Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tässä hyvä kirjoitus kaikille "allergikoille" : Ruokavammainen tässä terve :D
02.08.2011 |
Kuulostaako tutulta?
Ruokavammainen tässä terve
Kesällä suomalainen kyläilee. Se näkee naapureita, sukulaisia ja ramppaa kavereiden mökeillä.
Ennen kuin suomalainen tulee vierailulle, se soittaa kyläpaikkaan ja kertoo, mitä se ei syö.
Kaikki alkoi laktoosi-intoleranssista, joka oli muotia 1980-luvulla. Sitä diagnosoitiin itse.
Kun söi kaksi lihapiirakkaa neljällä nakilla, raa'alla sipulilla ja paistetulla kananmunalla ja joi päälle lasin maitoa, oli intolerantikko, jos maha tuli kipeäksi. Kyläpaikoissa piti olla hylaa.
Aluksi ruokavaliokikkailuun suhtauduttiin epäilevästi. Vastahan täällä oli vedetty pettua riippumatta siitä, miten vatsa toleroi männyn jälsikerrosta. Mutta elintaso kohosi ja televisiosta nähtiin, kuinka amerikkalaiset halusivat ravintolassa tonnikalasalaatin ilman tonnikalaa ja salaattia, tilalle pekonia ja leipää, kastike erikseen.
Nykyään on vähän vammainen jos kaikki ruoka käy. Onkohan sillä nyt eettiset ja moraaliset arvot kunnossa, miten sen kolesteroli, käykö se ihan täysillä?
Nykyaikaiseen varakkaaseen länsimaalaisuuteen kuuluu kehitellä itselleen jokin jänskä syömishäiriö.
Aikuiset ihmiset selittävät ihan pokkana, että he eivät tykkää katkaravuista, koska ne syövät merenpohjassa ruumiita ja näyttävät sikiöiltä. Yhden kotiin ei saa tuoda kalaa, koska se "haisee kalalta". Tosi moni "ei syö lihaa", paitsi broileria ja jauhelihaa ja toisinaan pihvin.
Kun työpaikkajuhlien ruokailua varten kysytään ihmisten allergioita, on täysin normaalia ilmoittaa kaikkien kuullen, että ruuassa ei sitten saa olla juustoa, koska mää en pidä juustosta hyi yäk.
Infantiileja ruokatottumuksia ei piilotella kaapeissa vaan niitä julistetaan ylpeänä pitkin tantereita, eikä niistä ole aikeitakaan päästä eroon.
Janne Kataja voi rauhassa avautua lehtihaastattelussa ja tv-ohjelmissa, että kana tuntuu hänen suussaan ihan jalkapohjalta, eikä kukaan ajattele, että koko kansan suosikkijuontajan ruokailutavat ovat jääneet hemmotellun kaksivuotiaan tasolle.
On yksi ruoka, joka käy kaikille suomalaisille nykyaikuisille: irtokarkit. Niitä on kaupoissa hyllykilometreittän, enemmän kuin liha- ja juustotiskejä yhteensä.
Sieltä löytää kaikille kaikkea, myös sille, joka ei voi syödä vaahtosieniä, koska ne näyttävät sieniltä tai lakumatoja, koska ne saattavat maistua chincillan jätökselle, jos sellaista olisi joskus maistanut.
Toimittaja Virpi Salmi
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Ruokavammainen+t%C3%A4ss%C3%A4+terve/…
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä (vieraanvaraiset ja vieraanvaraisuudestaan kuulut)emännät kyselee tietty kutsun yhteydessä puhelimessa mitä voin/voimme syödä.
Itse en mainosta muuten mitä en tautieni vuoksi voi syödä mutta hirveä haloo siitä nousee jos otan vain perunaa ja ruskeata kastiketta kun ruokapöytään mennään. Ne käy hyvin ja olen tyytyväinen niihin, söi muut mitä tahansa maustettuaj fileitä ja hanhenmaksapalleroita. Itselle ihan ok mutta emäntä päivittelee ja tekee asiasta numeron.
kuten Roosa Meriläinenkin juuri eilen totesi.
Joten ihan rohkeesti vaan kertomaan mistä tykkää ja mistä ei.
Mulla on yksi tätä, joka on saanut LI-diagnoosin 70-luvun lopussa ja meidän koulussa oli ala-asteella 2 oppilasta, joilla oli sama vaiva (aloitin koulun -87). Yläasteella muutama, mutta se olikin jo 90-lukua.
on moniallergikko lapsia kaksi. Joten teen jokaruoalle kolme eri ruokaa. MInulle ja miehelle ns. normaalia ruokaa ja molemmille lapsille omat ruokansa.
Sitten tulee näitä vieraita, jotka eivät tykkää sipulista, kalasta, tomaatista.... Olen sanonut suoraan, että en jaksa tehdä ruokia kenenkään (ainakaan aikuisen) mieltymysten mukaan. Huomion vain allergiat. Kukaan ei ole loukkaantunut ja mutinat ovat loppuneet.
Tosin pyrin huomioimaan mieltymykset esim. niin että en sekoita salaattia valmiiksi vaan raaka-aineet ovat omissa astioissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ikinä kehtais sanoa emännälle että mä en sit hei syö valkosipulii enkä katkarapui. Ihan helvetin moukkamaista ja lapsellista jopa 10vuotiaalta! :D
Huomaa kuinka hemmotellut akat on saanut kaiken kuten haluaa, juhlien jörjestäjiä käy tässä sääliksi. :D Kaikkea pitää erikseen tehä kun joku ei syö punasta lihaa ja toinen ei syö juustoa....voi v**u sanon minä! :D
Tuokin on tuollainen väkisin väännetty muka hauska juttu. Kannattaisi senkin tehdä jotakin muuta työtä välillä, että saisi uutta jutunjuurta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoisin, että hyvä kirjoitus.
Koska näitähän riittää, jotka esim. ravintolassa kertovat olevansa "allergisia" jollekin ruokalajille, josta eivät pidä, jotta sitä ei varmasti eksyisi lautaselle. Tai kasvissyöjiä, jotka todellisuudessa eivät pidä jostain liharuoista, ja sen vuoksi tilaavat erikseen kasvisruoan, joka sitten jääkin syömättä, kun lihavaihtoehto sillä kerralla näyttääkin paremmalta.
Ei ole mukava koko ajan selvittää ja pitää huolta siitä, että miten oikeasti allergiselle ei ole sama asia, että noukitaanko annoksesta yksi aine pois, vaan että se aine ei saa päästä kosketuksiinkaan lapsen aterian kanssa. Tietysti me tehdään suurin osa ruoista itse, mutta välillä on kiva syödä muuallakin, ja jotkut tutut jopa haluavat välillä tarjota ruokaa.
Meillä sentään voi odottaa, että allergiat alkaisivat pikku hiljaa helpottaa iän myötä.
Ja nyt kävi tekemään mieli irtokarkkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei olla nirsoja, vaan ihan oikeasti allergisia!
Olisi kovin hieno juttu, jos nirsoilijat lopettaisivat nuo muka allergiansa!
Olen allerginen. Minulla oli jo synnytyslaitoksella allergista ihottumaa (!?). Olen vältellyt tiettyjä ruokia 37 vuotta, ilman suurempia ongelmia.
Jos kosken raakaan kalaan, käteni turpoaa kuin puhalletuksi kumihanskaksi ja jos sipaisen tällä kädellä kasvoja, silmäni turpoavat umpeen. MUTTA: pakastetuista kalapuikoista ei tule mitään oireita! En voi sille mitään. Olenko allerginen kalalle vai en? Mielestäni olen. Saan oireita myös ahvenfileista tms tuoreena laitetuista kaloista, mutta useimmat miedosti kalanmakuiset pakasteet eivät aiheuta oireita (!).
Vatsani ei siedä punajuurta, maksaa tai mustikkaa; ehkäpä sekin on allergiaa. En voi syödä mustikkapiirakkaa kuin kotona, koska vatsa menee sekaisin. Vaimo siitä piruileekin, onhan kummallinen allergia kun oireita tulee vain kodin ulkopuolella. No joo, en halua rynniä kyläpaikassa vessaan ja varata sitä tunniksi vain minulle... Kotona voin mustikkapiirakan takia vähän kärsiäkin, ja sitä paitsi meillä on kaksi vessaa.
Kun syön lounaspaikassa salaattia, tunnen salaatissa käytetyn pähkinän parin minuutin kuluttua ruokailun aloituksesta ikenien turpoamisena ja korvien sisäpuolisena kutinana. Salaatin syöminen loppuu siihen.
Näitä tarinoita on vaikka kuinka.
Lääkärin kommentti allergiadiagnoosiin: "jos itse huomaa olevansa allerginen jollekin ruoka-aineelle, niin niin se sitten on. Mitä sitä erikseen enää testaamaan." Lääkäri lupasi kirjoittaa myös todistuksen lapsen allergioista ilman erillisiä testejä.
Olen allerginen mm. sellerille, joka selvisi vasta Prick-testissä. Aiemmin olin vain inhonnut sen makua, mutta itse asiassa elimistöni ja aivoni oli kehittänyt aversion selleriä kohtaan, koska halusi säästyä allergiselta reaktiolta.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on parantunut refluksitauti ja olen päässyt eroon vuosia kestäneestä lääkityksestä , kun olen "lopettanut" hiilihyraattien syönnin.
Haavainen paksusuoleni ja vatsahaavani ovat paratuneet kun olen "lopettanut" hiilarien syönnin.
Minä olen varmaankin joku muka allerginen kun olen itse omilla valinnoillani parantanut elämänlaatuani.
En kuitenkaan toitota ilmoille sitä jos jossakin paikassa ei ole tarjota minulle hiilihydraatitonta vaihtoehtoa. Voinhan aina ottaa omat eväät mukaan.
Tuntuu joskus, että VHH ruokavaliota noudattavat ihmiset ovat vapaata riistaa, joita voi halveksia vain sen takia kun jotkut eivät tykkää sanasta karppaajat.