Joskus ihmettelen eräiden ihmisten suurta viehtymystä koiriin...
Kun elämässä ei mitään muuta ole kuin koirat. Töissä puhutaan vain ja ainoastaan koirista (ikään kuin se suurtakaan osaa työkavereista kiinnostaisi) ja esim facebookin seinällä ei mitään muuta olekaan kuin hurtta-asiaa...elämä todellakin pyörii vain sen yhden asian ympärillä :D
Kommentit (24)
ei ne mulle mitään merkkaa mutta ärsyttää toki kuunnella jonnin joutavia joka ikinen päivä. Voisit toki hankkia elämääs vähän enemmän sisältöä! t. ap
on ylipäätään kummallista, jos elämästä löytyy vain yksi fanaattisen kiinnostuksen kohde.
kuten neulomisesta, virkkauksesta, leipomisesta, ruuanlaitosta, eräilystä, metsästyksestä jne.
Töissä nämä asiat ei vaan kiinnosta ketään.
Siellä kuitenkin on muutama kellä on koiria, joten siksi puhun koirista.
Jos siellä joku muu vaikka metsästäisi tai neuloisi niin puhuisin sitten niistä asioista enemmän.
Jos se mistä minä puhun haittaa jotakin ihmistä, niin saa mulle tulle puhumaan muistakin asioista.
Olen niiiin lopen kyllästynyt fundamentaali-koiraihmisiin! :D
Jotenkin vielä siedän/ymmärrän sen että ihmiset hehkuttavat lapsistaan, mutta välillä tuntuu, että näille koiraihmisille ne koirat on lapsiakin tärkeämpiä. Ahdistavaa!
jos joku puhuu koko ajan lapsestaan, onko se ärsyttävää?
enkä tosiaan jaksaisi sellaisen ihmisen kanssa kovin pitkään hengailla...
jankuttaminen....enkä tunne yhtäkään jatkuvasti lapsistaan jankuttavaa ihmistä. t. ap
eikös nyt kuitenkin lapsi ole normaalin ihmisen elämässä himpun verran eri asia kuin koira? Ihan aikuisten oikeesti kun asiaa ajatellaan.
vaahtoavat vain koiristaan. Itse en välitä koirista eikä ne kiinnosta pätkääkään mutta ymmärrän toki että joku muu niistä kiinnostuu...mut elämässä pitää olla muutakin kuin vain koirat. Aika surullista jos ei ole...
ja lapsi on lapsi.
Kait ne ihmiset nyt omista harrastuksistaan puhu ihan yleisestikin ottaen, on ne harrastukset sitten mitä vaan.
Taas joku ääliö yrittää verrata lapsia koiriin eikös nyt kuitenkin lapsi ole normaalin ihmisen elämässä himpun verran eri asia kuin koira? Ihan aikuisten oikeesti kun asiaa ajatellaan.
on ainakin äärimmäisen tylsää, jos ihminen vouhkaa vain yhdestä asiasta, oli se sitten koira taikka lapsi.
eikös nyt kuitenkin lapsi ole normaalin ihmisen elämässä himpun verran eri asia kuin koira? Ihan aikuisten oikeesti kun asiaa ajatellaan.
määrittele kuka on normaali ihminen ja kuka ei. Jos ei esim. itsellä ole lapsia eikä niitä haluakaan, mutta koira löytyy, niin oletettavasti se koira on sitten lapsia tärkeämpi.
mutta meillä on ollut aina koiria. Synnyin koirien keskelle. Opin lukemaan niitten ilmeitä, eleitä paremmin kuin ihmisten vastaavia jo hyvin nuorena. Mulla on aina ollut koiria, rakastan niitä.
En ole mikään koirafundamentalistikaan. Puhun kyllä muustakin, mulla on perhe ja lapsiakin. Tosin se perhekin on koirarakas ja yleensäkin eläinrakas.
Yleensäkin vaan voi olla niin, että mulla ei ole yhtään mitään muutakaan puhuttavaa sellaisen ihmisen kanssa,
joka ei tykkää mistään eläimistä.
Sellaisten ihmisten kanssa mulla ei vaan ole paljoakaan yhteistä.
eikös nyt kuitenkin lapsi ole normaalin ihmisen elämässä himpun verran eri asia kuin koira? Ihan aikuisten oikeesti kun asiaa ajatellaan.
määrittele kuka on normaali ihminen ja kuka ei. Jos ei esim. itsellä ole lapsia eikä niitä haluakaan, mutta koira löytyy, niin oletettavasti se koira on sitten lapsia tärkeämpi.
Mulla on yksi tuttu, joka ei voi saada lapsia, ja hän on tosi innokas koiraharrastaja. Hänen kanssaan juttelen aina tosi paljon koirista, koska tiedän, että se on hyvin tärkeä juttu hänelle, ehkä hieman verrattavissa lapsiin. Ja itseänikin koirat kiinnostaa, joten ei oo vastenmielinen aihe.
ihmiset yleensä vaan juttelee mielellään asioista mtikä heitä kiinnostaa. Toisilla se on koirat ja toisilla vaikka kaljat.
tylsimyksinä joiden elämästä puuttuu sisältöä. Eivätkä he useinkaan tajua sitä ettei muita kiinnosta heidän koiransa...sitten kiduttavat muita niillä jutuillaan päivästä toiseen.
Taas joku ääliö yrittää verrata lapsia koiriin eikös nyt kuitenkin lapsi ole normaalin ihmisen elämässä himpun verran eri asia kuin koira? Ihan aikuisten oikeesti kun asiaa ajatellaan.
Samalla lailla ne lapset kuin koiratkin voivat jonkun elämän täyttää ja siitä sisällöstä on jauhettava kaikille. Jos kysyt mitä kuuluu, niin kuulumisina kerrotaan lasten kuulumiset. Kun kysyt, että kiva joo, mutta mitä SINULLE kuuluu, niin henkilö ei edes ymmärrä kysymystä. Koska elämän sisältö on vain se lapsi/lapset tai koira/koirat tai elämänkumppani jne.
Pitäis olla omakin elämä, eikä pyöriä vain yhden asian ympärillä..
Niitten kanssa harrastetaan (agility, näyttelyt, toko jne), koulutetaan, kilpaillaan, lenkkeillään jne.
Ja koiramaailma on tosi mukaansa vievää, kun koirien kanssa rupeaa harrastamaan.
Itsellänikin on koiria aina ollut ja aikaisemmin harrastan niiden kanssa enemmänkin. Tuolloin olin itsekin varmaan joidenkin mielestä ärsyttävä kun tosiaan puhuin kuulumisteni sijaan aina koirien kuulumisista jne. Mutta ne tosiaan oli mun suurin sisältö elämässä silloin, kun ei ollut miestä eikä lapsia, eikä muitakaan harrastuksia.
Sorry, jos koirani ärsyttävät sinua...:)