Voi paska miten halpa lahja!

kaulakorut, mutta myös ilmeisesti heidän joskus (hää?)lahjaksi saamansa jääruokakipposarjat. Omani on Riihimäen lasin sarjaa. Tuolla nuo kaapissa pyörivät yli 20 vuoden jälkeenkin avaamattomina. Nyt ovat tietysti jo retroa, mutta ei sitä nuorempana oikein osannut arvostanut vanhoja kippoja.

kaulakorut, mutta myös ilmeisesti heidän joskus (hää?)lahjaksi saamansa jääruokakipposarjat. Omani on Riihimäen lasin sarjaa. Tuolla nuo kaapissa pyörivät yli 20 vuoden jälkeenkin avaamattomina. Nyt ovat tietysti jo retroa, mutta ei sitä nuorempana oikein osannut arvostanut vanhoja kippoja.

saatiin kaksoissiskon kanssa.

Katselin, että ehkä noista jälkiruokakupeista 100e saisi tänä päivänä. Taidan säilyttä kuitenkin lapselle perinnöksi (taakaksi?)

Jouluksi sain hanen vanhan paitansa kun "toivoin samanlaista". Paidassa oli viela iso reika...



Nimipaivaksi sain 5 euron alennuksen vaatteesta. Samana paivana ex oli maksanut kaupassa vaatteen , jonka halusin vaikka oma lompakkoni ollut mukana. Maksoin siis kotona takaisin, mutta nimipaivani kunniaksi han antoi minulle kuitista 5 euron alennuksen.



Jalkeenpain ajatellen, kiitan edelleen sita paivaa kun lahdin.

sain ex-ukolta yksi joulu lahjaksi työpaikkansa roskiksesta löytämänsä sudoku-lehden. Kertoi jotain hänen arvostuksestaan mua kohtaan, onneksi on jo ex!!

Kiinnostaisi tietää, vieläkö mahdatte olla yhdessä?

Sain mieheltäni huomenlahjaksi korun, joka ei ollut ollenkaan minun tyyppiseni. Hän oli tuskaillut huomenlahjan kanssa jo pari viikkoa, ja olin sanonut, että älä osta mitään, ellet keksi. Koru oli pakattu tökerösti koruliikkeen halpaan kukkapaperiin. Ja parin päivän päästä mies vielä erehtyi kehaisemaan, että oli ostanut korun viime tingassa häitä edeltävänä päivänä. Loukkaannuin, koska lahjassa ei ollut mitään henkilökohtaista ajatusta mukana, ei mitään ideaa. Osti vain mitä eteen tuli, koska jotain piti olla. Vaikka olisi ollut melkein vuoden päivät aikaa miettiäjotakin henkilökohtaisempaa.

Minun huomenlahjani miehelle oli sensuelli valokuvakirja itsestäni, jonka teetin kalliisti ammattivalokuvaajalla ajo kuukausia aiemmin...

Meidän ala-asteikäiset lapset saivat isovanhemmiltaan joululahjaksi pienet 100 g suklaalevyt tummaa suklaata (aikuisten makuun). Päällä oli tarjoustalon kirkaanoranssit alennustarrat - 50 %. Tarkemmin katsottuna suklaissa oli parasta ennen pvm mennyt ohi jo pari kuukautta aiemmin.

Ovat todella varakkaita.

makkaraa

Sain vuosien takaiselta poikaystävältäni lahjaksi kaulakorun. Esittelin sitten korua kaverille ja selvisikin, että se oli Yves rocherin tilaajalahja. Oli vissiin saanut korun äidiltään, kun tietääkseni ei edes Yves Rocherilta mitään tilannut.

mutta minä joskus vien langolle synttärilahjaksi ison kebab annoksen,extra lihalla.On aina tykännyt kovasti. Sitten kummipojalle olen normilahjan lisäksi ostanut hänen lempi pizzansa. Odottavat aina jännittyinä että mitähän seuraavaksi saadaan :D

[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 23:01"]

yo-lahjaksi 50 mk pariskunnalta. Juhlat kesti yöhön asti. Tarjolla upea juhla-ateria, kuoharit, boolia, viiniä. Kunnon juhlintaa.

[/quote]n. 4€/hlö : )

Minulla on ihana mummo, jonka kanssa olemme aina olleet hyvin läheisiä. Lahjat häneltä ovat aina olleet vähän erikoisia. Niihin osaa jo huumorilla varautua.

Parhaimmasta päästä: olin 9-vuotias ja sain lahjaksi stringit, jotka olivat selvästi päällä jo käyneet. Olleet ilmaislahja jostain. Selitykseksi vielä "ne olivat niin epämukavat jalassa. En kyllä tajua, kuka ihme tuollaisia voi pitää kun pinkkarassakin hiertää!"

[quote author="Vierailija" time="30.08.2011 klo 16:32"]

Ihan ei voi verrata sinua ja serkkuasi jos olette erilaisessa perimisasemassa. Isotätisi perintöjä voidaan pikkuhiljaa siirtää eteenpäin kevyemmän verotuksen toivossa. Sinä joka sait 5 e et toki ole isotätisi perillinen, mutta serkkusi lienee alenevassa polvessa. Ehkäpä sinä saat isoäidiltäsi ison lahjan ja serkkusi pienemmän.
Joten on ihan ok, että serkku saakin 5000 e.

[/quote]

Logiikassasi on nyt mielestäni pikku aukko. Kirjoittaja kutsuu 5000e saajaa serkuksi ja tämän äitiä tädiksi eli silloin joko kirjoittajan äiti tai isä on tädin sisarus mikä taas tarkoittaa että heillä on sama oletettavasti sama äiti ja/tai isä jonka sisarus taas on tämä isotäti. Millään logiikalla ei serkku ole isotädille enemmän sukua kuin kirjoittaja koska muutenhan serkun äiti ei olisi kirjoittajalle täti vaan äidin/isän serkku ja serkku olisi pikkuserkku. Joten toi lähisuku-vertaus ei nyt päde. Epäreilu mikä epäreilu ja suoraan sanottuna epäilyttävää toimintaa, mahtoiko isotäti itse olla edes tietoinen moisesta.

Käytiin lapsena virpomassa yhden tutun luona ja se antoi ruosteisen 20-pennisen.

Me ollaan varmaan jotenkin erityisen WT sukua, mutta sain rippilahjaksi äitiltäni 5€ kirjekuoressa. Miehen puolen mummo antaa aina omenoita jouluna ja syntymäpäivinä. Nyt poikani sai yksivuotis lahjaksi parhaalta kaveriltani kirjan missä luki '(kaverinpojannimi):lle 1 vuotis päivänä! T: Jaana' Hauska kun kaveri sanoi lahjan antaessaan, ettö ''toivottavasti ******* tykkää tästä, hain sen äkkiä sokokselta kun oli niin kiire'' Lapsillamme siis 2kk ikäeroa.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 12:29"]

Me ollaan varmaan jotenkin erityisen WT sukua, mutta sain rippilahjaksi äitiltäni 5€ kirjekuoressa. Miehen puolen mummo antaa aina omenoita jouluna ja syntymäpäivinä. Nyt poikani sai yksivuotis lahjaksi parhaalta kaveriltani kirjan missä luki '(kaverinpojannimi):lle 1 vuotis päivänä! T: Jaana' Hauska kun kaveri sanoi lahjan antaessaan, ettö ''toivottavasti ******* tykkää tästä, hain sen äkkiä sokokselta kun oli niin kiire'' Lapsillamme siis 2kk ikäeroa.

[/quote]

Viestistä jäi uupumaan se, että olen aina ollut kuitenkin tyytyväinen.

Lisää, näitä on hauska lukea :)

En ole koskaan ajatellut noin. En järjestä tai vietä juhlia saadakseni lahjoja, vaan viettääkseni aikaa läheisteni kanssa. Aika usein jopa sanon, että ei lahjoja, mutta silti moni tuo. Joskus jos lahja ei ole mieluinen tai tarpeellinen, on saattanut harmittaa lähinnä antajan puolesta, että lahja jää käyttämättä, mutta arvostan ajatusta suuresti.

halpaa on

[quote author="Vierailija" time="30.08.2011 klo 21:18"]

En ole kyllä ikinä ajatellut lahjoista varsinaisesti noin, mun mielestä lahjat on aina "kotiin päin" ja antaja antakoon juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa.

Mutta tuli mieleen tämmöinen tapaus ihan vähän aikaa sitten... taustana se, että mieheni joutui onnettomuuteen pari kuukautta sitten ja on ollut siitä asti sairaalassa, mikä tietysti vaikuttanut myös paljon perheemme talouteen. Miehen syntymäpäivä oli äskettäin ja vähän sitä ennen näin hänen mumminsa. Mummi sanoi minulle lähettävänsä lahjan postissa ja totesi että varmasti nyt tulee tarpeeseen rahalahja mieluummin kuin tavara, kun meillä varmasti on vaikeaa. Hymyilin, nyökyttelin ja ajattelin, että meinaakohan paljonkin antaa aikuiselle lempilapsenlapselleen jota on aina hemmotellut...

Postissa tuli kortin välissä 20e. Vähän hymyilytti. :) Kiitos mummille avusta.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2011 klo 02:17"]

Viime kesänä olin yksissä sukujuhlissa yksin, kun mieheni oli ollut pitkään sairaalassa eikä päässyt mukaan. Mieheni syntymäpäivä oli lähestymässä, ja hänen mumminsa tuli nykimään hihasta. Mummi supisi, että hän ymmärtää että meillä on nyt vaikeaa kun mieheni on sairaalassa, ja varmasti parasta jos hän laittaa syntymäpäivälahjan sitten kirjekuoressa tulemaan... Hymyilin mummille ja kiitin kuinka ystävällistä... ollaan kolmekymppisiä ja tullaan toimeen omillamme mutta se sairastuminen oli ollut vaikeaa taloudellisesti. Ajattelin, että todella avuliasta ja ehkäpä mummi meinaa isonkin summan antaa kun ovat kuitenkin varakkaita ja näin etukäteen oikein kertoo lahjasta. Ja mieheni on aina ollut mummin suosikki.

Vähän sitten hymähdytti, kun synttärien aikaan kuoressa tuli kymppi... :) Kyllä sekin tuli tarpeeseen, ei siinä mitään, ja kivempi niin kuin jotain tavaraa samalla rahalla.

[/quote]

Paljokohan se tänä päivänä on? Varmaan 2 euroa.

Up