllä varmasti tiesi asian. Oltiin vähän että täh? Ja kiitettiin kauniisti:D
Mummo antoi 5 vuotiaalle pojalle syntymäpäivälahjaksi paketin voita. Seuraavana vuonna poika sai mummultaan syntymäpäivälahjaksi pienen pussin irtokarkkeja, kun oli käynyt oikein risteilyllä. Karkit oli toisin ostettu suomalaisesta halpamarketista.
Ei köyhyyttään, vaan silkkaa piheyttään.
Siis tietty kotona asuva(?), normaalissa ajassa valmistuva nuori saa äitinsä valmistelemat juhlat. Miksi tyttö sai vain 50€ ja sitten joku hunningolla rahansa tuhlannut + läheistensä yöunet vienyt tuhlaajapoika yli tonnin (ajokortin muodossa)? Tää on taas tätä logiikkaa: tyttö tekee kaiken kunnolla, ei palkintoa. Poika repsahtaa ja sotkee asiansa, mutta jos kasvaa siitä edes joskus aikuiseksi = mieletön suitsutus ja palkitseminen.
kaks pulloa jotai alkoholia. Toinen oli shampanjaa ja toinen...jotain. Asiasta tekee erikoisen se, että ollaan absolutisteja ja kaikkien jotka kutsuttiin (parikymmentä läheisintä) kyllä varmasti tiesi asian. Oltiin vähän että täh? Ja kiitettiin kauniisti:D
juoda viinat itse. Eivät halunneet vesi-häitä.
minä kaksoissiskoni kanssa. Käytiin sitten heillä pikapikaa juhlissa ja annetiin lahja kortteineen serkulle. He eivät vaivautuneet edes meille korttia antamaan/lähettämään.
Kyllä 20€ olisi minusta riittävä summa jo pienellä eläkkeellä toimeentulevalta mummulta. Jopa ilman mitään vaatteita siinä ohessa. Et todellakaan paini samassa sarjassa tämän ketjun pihien kanssa.