Lue keskustelun säännöt.
Ahnetta väkeä noin maatalousyrittäjät
17.08.2011 |
aina pitäis tukea ja avustaa. Muitakaan yksityisyrittäjiä avusteta.
Ihme touhua.
Kommentit (409)
että Suomesta katoaa tänä syksynä noin kolmasosa kanaloista. Jäljelle jäävät eivät kykene vastaamaan kananmunien tarpeeseen, joten Suomeen joudutaan ostamaan kananmunia ulkomailta. Suomi on tällä hetkellä tiettävästi ainoa eurooppalainen maa, jossa kananmunissa ei ole salmonellaa eli esim. kakkutaikinaa on voinut huoleti maistaa. Lokakuusta lähtien voitte ostaa tuontimunia, joita ei kaikkia kyetä tarkistamaan, joten tulossa on mukava ja taatusti edullinen salmonella-aalto. Ja vain siksi, että haluatte ostaa ei-suomalaista ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaista lihaa Kiinassa söisi keskiluokka eli ne, joilla on rahaa. Aika pian viljelijät ryhtyvät viemään lihaa ohi keskusliikkeiden tms. nykyisten organisaatioiden ja samaan aikaan tänne ryhdytään tuomaan muualta Euroopasta pakastettuja halpaeriä. Suomalainen kuluttaja näkee vain hinnan, ei laatua.
luulee, että kiinalainen lihan tukkumyyjä ei kusisi maajussia silmään? Kiinalaista mentaliteettia jonkin verran tuntevana uskoisin, että maajussille tulisi siinä hommassa vielä Karjaporttia ikävä. Jos tukilomakkeiden täyttö ei onnistu, voin kertoa että lihan vienti Kiinaan ilman kiinalaista välikättä on sama kuin koira uneksisi keksivänsä hiukkaskiihdyttimen.
välittäjä ja hintakin tulee olemaan maailmanmarkkinatasoa eikä halpaa suomalaista. Suuri osa suomalaisista maanviljelijöistä on akateemisia ja heillä on sekä kielitaitoa että kaupallista koulutusta, joten eiköhän tuo vientipuoli onnistu, vaikka jostain alta metristä yritetään silmään kusta.
Ja ainakin tällä meidän kylällä noin 20 maanviljelijästä on tilan ulkopuolella töissä 17. Eli heillä on ihan tavallisen palkansaajan palkkatulot, joilla sitten maksetaan niin vesijohdot, katulamput kuin koulun pihan leikkivälineetkin. Täällä maalla kun kunta ei kustanna sellaisia ylellisyyksiä.
Ja niillä kolmella vain tilallaan työskentelevällä viljelijällä on sitten sen verran isot tilat, että siellä on töissä muutakin kuin talonväkeä eli nykyisin virolaisia tai latvialaisia. Suomalaista työtöntä ei kiinnosta sellainen työnteko, jossa joutuu joustamaan itsensä töihin myös sunnuntaina.
Lähes kaikki maanviljelijät ehtivät hyvin käydä töissä tilan ulkopuolellakin, eli harrastavat maanviljelyä, jota valtio sitten tulee sillä keskimäärin 34000 eurolla vuosi. Ei tällainen ihminen mitään tukia tarvitse.
Ja jos maataloustuilla joku työllistävä vaikutus onkin, niin niillä työllistetään sitten latvialaisia.
Itse en keksi ainuttakaan. Ja me maksamme EU:lle enemmän kuin saamme sieltä rahaa. Suomi voisi kieltätyä koko maataloudelle tulevasta EU-tuesta ja ryhtyä siten tukemaan Ranskaa, Saksaa, Belgiaa jne. Silloinko toiminta olisi OK, kun suomalaisen maatalouden sijaan kaikki EU:lle menevät maksut jäisivät muiden käyttöön?
EU:n tasollakin on vahva yhteisymmärrys maataloustukien alentamisen tarpeesta. Ihan samalla tavalla muiden maiden tukia tullaan alentamaan.
Jos kaikissa maissa ollaan EU:n tasolla samaa mieltä tukien pienetämisestä.
Käytännössä ollaan luomassa uutta tuontitullisysteemiä.
ep, ne maajussit maksavat siitä liittyvästä (tai siis valokaapelista)
noin 18 000 euroa. Luit aivan oikein, kahdeksantoistatuhatta euroa. Sitä kaapelia kun ei maalla tuoda ilmaiseksi kotiin asti kuten kaupungissa.
Kalleimmillaan on laajakaistan liittymismaksu Suomessa ollut 2000 euroa kun laajakaista on vedetty jonnekin Kyrvätperän kylätoimikunnan sivukonttoriin. Ja tietenkin sen yhteyden vetäminen on maksanut Soneralle 50000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ainakin tällä meidän kylällä noin 20 maanviljelijästä on tilan ulkopuolella töissä 17. Eli heillä on ihan tavallisen palkansaajan palkkatulot, joilla sitten maksetaan niin vesijohdot, katulamput kuin koulun pihan leikkivälineetkin. Täällä maalla kun kunta ei kustanna sellaisia ylellisyyksiä. Ja niillä kolmella vain tilallaan työskentelevällä viljelijällä on sitten sen verran isot tilat, että siellä on töissä muutakin kuin talonväkeä eli nykyisin virolaisia tai latvialaisia. Suomalaista työtöntä ei kiinnosta sellainen työnteko, jossa joutuu joustamaan itsensä töihin myös sunnuntaina.
Lähes kaikki maanviljelijät ehtivät hyvin käydä töissä tilan ulkopuolellakin, eli harrastavat maanviljelyä, jota valtio sitten tulee sillä keskimäärin 34000 eurolla vuosi. Ei tällainen ihminen mitään tukia tarvitse. Ja jos maataloustuilla joku työllistävä vaikutus onkin, niin niillä työllistetään sitten latvialaisia.
Ei niillä esim. ole mitään kesälomaa: se aika ollaan pellolla. Ja jos ei ole lomaa, mennään pellolle töitten jälkeen ja tullaan keskiyön jälkeen pois.
Valtio edellyttää maatalouteen sivuelinkeinoja ja sivutöitä, koska vain siten maanviljelijät pystyvät pitämään ne tilansa. Pelkällä tuotteiden myynnillä ja maataloustuella se ei onnistu. Jos viljatila saa maataloustukea 15 000 e vuodessa ja tuotantokustannukset ovat 25 000 euroa, niin jotenkin se erotus 10 000 e on katettava. Tuotannon myymällä saa rahaa, mutta kun viljelijän pitäisi syödäkin.
Kuka tahansa laitosmies voi hankkia maatilna ja "harrastaa" viljelyä. Kaupunkilaiset vain ovat sen verran heikkoa tekoa, että he eivät kykene edes viljelypalstaa hoitamaan. Lähiruokarenkaankin piti palkata puutarhuri siihen työhön.
ep, ne maajussit maksavat siitä liittyvästä (tai siis valokaapelista) noin 18 000 euroa. Luit aivan oikein, kahdeksantoistatuhatta euroa. Sitä kaapelia kun ei maalla tuoda ilmaiseksi kotiin asti kuten kaupungissa.
Kalleimmillaan on laajakaistan liittymismaksu Suomessa ollut 2000 euroa kun laajakaista on vedetty jonnekin Kyrvätperän kylätoimikunnan sivukonttoriin. Ja tietenkin sen yhteyden vetäminen on maksanut Soneralle 50000 euroa.
Se valokuitu pitää kaivaa maahan 2 km matkalle, ja siitä tulee hintaa jopa 25 000 euroa (pahimmillaan). Laajakaista ei maalla tule joka kotiin valokuituna, vaikka kaupunkilainen sen saakin. Sonera ei vedä yhteyttä perille asti kuin kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yrittämiseen se ei liity mitenkään. Yrittämiseen liittyy taloudellinen riski, mikä taas maataloushommissa on olematon.
Hänen mielipidettään tuskin saa millään oikealla tiedolla oikaistua, joten en viitsi vaivautua edes yrittämään.
Olisi kohtuullista, että maatalousyrittäjiltäkin otettaisiin 20 prosenttia tuista pois.
Mitä ihmettä sä keuhkoat. Tuohan on toteutunut jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välittäjä ja hintakin tulee olemaan maailmanmarkkinatasoa eikä halpaa suomalaista. Suuri osa suomalaisista maanviljelijöistä on akateemisia ja heillä on sekä kielitaitoa että kaupallista koulutusta, joten eiköhän tuo vientipuoli onnistu, vaikka jostain alta metristä yritetään silmään kusta.
Vaikka eipä tuo kilohinta maailmanmarkkinoilla montaa senttiä suurempi ole kuin Suomessa maksettu. Mutta siinä on juuri sitä yritteliäisyyttä, että yritetään edes tehdä voittoa. Tuntuu varmasti itsestäkin hyvältä jos saa oman tuotteensa myytyä ilman tukia esim. nyt vaikka Kiinaan. Tietenkään silloin ei voi nostaa maataloustukea, mutta kyllä itse tienattu raha varmasti nostaa ylpeyttä eri tavalla kuin sosiaaliset tulonsiirrot.
välittäjä ja hintakin tulee olemaan maailmanmarkkinatasoa eikä halpaa suomalaista. Suuri osa suomalaisista maanviljelijöistä on akateemisia ja heillä on sekä kielitaitoa että kaupallista koulutusta, joten eiköhän tuo vientipuoli onnistu, vaikka jostain alta metristä yritetään silmään kusta.
Vaikka eipä tuo kilohinta maailmanmarkkinoilla montaa senttiä suurempi ole kuin Suomessa maksettu. Mutta siinä on juuri sitä yritteliäisyyttä, että yritetään edes tehdä voittoa. Tuntuu varmasti itsestäkin hyvältä jos saa oman tuotteensa myytyä ilman tukia esim. nyt vaikka Kiinaan. Tietenkään silloin ei voi nostaa maataloustukea, mutta kyllä itse tienattu raha varmasti nostaa ylpeyttä eri tavalla kuin sosiaaliset tulonsiirrot.
Viedäänhän jo nyt Venäjälle voita ja silti tuottaja saa maidosta maataloustuen. Pitää vain tietää, miten se liha sinne Kiinaan kierrätetään. EU:ssa on monta maata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole harrastus vaan ihan täyttä työtä, se vain ei elätä!
Ei niillä esim. ole mitään kesälomaa: se aika ollaan pellolla. Ja jos ei ole lomaa, mennään pellolle töitten jälkeen ja tullaan keskiyön jälkeen pois.
Jos 17 maanviljelijää 20:stä pystyy käymään tilan ulkopuolella töissä, voimme melkoisella varmuudella todeta, että teidän kylän maatalousyrittäjille maatalous on pelkkä harrastus. Ja varmasti se kannattaa taloudellisesti oikein hyvin, koska tuskinpa hammaslääkärit yms. viitsisivät maata viljellä ellei se olisi taloudellisesti hyvin kannattavaa. Eikä siihen aikaakaan kovin paljon mene, sillä jos ihmisen työaika on 8 tuntia ja työmatkoineen syrjäseudulla varmasti vähintään 9 tuntia, ei hereilläoloaikaa ole niin paljon, että maatalous voisi mitenkään olla tasa-arvoinen ajankäytön suhteen tuon hammaslääkärin tai muun vastaavan työn kanssa.
Se valokuitu pitää kaivaa maahan 2 km matkalle, ja siitä tulee hintaa jopa 25 000 euroa (pahimmillaan). Laajakaista ei maalla tule joka kotiin valokuituna, vaikka kaupunkilainen sen saakin. Sonera ei vedä yhteyttä perille asti kuin kaupungeissa.
Ihminen asuu keskellä ei mitään valtion tuilla ja odottaa että hänelle tuodaan laajakaista perille asti ja samaan hintaan kuin ihmisten ilmoilla. Kas kun et vaadi vielä taksikuljetusta oopperaan kerran kuussa kun se on ihmisen kansalaisoikeus asui missä korvessa hyvänsä. Tajuatko miten kalliiksi tulet kotimaallesi?
Miksi siellä korvessa on pakko vaan sinnitellä vaikkei siinä ole mitään järkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehmä vastaa aina kun huudetaan :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
No niin lehmä, ammattia kehiin!
Taisi mennä paskat housuun?Ja jonkun mielestä keskustelijoiden ammatti on tässä olennaista tietoa.
Keskustelun tyylikin on ihanan maalaishenkistä.
Ja nytkö sitten yhtäkkiä maatalous ei olekaan tutkitusti suurin ympäristörasite esim. Itämerelle? Suomi on Puolan jälkeen suurin Itä-meren kuormittaja maatalouden päästöissä. Itämeren rantojen suurissa kanaloissa, sikaloissa, navetoissa sekä kalanviljelylaitoksissa muhii fosforipommi.
Ei sellaista ole pystytty näyttämään aukottomasti toteen. Ihan yhtä paljon on osoitettu, että kaupunkien jätevedenpuhdistamot ovat suurin rasite.
Ja kyllä vain Puolan sikaloista ja kanaloista valuu jokien kautta itämereen ties mitä. Mutta Suomi ei todellakaan ole Puolan jälkeen seuraavana, vaan Suomessa nimenomaan nämä asiat ovat mallikkaassa kunnossa. Ruotsikin jää kakkoseksi Suomeen verrattuna.
Ihan vain siksi, että saataisi muut kateelliseksi ja jotta muilla ihmisillä olisi jokin haukkumiskohde.
Ei me oikeati haluta mitään ruokaa tuottaa tai ympäristöstä pitää huolta. Meidän tavoitteena on vain yrittää riistää muita ihmisiä, ihan vain huvin vuoksi niin.
Ei me kutsuta koululuokkia tutustumaan maatilan eläimiin siksi, että lapset oppisivat jotain eläimistä tai ylipäätään näkisivät joskus niitä. Ei toki, vaan kouluja kutsutaan tutustumaan tiloihin, jotta he jo pienestä tietävät mistä olla kateellinen ja mitä haukkua. Parhaimmillaan voivat vanhemmilleenkin antaa vinkkiä aiheesta.
Ja eläimiäkään ei kohdella hyvin siksi, että ne voisivat hyvin ja tuottaisivat hyvin. Vaan eläinten hyvän kohtelun tarkoituksena on vain ja ainoastaan tehdä animalian salakuvaajille homma haasteellisemmaksi. Joutuvat juoksemaan yöllä laittomilla kuvauskierroksillaan sadalla tilalla, ennen kuin löytävät riittävän likaisen eläimen telkkarin uutisiin näytettäväksi.
ihmisen pitää syödä. Mitäs me syötäisiin ilman maatalousyrittäjiä? (siis miksi tahansa niitä nyt kukin haluaa kutsuakin...)
Olisi kohtuullista, että maatalousyrittäjiltäkin otettaisiin 20 prosenttia tuista pois.
Mitä ihmettä sä keuhkoat. Tuohan on toteutunut jo.
Höpöhöpö taas kerran.
Suomen maataloustuista kansallisten tukien osuus on jopa 2/3. Siis vain 1/3 tuista kierrätetään EU:n kautta normaalien tukiprosessien kautta. Maataloustukien kulut ovat 5-7% valtion budjetista. Maataloussektori tuo siihen liittyvine palveluineen alle 2% Suomen BKT:sta. Perustuotanto alle prosentin.
Suomessa maataloustukien osuus koko sektorin tuotoista on lähemmäs 70%, kun esimerkiksi lähimmässä verrokkimaassa Ruotsissa se on 25%.
Maataloustuottajien tulot ovat 2000-luvulla nousseet kaikista ihmisryhmistä nopeiten.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan maatalouden tuottavuuden kirjanpito on erittäin epäluotettava ja siksi varojen käytön mielekkyyttä on vaikea arvioida.
Huomatkaa vanhojen EU-valtioiden joukossa poikkeuksellisten kansallisten tukien osuus kaikista tuista:
"
Viljelijätuet 2008 (suluissa joitakin tarkistettuja vuoden 2010 lukuja):
563 000 000 euroa Kansallinen tuki (558m€ 2010)
542 000 000 euroa EU-tulotuki (558m€ 2010)
421 000 000 euroa Luonnonhaittakorvaus (422m€ 2010)
341 000 000 euroa Ympäristötuki (362m€)
Muut maatalouden tuet 2008:
469 000 000 euroa Maatalousyrittäjien eläkkeet (507m€ 2010)
400 000 000 euroa EU:n tuontitullit
213 000 000 euroa Lomitustoiminta (215m€ 2010)
150 000 000 euroa Rakennetuet
146 000 000 euroa Luopumistuet (146m€ 2010)
53 000 000 euroa EU:n tuki maaseudun kehittämiseksi
50 000 000 euroa Korkotuet (59m€ 2010)
24 000 000 euroa Sokerituotannon rakennetuet
22 000 000 euroa Energiaverotuki
15 000 000 euroa Tuet tapaturmavakuutuksiin
10 000 000 euroa Tuet maatalousneuvontaan
8 000 000 euroa Maataloustuetteiden vientituet
5 000 000 euroa Markkinointituet
3 000 000 euroa Satovahinkokorvaukset
2 000 000 euroa Tuet laatujärjestelmien kehittämiseen
======
yhteensä 3 437 000 000 euroa
Suomea voisi hyvällä omalla tunnolla kutsua maailman pohjoisimmaksi valtioksi; Onhan suunnilleen puolet Hangon leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä suomalaisia. Siksi ilmastomme ja luontomme on suhteellisen karua.
Onko Suomen todellakin järkevää kilpailla hedelmällisempien alueiden kanssa samoilla elintarvikkeilla ? Kuten vehnällä tai öljylämmitteisissä kasvihuoneissa kivivillassa ravinneliuoksilla tuotetuilla tomaateilla ja kurkuilla ?
Vai olisiko kuitenkin viisaampaa keskittyä Suomessa tuottamaan sellaiseen elintarvikkeiden perustuotantoo, joka täällä luonnostaa kasvaa ja joita voidaan tuottaa kannattavasti ilman tukiaisia. Esimerkkinä mainittakoon sienet, joiden kaupallinen tuotanto Suomessa alkoi vasta italialaisten aloitteesta ja voimin. Suomalaisten elintarvikkeiden perustuottajien oma-aloitteellisuushan on tapettu nykyisellä kuulemani mukaan byrokraattisella tukiaispolitiikalla.
Suomessa on viimeisten vuosikymmenten aikana lopetettu runsain mitoin erilaisia teollisuustyöpaikkoja; Näistäkin työpaikoista suurin osa olisi voitu pelastaa yhteiskunnan tukiaisten avulla. Tukiaisten vain tiedetään vääristävän talouden tehokasta toimintaa, eikä Suomen valtiolla olisi ollut varakaan pelastaan jokaista työpaikkaa.
Miksi yhteiskuntamme arvottaa yhden Kemijärveläisten maataloustuottajan työpaikan 50 000€:n tuen arvoiseksi, kun samaan aikaan samalla Kemijärven paikkakunnalla Suomeen vientituloja tuoneen lakkautetun kännykkälaturitehtaan työpaikat jäivät ilman tukia ? Tuotos-panos-mentelmällä katsottaessa kännykkälaturitehtaan työpaikka olisi luonut maahamme enemmän lisäarvoa.
"Maataloudessa on käytetty laajalti minimihintoja, minkä aiheuttama ylitarjonta tunnettiin Suomessakin ("voivuoret", "viljavuoret" - hyvä sato uutisoitiin lehdissä ongelmana). Nykyään EU:ssa pyritään samaan ilman suoranaista minimihintaa: jos hinta alittaa ns. interventiohinnan, EU ostaa tuotetta niin paljon, että hinta nousee itsestään interventiohinnan tasolle kysynnän lisääntymisen vuoksi. Tämä johtaa "voivuoriin" EU:n varastoissa"
Eli jos hinta menisi markkinahinnaksi, valtio ostaa 'ylijäämän'. Tätähän tässä on jankattu nyt 100 viestin verran, eli jos muuten ei saa tavaraa kaupan tiettyyn hintaan, valtio ostaa. Nyt pitäisi saada tämä sama käytäntö harjanvarsille, niin johan olisi muutkin yrittäjät samalla viivalla. Harjanvarrelle voitaisiin sopia vaikka parin euron minimihinta, ja jos markkinoilta ei löydy ostajia, valtio ostaa loput.
Mutta jos maatalous otetaan vertailupohjaksi, olisi sen harjan varren minimihinta lähempänä kahta senttiä, kuin kahta euroa...
EU:n tasollakin on vahva yhteisymmärrys maataloustukien alentamisen tarpeesta. Ihan samalla tavalla muiden maiden tukia tullaan alentamaan.