Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko rohkaista omia lapsianne ottamaan luokan hiljaisimmatkin huomioon?
16.08.2011 |
Oma lapseni on ujo. Hän aloitti jo neljännen luokan, eikä ole omasta luokastaan saanut läheisiä ystäviä. Muut tytöt ovat meneviä riehujia, jotka mennä viipottavat välitunnit puissa ja kuralätäköissä. Tyttäreni on hiljainen ja tykkää rauhallisista leikeistä ja kykenee kyllä keskustelemaan asiasta kuin asiasta.
Tyttöä rohkaistaan joka päivä menemään mukaan riehumisleikkeihin, mutta on kömpelö, eikä edes osaa kiivetä puuhun..
Tuntuu niin raadolliselta patistaa omaa lasta menemään mukaan ja osallistumaan, kun muut ovat niin eri maata. Opettajalle on puhuttu asiasta, mutta levittelee käsiään - ei voi tehdä mitään. Tytöt sopivat kyläilyistä keskenään, eikä meidän tyttö pääse muille kuin todella harvoin. Korkeintaan silloin, kun jonkun kaikki muut kyläilysopimukset menevät mönkään.
Lapseni ei ole paha. Ujous ei ole tavatonta. Voisitteko te rohkaista omia lapsianne ottamaan ne luokan hiljaisimmatkin huomioon, jotteivät jäisi yksin ja eristäytyisi?
Kommentit (141)
muiden leikkeihin, myös muiden on vaikea sopeutua hiljaisiin leikkeihin. Tosin nuo hyppynarut, ruudut, meidän aikana twistit jne oli sellaisia joihin kaikki, ajoittain myös pojat, osallistuivat. Voisiko opettajalta kysyä onko muilla luokilla ujoja ja rauhallisia leikkejä leikkiviä, joiden joukkoon tyttösi voisi usuttautua? Eihän välkkärikavereiden ole pakko olla omalta luokalta, ja alakoululaisilla ainakin ennen oli yhtenevät välituntiajat. Ei sun tyttö varmaan nauti niistä raisuista leikeistä sen enempää kuin raisut tytöt hiljaisista leikeistä. Ja jos sitä hyppistä ryhtyy hyppelemään joidenkin muiden kanssa, niin ehkäpä ne oman luokankin tytöt siitä innostuvat. Kurja tilanne kyllä kaikkinensa. Mutta koittaka löytää kaltaisensa ystävä lapselle, jotta hän voi tuntea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut pienestä asti ap:n tyttären kaltainen ja kokemuksesta tiedän että ujot ja rauhalliset ovat yleensä muiden, lasten varsinkin, mielestä vain tylsiä ja jopa ärsyttäviä. Ketään ei voi pakottaa olemaan toisen kaveri eikä ujokaan yleensä edes viihtyisi noiden aktiivisempien yksilöiden mukana. Itselläni tilanne ratkesi kun neljännellä luokalle tuli toinen rauhallinen tyttö, ystäviä ollaan vielä tänäkin päivänä.
missä se vika on, jos muut lapset tulevat keskenään toimeen, mutta yksi hidas ja ujo hissukka ei vaan pysy mukana...ja että muiden pitää muuttua, jotta yksi voi olla muuttumatta. Just.
Mitä muuta ap:n lapsi on tehnyt kuin ymmärtänyt (ja ollut yksin?)
Koko luokan pitää pysähtyä edes yhdeksi välitunniksi leikkimään hyssykän lapsen kanssa, mutta hyssykän ei sitten tarvitse ymmärtää niitä, joilla piisaa vauhtia.
Vilkkaat lapset "katsovat omaa napaa" ja ujot lapset eivät. He ovat sillä tavalla fiksuja ja erityisiä.
luonnostaan empaattinen. Ymmärrän ap:n huolen ja yritän yhä edelleen muistuttaa lapsiani hyvästä ja muita huomioivasta käytöksestä. Onko lapsellasi mitään harrastusta jota kautta saisi ehkä enemmän luotua yhteishenkeä luokkakaverien kanssa ts. jonkun luokkakaverin kanssa harrastamaan. Sehän voi olla vaikka kokki-, askartelukerho tms.
Poikani 13v. luokkakaveri on erittäin mukava, fiksu ja kiva poika mutta ei liikunnallisesti niin lahjakas kuin moni muu. Hän on silti erittäin pidetty luokkakavereidensa keskuudessa.
Yritä keksiä lapsille jotain yhteistä tekemistä mahdollisuuksiesi mukaan.
Kutsuisin alkuun yhden kaverin kerrallaan niin ei pääse syntymään kolmiodraamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olin lapsena ujo, joten osaan asettua ujon asemaan.
niitä apuja, mikä on paras tapa puheliaan ja riehakkaankin lapsen lähestyä ujoa ja hiljaista. Jos toinen menee lähestymisyrityksistä aivan hepuliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ehkä sitä vauhtia voisi hiljentää eli kun menee juttelemaan, niin rauhoittuu, kysyy jotain ja odottaa ihan rauhassa että toinen ehtii vastata. Ehkä juttelu sujuu toisten lasten kanssa hyvin, mutta esim anoppi papattaa lapsellemme niin paljon (tyyliin viisi kysymystä samaan hengenvetoon), ettei lapsi saa suunvuoroa ja menee hämilleen eikä osaa vastata enää mihinkään. Ja siitä alkaa taas anopin papatus, veikö kissan kielen jne
niitä apuja, mikä on paras tapa puheliaan ja riehakkaankin lapsen lähestyä ujoa ja hiljaista. Jos toinen menee lähestymisyrityksistä aivan hepuliin?
missä se vika on, jos muut lapset tulevat keskenään toimeen, mutta yksi hidas ja ujo hissukka ei vaan pysy mukana...ja että muiden pitää muuttua, jotta yksi voi olla muuttumatta. Just.
Ap Pyysi että sitä ujoa tyttöä voi pyytää ja kannustaa mukaan "hurjiin leikkeihin" Varmasti lähtee leikkiin mukaan kun muutama viitsisi pyytää ja kannustaa.
Ei tässä pyydetty että muiden pitää muuttua hiljaisiksi, miten helvetissä jonkin on noin vaikee ymmärtää lukemaansa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[Ap Pyysi että sitä ujoa tyttöä voi pyytää ja kannustaa mukaan "hurjiin leikkeihin" Varmasti lähtee leikkiin mukaan kun muutama viitsisi pyytää ja kannustaa. Ei tässä pyydetty että muiden pitää muuttua hiljaisiksi, miten helvetissä jonkin on noin vaikee ymmärtää lukemaansa??
"Tyttöä rohkaistaan joka päivä menemään mukaan riehumisleikkeihin, mutta on kömpelö, eikä edes osaa kiivetä puuhun.."
Siis ap ei pyytänyt rohkaisemaan villeihin leikkeihin, vaan sanoi, ettei tyttö niihin kykene!
Ap Pyysi että sitä ujoa tyttöä voi pyytää ja kannustaa mukaan "hurjiin leikkeihin" Varmasti lähtee leikkiin mukaan kun muutama viitsisi pyytää ja kannustaa.
Lapset ovat lapsia, huvittelevat leikkimällä eivätkä aina ole erityisen pitkäjänteisiä tai rationaalisia. Siinä ei ole mitään väärää.
Miksi heidän pitäisi siis kannustaa AP:n lasta mukaan, kun AP:n lapsi ei selvästi leikeistä innostu? Eikö lapsen kannustaminen ja opastaminen (kasvattaminen) ole AP:n tehtävä?
Jos riehakkaat lapset joutuvat "raahaamaan" hiljaista mukanaan ja hiljainen ei noista riehuleikeistä tykkää, niin koko porukalla on välitunti äkkiä pilalla. Mutta sehän ei ilmeisesti AP:tä haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen patistellut leikkimään hiljaisten ja ujojen kanssa, sekä pyytämään heitä kylään ja synttäreille. Vaan enpä patista enää.
Kahdet synttärit on jo meillä pilattu, ja lapsen kertoman mukaan useat muutkin luokkakavereitten synttärit, koska yksi hiukan arempi (tai sitten vain laiskempi) lapsi EI HALUA LEIKKIÄ MITÄÄN!
Siis tämä lapsi ei halua/jaksa/viitsi alkaa mihinkään leikkiin, joten synttärin järjestäjät ovat pulassa, koska tavoitteena olisi keksiä kivaa tekemistä kaikille.
Olen pahoillani lapsesi puolesta, ap.
Olet saanut omituisia vastauksia, mutta niinhän se täällä on aina, valkoinen roskaväki puolustelee omien lastensa jengiytymistä ja huonoa käytöstä vetoamalla siihen, että heidän lapsensa ne vasta sosiaalisia ja kivoja ovatkin.
Nyt jo lukioikäinen poikani ei osallistunut riehumisleikkeihin vaan seisoi yleensä yksin koulun pihassa. Hän seurasi sivusta, miten muut saivat jälki-istuntoa milloin mistäkin syystä. Aina joskus tuli kollektiivinen rangaistus kaikille pojille, mutta sitä ei pojalleni langetettu, koska tiedettiin, ettei tämä ollut mukana.
Muiden huomioonottamisesta puhuttiin koulussa. Siellä käytiin läpi kaikki "kiva kaveri" -jutut, mutta turhaan. Muutamat vanhemmat syyllistivät minua vanhempainillassa siitä, että hyväksyn lapseni hiljaisuuden. Vika oli minussa, joka olin kasvattanut nynnyn (ja tätä keskustelua käytiin silloin, kun puhuttiin muiden poikien huonoista tavoista). Poika kelpasi kyllä ryhmätyökaveriksi, koska jokainen tiesi, että hän teki täydellisen työn vaikka yksin. Harmi, että opettajakin tiesi tämän ja samasta ryhmätyöstä poikani saattoi saada arvosanan 10 ja ne muut arvosanan 6.
Tilanne muuttui vasta yläkoulussa, jossa löytyi pari rauhallisempaa kaveria, joiden kanssa muodosti sitten luokan veturioppilaiden kolmikon.
Vika ei ole äidissä eikä lapsessa vaan niissä luokkakavereissa, joiden vanhemmat eivät ole ikinä opettaneet omaa lastaan ottamaan muita huomioon. Koulu on lapsen työpaikka, siellä tullaan kaikkien kanssa toimeen ja otetaan kaikki huomioon. Myös ne hiljaiset. Välitunti ei ole aikaa, jonka saa käyttää muiden eristämiseen, se pitäisi opettajankin tietää.
Eli vielä kerran yhteys opetajaan, vielä kerran vakava keskustelu siitä, mitä koulu aikoo tehdä perusopetuslain toteuttamiseksi tämän lapsen kohdalla. Ketään ei saa syrjiä, ei edes sitä hiljaista, ei edes välitunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä naruhyppely, keinuminen ja jalkapallo on riehuvinta, mitä tiedetään. Välituntivalvojalla olisi kaikki mahdollisuudet keksiä tekemistä, joka sopisi ap:n lapselle ja johon muutkin tulisivat mukaan. Jostain syystä aika moni valvoja tyytyy juttelemaan omasta mielestään kivojen lasten kanssa.
Välitunti ei ole aikaa, jonka saa käyttää muiden eristämiseen, se pitäisi opettajankin tietää.
Mutta mitä eristymistä AP:n tapauksessa tapahtuu, kun AP:n lapsi ei halua osallistua raisuihin leikkeihin ja raisut lapset eivät taas halua leikkiä rauhallisia leikkejä? Olisi aivan eri asia, jos muut lapset sanoisivat AP:n lapselle, että et saa tulla, mene pois.
että tuskin ne rauhallisetkaan leikit ihan yhdessä noin vain sujuu.
Veikkaan, että hyppynaruleikit yms. eivät suju yhtään paremmin, kun toisilla on vauhti päällä ja toisilla ei. Välttämättä kyse ei ole niinkään ujon ja riehakkaan eroista vaan enemmänkin nopeiden ja hitaiden eroista. Ne nopeat on ehtineet pyörittää hyppynarua, hypellä ruutua ja pelata palloa siinä ajassa, kun se hidas on vetänyt kengät jalkaan. Sitten onkin vuorossa jo puuhun kiipeilyä jne. ja se hidas hämmästelee, miten ei pyydetä mukaan.
Ujo ja hidas on hankala yhdistelmä, koska se estää kaikenlaisen mukanaolon sellaisissakin leikeissä, joissa on vapaa pääsy. Se hidas kun ei ehdi mukaan silloin kun muut lähtevät ulos, ja kun lopulta pääsee ulos, ei uskalla pyytää pääsyä mukaan.
Suosittelen tosiaan sitä, että tyttösi pyytää yhtä kaveria kerrallaan teille kotiin leikkimään. Voitte palkita tätä tyttöä esim. viemällä seuraavalla kerralla hoplopiin/syömään tms. Näin tyttösi seurasta tulee tavoitellumpaa. Ehkä ne leikit eivät suju, koska porukkaa on liikaa ja vauhtia on liikaa, mutta kahden kesken voi sen vauhdikkaimmankin tahdissa ehkä pysyä. Ehkä tytölle tosiaan kannattaisi löytää harrastus, jossa olisi toisia hitaampia ja rauhallisempia leikkijöitä.
Ottaisin kyllä vielä yhteyttä rehtoriin. Ei opettaja voi laittaa hanskoja naulaan, jos yksi lapsi joutuu aina olemaan välitunnit yksin. Ope pystyy tekemään paljon esim. laittamalla tyttösi järjestäjäksi ja pariksi jonkun tytöllesi mieleisen kaverin. Välitunnit sisällä tai lähtemällä ulos vasta myöhemmin saattaisivat poikia hyviä leikkejä näiden tyttöjen välillä. Opettajan tehtävä on yrittää uudestaan ja uudestaan järjestää tilaisuuksia, joissa tyttösi pääsee leikkiin mukaan. Älkää antako opettajan luovuttaa. Ryhmätöissä, paritöissä ja erilaisissa projekteissa, liikuntatunneilla jne. on vain järjestelykysymys, että tytölläsi on kaveri. Kun vielä tsempaatte tyttöä puhumaan ja keskustelemaan kaverin kanssa, tilanne on jo paljon valoisampi.
Koko luokan pitää pysähtyä edes yhdeksi välitunniksi leikkimään hyssykän lapsen kanssa, mutta hyssykän ei sitten tarvitse ymmärtää niitä, joilla piisaa vauhtia. Vilkkaat lapset "katsovat omaa napaa" ja ujot lapset eivät. He ovat sillä tavalla fiksuja ja erityisiä.
Käsittääkseni hän ei mitenkään estä muita riehumasta. Siksi ne muut voisivat yhtenä välituntina olla kuten ihmiset tässä maailmassa eli riekkumatta. Se olisi hyvin terveellistä.
Meillä on koulussa yksi välitunti, jonka aikana lasten on pakko opettajan johdolla kiertää reipasta kävelytahtia koulutaloa. Oppilaita on vain noin 150, joten tämä onnistuu. Siellä mennään kuin armeijassa ikään, eikä kukaan vilkas lapsi pääse pakoon rauhallista toimintaa.
Anna mun kaikki kestää! Ja nyt sitten jätetään se hiljainen kutsumatta. Tuliko mieleen, että se hiljainen olisi ollut ihan tyytyväinen, kun olisi vain katsonut muiden leikkimistä, pelaamista jne. Jos ei leikki kelpaa, niin olkoon leikkimättä. Minä ainakin olin lapsena varsin tyytyväinen, kun sain rauhassa katsoa miten muut leikkivät ja samanlainen on yksi lapsistani. Onneksi hänet ainakin vielä on kutsuttu synttäreille.
Minä olen patistellut leikkimään hiljaisten ja ujojen kanssa, sekä pyytämään heitä kylään ja synttäreille. Vaan enpä patista enää.
Kahdet synttärit on jo meillä pilattu, ja lapsen kertoman mukaan useat muutkin luokkakavereitten synttärit, koska yksi hiukan arempi (tai sitten vain laiskempi) lapsi EI HALUA LEIKKIÄ MITÄÄN!
Siis tämä lapsi ei halua/jaksa/viitsi alkaa mihinkään leikkiin, joten synttärin järjestäjät ovat pulassa, koska tavoitteena olisi keksiä kivaa tekemistä kaikille.
Olen pahoillani lapsesi puolesta, ap.
Ap Pyysi että sitä ujoa tyttöä voi pyytää ja kannustaa mukaan "hurjiin leikkeihin" Varmasti lähtee leikkiin mukaan kun muutama viitsisi pyytää ja kannustaa.
Lapset ovat lapsia, huvittelevat leikkimällä eivätkä aina ole erityisen pitkäjänteisiä tai rationaalisia. Siinä ei ole mitään väärää.
Miksi heidän pitäisi siis kannustaa AP:n lasta mukaan, kun AP:n lapsi ei selvästi leikeistä innostu? Eikö lapsen kannustaminen ja opastaminen (kasvattaminen) ole AP:n tehtävä?Jos riehakkaat lapset joutuvat "raahaamaan" hiljaista mukanaan ja hiljainen ei noista riehuleikeistä tykkää, niin koko porukalla on välitunti äkkiä pilalla. Mutta sehän ei ilmeisesti AP:tä haittaa.
En yhtään ihmettele miksi koulukiusaaminen on lisääntynyt jos kasvatusperiaate on tämä..
Mitä ihmeen vaivaa siitä on sun lapselle että se sanoo välitunnin alussa ap:n lapselle "Hei tuu meidän kanssa hyppiin vesilätäköihin se on kivaa kaikki muutkin tulee"
Juu tuosta lauseesta on varmaan koko välitunti pilalla, varmaan koko loppuelämä.
Huoh, miks mä tyhmälle edes yritän selittää..
voi paljastua vaikka kuinka hienoja ominaisuuksia. Heillä voi olla vaikka kuinka vilkas mielikuvitus (yksin kun ovat saaneet olla) ja heidän leikkinsä voisivat kiinnostaa muitakin, jos vain malttaisivat kysyä eikä luokitella, ettei nössyköistä ole mihinkään.