Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko rohkaista omia lapsianne ottamaan luokan hiljaisimmatkin huomioon?
16.08.2011 |
Oma lapseni on ujo. Hän aloitti jo neljännen luokan, eikä ole omasta luokastaan saanut läheisiä ystäviä. Muut tytöt ovat meneviä riehujia, jotka mennä viipottavat välitunnit puissa ja kuralätäköissä. Tyttäreni on hiljainen ja tykkää rauhallisista leikeistä ja kykenee kyllä keskustelemaan asiasta kuin asiasta.
Tyttöä rohkaistaan joka päivä menemään mukaan riehumisleikkeihin, mutta on kömpelö, eikä edes osaa kiivetä puuhun..
Tuntuu niin raadolliselta patistaa omaa lasta menemään mukaan ja osallistumaan, kun muut ovat niin eri maata. Opettajalle on puhuttu asiasta, mutta levittelee käsiään - ei voi tehdä mitään. Tytöt sopivat kyläilyistä keskenään, eikä meidän tyttö pääse muille kuin todella harvoin. Korkeintaan silloin, kun jonkun kaikki muut kyläilysopimukset menevät mönkään.
Lapseni ei ole paha. Ujous ei ole tavatonta. Voisitteko te rohkaista omia lapsianne ottamaan ne luokan hiljaisimmatkin huomioon, jotteivät jäisi yksin ja eristäytyisi?
Kommentit (141)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun tyttäreni meni 4,5 -vuotiaana tarhaan ja oli varmaan noin vuoden ajan aika pallohukkainen, kun ei ymmärtänyt sitä, miten 4-5 -vuotiaiden ryhmässä jo tytöt leikkivät tiukasti pareittain. Jo aamulla sopivat, että "oleksä mun kaa tänään..."
Toki omanikin siihen sitten sopeutui, vaikka keskenämme juteltiin usein, että muitakin voi leikkiin ottaa.
Kauheaa, jos vanhemmat oikeasti sanovat lapsilleen, ettei uusia voi kaveriporukkaan ottaa.
-129-