Lue keskustelun säännöt.
Paljonko 17v maksamaan palkastaan kotiin?
28.07.2011 |
Teini on harjottelussa ja saa n. 700e/kk brutto. Lapsilisä teinistä loppui, eli tuloni pienenivät n. 230e (viidennen lapsen lapsilisä plus yh-korotus). Ennen pienennystä oltiin nippanappa toimeentulotukirajan yläpuolella, nyt menee miinukselle ilman noita teinin tuloja. Minun tuloni tällä hetkellä vanhempainraha nettona 600e, perheessä 4 muuta lasta ja kohta kotihoidontuki. Jos hakisin sossusta tuskin saisin koska teinin tulot lasketaan perheen yhteisiksi tuloiksi.
Teini oli jo vuoden töissä normaalityöajalla palkatta, nyt on innoissaan kun saa sentään jotain rahaa mikä on ihan oikein. Suunnittelee mitä ostelee ja osan säästää. Varotin että jotain pitää maksaa itse asumisesta, ruuasta ja muusta kotiin, saattaa myös olla että asumistukemme laskee. Ja vuoden päästä loppuu elatustukikin kun täyttää 18v.
Mikä olisi mielestänne kohtuullinen raha maksaa kotiin ruuasta ja asumisesta?
Meidän muiden yhteiset tulot siis samat tai kohta pienemmät kuin teinin, plus elatustuet ja lapsilisät mutta silti alle 300e per henkilö eli teinillä tuplatulot meihin muihin verrattuna.
Toisaalta se että saa jotain kannustaa työntekoon, on todella hyvä työssä vaikka vasta harjoittelija. Toisaalta haluaisin että opiskelee ja saa kunnon palkkaa joskus, tosin kyllä tota menoa tulee saamaan töitä ilman koulujakin kun tekee nyt jo parempaa tulosta kuin moni vakkari.
Mutta mitä olis kohtuullista maksaa kotiin?
Kommentit (240)
ovat auttaneet asuntosäästämisessä tms.? Ei se ole mikään vanhemman velvollisuus, vaikka toki vastuullista rahankäyttöä on lapsille hyvä opettaa.
En henk. koht. tunne ketään, joka olisi alkanut säästää asuntoon 17-18-vuotiaana, ja ihan hyvin tuttavapiiri on oman elämän alkuun päässyt, ja lähes kaikilla on korkea koulutus ja oma asunto. Vanhempia on turha syyllistää, jos ei itse osaa hoitaa asioitaan!
Mutta en ikinä käskisi omaa lastani maksamaan mitään kotiin vaan vaatisin, että hän alkaa säästämään omaan asuntoon sen sijaan.
Olen lapsilleni sen velkaa, että autan heitä oman elämän alkuun. Omat vanhempani eivät sitä tehneet ja todellakin olen saanut siitä kärsiä pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai tällaista pohdintaa voi olla kuin Suomessa, hyvinvointi yhteiskunnassa.
Muualla kai ihmiset hakeutuisivat töihin niin, että voisivat elättää itsensä ja lapsensa ja teininsä eikä laskettaisi miten saadaan tuet riittämään.
Minusta kysymyksen pitäisi kuulua, että miten vanhempana pysytyn elättämään lapseni, kantamaan vastuuni. Kouluttaudunko uudelleen, menenkö töihin vai mitä teen. Ei siis, että miten saan nuoren rahat omaan käyttööni.
Ei kai tällaista pohdintaa voi olla kuin Suomessa, hyvinvointi yhteiskunnassa.
Muualla kai ihmiset hakeutuisivat töihin niin, että voisivat elättää itsensä ja lapsensa ja teininsä eikä laskettaisi miten saadaan tuet riittämään.
Minusta kysymyksen pitäisi kuulua, että miten vanhempana pysytyn elättämään lapseni, kantamaan vastuuni. Kouluttaudunko uudelleen, menenkö töihin vai mitä teen. Ei siis, että miten saan nuoren rahat omaan käyttööni.
Ei kai tällaista pohdintaa voi olla kuin Suomessa, hyvinvointi yhteiskunnassa.
Muualla kai ihmiset hakeutuisivat töihin niin, että voisivat elättää itsensä ja lapsensa ja teininsä eikä laskettaisi miten saadaan tuet riittämään.
Minusta kysymyksen pitäisi kuulua, että miten vanhempana pysytyn elättämään lapseni, kantamaan vastuuni. Kouluttaudunko uudelleen, menenkö töihin vai mitä teen. Ei siis, että miten saan nuoren rahat omaan käyttööni.
Mä tunnen useita, joiden vanhemmat neuvoivat nuoriaan heti asuntosäästäjiksi ja tulivat takaamaan ensiasunnon. Näillä tutuillani menee huomattavasti paremmin kuin niillä maailman opettamilla.
Toivottavasti joku muu neuvoo viisaasti lapsiasi kun kerran itse olet tuollainen.
ovat auttaneet asuntosäästämisessä tms.? Ei se ole mikään vanhemman velvollisuus, vaikka toki vastuullista rahankäyttöä on lapsille hyvä opettaa.
En henk. koht. tunne ketään, joka olisi alkanut säästää asuntoon 17-18-vuotiaana, ja ihan hyvin tuttavapiiri on oman elämän alkuun päässyt, ja lähes kaikilla on korkea koulutus ja oma asunto. Vanhempia on turha syyllistää, jos ei itse osaa hoitaa asioitaan!
Mutta en ikinä käskisi omaa lastani maksamaan mitään kotiin vaan vaatisin, että hän alkaa säästämään omaan asuntoon sen sijaan.
Olen lapsilleni sen velkaa, että autan heitä oman elämän alkuun. Omat vanhempani eivät sitä tehneet ja todellakin olen saanut siitä kärsiä pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maksaa kotiin yhtään mitään. Teillä on elatusvelvollisuus, ja piste.
18-vuotta täytettyään voisin vasta kuvitella pyytävänä jotain korvausta, ehkä n. 100-150 euroa, lähinnä siten, että korvaus lasketaan hänen ruokakuluistaan (jos ei ikinä syö kotona mitään, niin sitten ei tietenkään tarvitse siitä maksaa) ja pieni osuus vuokrasta+sähköstä+vedestä.
Mutta sopisin asian niin että teini saa kotona tietysti ihan samat ruuat kun muutkin mutta mäkkärit, pitsat sun muut ostaa itse omista rahoistaan. Samoin vaatteet, bussiliput ja kännykkälaskun. Mutta siis kotiruuasta ja asumisesta en alkaisin teiniltä rahaa pyytämään. Meillä toimitaan näin kylläkin jo 19v neitosen kanssa joka siis asuu vielä kotona, meillä on iso talo ja lapsilla kaikilla oma rauha joten turha hötkyilläkään kotoa pois. Kokonaan en kuitenkaan ala työssä käyvää elättämään vaan tarjoan juuri ruuan ja katon pään päälle ja tytön on edelleen tehtävä kotityöt vuorollaan vaikka onkin "aikuinen" koska kotona asuu. Tytön osuus ruuasta ei kovin iso ole ja usein hakee itse kaupasta omilla rahoillaan erikoismehujaan ja muita joita minä en tule ostaneeksi, kyllä ne vaatteet ja puhelinlaskut on suurin menoerä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tunnen useita, joiden vanhemmat neuvoivat nuoriaan heti asuntosäästäjiksi ja tulivat takaamaan ensiasunnon. Näillä tutuillani menee huomattavasti paremmin kuin niillä maailman opettamilla.
Toivottavasti joku muu neuvoo viisaasti lapsiasi kun kerran itse olet tuollainen.ovat auttaneet asuntosäästämisessä tms.? Ei se ole mikään vanhemman velvollisuus, vaikka toki vastuullista rahankäyttöä on lapsille hyvä opettaa.
En henk. koht. tunne ketään, joka olisi alkanut säästää asuntoon 17-18-vuotiaana, ja ihan hyvin tuttavapiiri on oman elämän alkuun päässyt, ja lähes kaikilla on korkea koulutus ja oma asunto. Vanhempia on turha syyllistää, jos ei itse osaa hoitaa asioitaan!
Mutta en ikinä käskisi omaa lastani maksamaan mitään kotiin vaan vaatisin, että hän alkaa säästämään omaan asuntoon sen sijaan.
Olen lapsilleni sen velkaa, että autan heitä oman elämän alkuun. Omat vanhempani eivät sitä tehneet ja todellakin olen saanut siitä kärsiä pitkään.
Kyllä vain näyttäisi siltä, että ne lapset jotka ovat saaneet esim. lapsilisät säästettyinä asunnon ostoa varten ovat pärjänneet oikein mukavasti elämässä. Isoihin tavoitteisiin on hyvä alkaa säästämään ajoissa.
Rahankäyttö ja säästäminen opitaan kotoa. Jos tulee fiilis, että työnteko ei kannata eikä siitä jää itselle mitään niin ei ole kovin hyvä juttu.
Toki minä neuvon lapsiani raha-asioissa, etenkin kun tiedän niistä keskivertoa enemmän jo koulutuksenikin puolesta. Meillä on myös rahaa tukea lapsiamme rahallisesti myöhemminkin, mutta jo oman lapsuudenperheeni kautta tiedän, että kaikissa perheissä ei tällaisia resursseja ole. Ei ole osaamista, tulot ovat monessa työssäkäyvässä perheessäkin pienet. Huonoiksi vanhemmiksi tämä ei kuitenkaan ketään vielä tee, jos joku näin väittää, elää kyllä aikamoisessa norsunluutornissa.
Sinun tuttavapiirisi muuten on vain sinun tuttavapiirisi, ei mikään yleismaailmallinen totuus.
Oletpas paha ja itsekäs ihminen Mä tunnen useita, joiden vanhemmat neuvoivat nuoriaan heti asuntosäästäjiksi ja tulivat takaamaan ensiasunnon. Näillä tutuillani menee huomattavasti paremmin kuin niillä maailman opettamilla.
Toivottavasti joku muu neuvoo viisaasti lapsiasi kun kerran itse olet tuollainen.ovat auttaneet asuntosäästämisessä tms.? Ei se ole mikään vanhemman velvollisuus, vaikka toki vastuullista rahankäyttöä on lapsille hyvä opettaa.
En henk. koht. tunne ketään, joka olisi alkanut säästää asuntoon 17-18-vuotiaana, ja ihan hyvin tuttavapiiri on oman elämän alkuun päässyt, ja lähes kaikilla on korkea koulutus ja oma asunto. Vanhempia on turha syyllistää, jos ei itse osaa hoitaa asioitaan!
Mutta en ikinä käskisi omaa lastani maksamaan mitään kotiin vaan vaatisin, että hän alkaa säästämään omaan asuntoon sen sijaan.
Olen lapsilleni sen velkaa, että autan heitä oman elämän alkuun. Omat vanhempani eivät sitä tehneet ja todellakin olen saanut siitä kärsiä pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai tällaista pohdintaa voi olla kuin Suomessa, hyvinvointi yhteiskunnassa.
Muualla kai ihmiset hakeutuisivat töihin niin, että voisivat elättää itsensä ja lapsensa ja teininsä eikä laskettaisi miten saadaan tuet riittämään.
Minusta kysymyksen pitäisi kuulua, että miten vanhempana pysytyn elättämään lapseni, kantamaan vastuuni. Kouluttaudunko uudelleen, menenkö töihin vai mitä teen. Ei siis, että miten saan nuoren rahat omaan käyttööni.
ihan uskomatonta bullshittiä!
Mulla on todella auennut silmät sossuelättien suhteen. Aiemmin mietin että tuet on tarpeellisia mutta alan olla täysin toista mieltä.
Itkupotku yhteiskunta on niiiin perseestä kun se ei hoida mun asioita kuntoon
ja empatiaakin pitäis vielä saada!
Ei jumalauta aikuistukaa ihmiset hei oikeasti! Mitäs tekisitte jos ei enää rahaa tuliskaan lapsista eikä lapsilta eikä muita tukia?
Tuet on tarkoitettu väliaikaisiksi! Miten omaa elämää ei suunnitella eteenpäin? Sekin on varmaan ytheiskunnan vika. Töitä ei ole, niitä kivoja joihin olis näppärä työmatka ja lapsille hoitopaikka siitä tien toiselta puolelta. Sekin on yhteiskunnan vika. Tai se et en ole kouluttautunut. Kyllähän se viimeistään masentaa ja sit voikin jäädä kotiin ja panna sen 17veen tekee töitä!
Tiedätkös että minä osallistun niiden tukien maksamiseen, joiden olis tarkoitus helpottaa elämää ja mahdollistaa asioita eikä sitä että valituksen valitus kun ei riitä elämiseen ja on liian pieniä ja muutenkin on niin vaikeaa!
Ei kai tällaista pohdintaa voi olla kuin Suomessa, hyvinvointi yhteiskunnassa.
Muualla kai ihmiset hakeutuisivat töihin niin, että voisivat elättää itsensä ja lapsensa ja teininsä eikä laskettaisi miten saadaan tuet riittämään.
Minusta kysymyksen pitäisi kuulua, että miten vanhempana pysytyn elättämään lapseni, kantamaan vastuuni. Kouluttaudunko uudelleen, menenkö töihin vai mitä teen. Ei siis, että miten saan nuoren rahat omaan käyttööni.
ihan uskomatonta bullshittiä!
Mulla on todella auennut silmät sossuelättien suhteen. Aiemmin mietin että tuet on tarpeellisia mutta alan olla täysin toista mieltä.
Itkupotku yhteiskunta on niiiin perseestä kun se ei hoida mun asioita kuntoon
ja empatiaakin pitäis vielä saada!Ei jumalauta aikuistukaa ihmiset hei oikeasti! Mitäs tekisitte jos ei enää rahaa tuliskaan lapsista eikä lapsilta eikä muita tukia?
Tuet on tarkoitettu väliaikaisiksi! Miten omaa elämää ei suunnitella eteenpäin? Sekin on varmaan ytheiskunnan vika. Töitä ei ole, niitä kivoja joihin olis näppärä työmatka ja lapsille hoitopaikka siitä tien toiselta puolelta. Sekin on yhteiskunnan vika. Tai se et en ole kouluttautunut. Kyllähän se viimeistään masentaa ja sit voikin jäädä kotiin ja panna sen 17veen tekee töitä!
Tiedätkös että minä osallistun niiden tukien maksamiseen, joiden olis tarkoitus helpottaa elämää ja mahdollistaa asioita eikä sitä että valituksen valitus kun ei riitä elämiseen ja on liian pieniä ja muutenkin on niin vaikeaa!
Ap ei saa sossutukia, koska teinin tienestit lasketaan mukaan. Eli käsittääkseni ap ei ole sossupummi. Sossupummiksi miellän sellaisen, jolla ei ole aikomustakaan tehdä töitä. ja jos nyt oikein luin ketjun (toisin kuin moni muu), ap on menossa kouluun syksyllä. Nyt töihin meno ei ole ratkaisu, koska kuopus on vasta puolivuotias.
Se, että teini osallistuisi pienellä rahasummalla elämiseen, on väliaikainen ratkaisu. Voihan ap maksaa ne vaikka takaisin kun menee töihin. Se olisi sitten vaikka pienimuotoinen laina. Tosin ihmettelisin kyllä paljon, jos noinkin vanha lapsi ei haluaisi jelppiä perhettään. Minä teen niin vieläkin vaikka olen jo aikuinen ja perheellinen.
En ymmärrä, miten te mammat olette oikein lukeneet tätä ketjua. olette saaneet ap:sta on sossupummin ja naisen, joka väkää joka miehelle mukuloita (sama isähän kaikilla muksuilla on). en ole hetkeen lukenut näin ilkeää tekstiä kuin nyt. Tuli kyllä itsellenikin paha mieli.
Ap, ymmärsin niin, ettei isältä tule ihan täysiä elareita, siis mitä periaatteessa pitäisi tulla? Käypäs lastenvalvojan juttusilla, sillä isän ollessa tuloton, elarit maksaisi Kela, joka taasen perii ne isältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
osaa vastaajista, vänkyttävät vaan viesti toisensa perään, että ap:n pitäisi mennä töihin tai kouluttautua.
HALOO!!! Ap:lla on pieni vauva!!! Tiedättekö, ON TÄYSIN realistista, että (varsinkin nykyaikana), että mies häipyy ja jättää perheen ja äidin selviämään omillaan. Onko teillä joku kristallipallo, josta näette käykö näin vai ei? Minäkin haluan semmoisen, koska mut on juuri samanlailla kertaallen jätetty! Seuraavaksi haluan miehen, joka varmasti osallistuu perheeseen.
Ja sitäpaitsi, maailman sivu ja joka paikassa lapset ovat osallistuneet perheen elättämiseen. Miksi se olisi nykyaikana niin kauhea juttu??
Tuollaisessa tilanteessa perisin nuoren palkasta jonkin järkevän osan ja sitten kun täyttää 18 ja jos asuu vielä kotona, niin enemmän.
Hyvää loppukesää sinulle ap ja onnea vauvasta :)
(Ai niin, laittaisin lasten isän mahdollisimman tiukoille, joko enenmmän tapaamisia lasten kanssa tai hankkii niille jotain, ostaa vaikka vauvan vaipat tms. Nostaisin sellaisen älämölön, että sen olisi pakko.)
Minä olen perheen aikuinen. Mitä sä kuvittelet, kenen luulet vastaavan perheeni asioista, olen vuoden ollut täysin yksin ilman mitään ulkopuolista tukea tai puolisoa, hoidan isoa perhettä vauvasta teiniin? Mitä ihmeen ylemmyyskompleksista peaska oikein jauhat? Ymmärrätkö mikä vastuu minulla on täysin yksin? Olisiko sinusta edes siihen? Mikä luulet olevasi kun katsot oikeudeksesi puhua tuohon sävyyn minulle?
17v on melkein aikuinen. Hän on riittävän aikuinen toimimaan samoissa hommissa työpaikallaan kuin aikuiset, josta hänelle maksetaan. Niimpä ollen hän on täysin kykenevä vastaamaan myös omasta elatuksestaan, saahan hän rahaa kuussa kaksi kertaa niin paljon kuin muut perheen jäsenet. Ymmärrätkö? Teini saa n. 500-600e, me muut henkeä kohden 260e. Pitäisikö meidän tuosta vielä jakaa teinille ettei hänen vaan tarvitse palkallaan itseään elättää. Onko sellainen toiminta sinusta vastuullista vanhemmuutta? Minusta ei.
mutta mistä helkkarista tulkitset niin etten näe itseäni oman elämäni herrana? Voin vaikka lyödä vetoa että et pystyisi puoliksikaan sellaiseen elämään jota elän ja olen elänyt viime ajat.
Kaikki jotka tietävät arkemme pitävät minua supernaisena ja uskomattomana selviytyjänä. En todellakaan makaa kotona vauvan kanssa, tästä on seesteinen kotiäitiys kuule aika kaukana...
Miten luulet että yh käy töissä ja opiskelee yhtä aikaa kun ei edes voi toista niistä tehdä? Kuka hoitaa lapset? Kuka ne kasvattaa jos en ole koskaan kotona? Sitäpaitsi minulla on sairaus jonka vuoksi en voi itseäni ihan piippuun vetää ettei lapseni jää orvoksi.. Olen opiskellut ja käynyt töissä samaan aikaan silloin kun perheessä oli kaksi vanhempaa, ei silloinkaan jäänyt yhtään aikaa lapsille jotka alkoi oireilemaan joten se ei todella ole mahdollista.
Keikkatöissä kävisin mutta ei ole lapsille hoitajaa. Maksullista en voi ottaa kun palkkani olisi sama kuin mitä hoitajalle pitää maksaa.. Millekään pikkulikalle en näin montaa muksua jättäisi.
mutta ihan totta nyt ap, yhteiskunta ei ole sitä varten että se elättää sinua ja sinun perhettäsi.
Jos sinun täytyy laittaa lapsi hoitoon ja mennä töihin, sitten sinun tulee tehdä niin.
Sinä olet elatusvelvollinen ja sinä vastaat siitä onko teillä rahaa ruokaan tai mihin raha käytetään, ei yhteiskunta.
Mieti minkälaista elämää haluat elää? Jos haluat pärjätä taloudellisesti paremmin, se ehkä edellyttää sitä että opiskelet ja käyt töissä yhtä aikaa ja olet todella tiukoilla taloudellisesti, mutta sitten sinun on tehtävä niin.
Vastaajat ovat kimmastuneet sinulle pääosin siksi että et näe itseäsi oman elämäsi herrana, vaan kohteena, joka saa yhteiskunnalta ja jopa lapseltaan rahaa, ilman että olisi itse toimija, siis talouden turvaaja ja perheen aikuinen. Toimimalla kuten aloituksessasi kerrot, asetat itsesi lapsen asemaan ja nostat oman lapsesi perheen aikuiseksi. Siitä ei seuraa hyvää ei lapsen eikä sinunkaan kehityksellesi: lapsesi joutuu ottamaan vääränlaista vastuuta perheestä ja sinä menetät selkärankasi kun et voi tuntea aitoa ylpeyttä siitä että vanhempana kykenet hoitamaan tehtäväsi (joka on toki yksinhuoltajalla raskaampi kuin kahden aikuisen perheessä).
Suosittelisin lämpimästi sinua miettimään millaisen tulevaisuuden haluat itsellesi ja toimiin sitä kohti jo tänään. Tee suunnitelma opintojasi ja taloudellista selviämistäsi varten. Tarvitset tiukan budjetin ja mahdollisesti hyville ystävillekin on käyttöä. Älä kajoa lapsesi rahoihin, vaan jos mahdollista, auta häntä laittamaan ne säästöön tai vielä parempaa, sijoittamaan ne turvallisesti. Säilytät itsekunnioituksesi ja tuet nuortasi paremmin kuin uskotkaan. Selviätte kyllä, hyviä vinkkejä säästökohteiksi tulikin jo ja jossain aiemmissa ketjuissakin on ollut sellaisia.
Elämäsi kuluu koko ajan ja on aika alkaa ottaa siitä itse vastuuta olemalla toimija valittamisen sijaan. Se palkitsee kyllä! Muista kehua itseäsi onnistumisista ja arvostaa sitä että todella teet töitä perheen pärjäämisen takaamiseksi.
mutta mistä helkkarista tulkitset niin etten näe itseäni oman elämäni herrana? Voin vaikka lyödä vetoa että et pystyisi puoliksikaan sellaiseen elämään jota elän ja olen elänyt viime ajat.
Kaikki jotka tietävät arkemme pitävät minua supernaisena ja uskomattomana selviytyjänä. En todellakaan makaa kotona vauvan kanssa, tästä on seesteinen kotiäitiys kuule aika kaukana...
Miten luulet että yh käy töissä ja opiskelee yhtä aikaa kun ei edes voi toista niistä tehdä? Kuka hoitaa lapset? Kuka ne kasvattaa jos en ole koskaan kotona? Sitäpaitsi minulla on sairaus jonka vuoksi en voi itseäni ihan piippuun vetää ettei lapseni jää orvoksi.. Olen opiskellut ja käynyt töissä samaan aikaan silloin kun perheessä oli kaksi vanhempaa, ei silloinkaan jäänyt yhtään aikaa lapsille jotka alkoi oireilemaan joten se ei todella ole mahdollista.
Keikkatöissä kävisin mutta ei ole lapsille hoitajaa. Maksullista en voi ottaa kun palkkani olisi sama kuin mitä hoitajalle pitää maksaa.. Millekään pikkulikalle en näin montaa muksua jättäisi.
mutta ihan totta nyt ap, yhteiskunta ei ole sitä varten että se elättää sinua ja sinun perhettäsi.
Jos sinun täytyy laittaa lapsi hoitoon ja mennä töihin, sitten sinun tulee tehdä niin.
Sinä olet elatusvelvollinen ja sinä vastaat siitä onko teillä rahaa ruokaan tai mihin raha käytetään, ei yhteiskunta.
Mieti minkälaista elämää haluat elää? Jos haluat pärjätä taloudellisesti paremmin, se ehkä edellyttää sitä että opiskelet ja käyt töissä yhtä aikaa ja olet todella tiukoilla taloudellisesti, mutta sitten sinun on tehtävä niin.
Vastaajat ovat kimmastuneet sinulle pääosin siksi että et näe itseäsi oman elämäsi herrana, vaan kohteena, joka saa yhteiskunnalta ja jopa lapseltaan rahaa, ilman että olisi itse toimija, siis talouden turvaaja ja perheen aikuinen. Toimimalla kuten aloituksessasi kerrot, asetat itsesi lapsen asemaan ja nostat oman lapsesi perheen aikuiseksi. Siitä ei seuraa hyvää ei lapsen eikä sinunkaan kehityksellesi: lapsesi joutuu ottamaan vääränlaista vastuuta perheestä ja sinä menetät selkärankasi kun et voi tuntea aitoa ylpeyttä siitä että vanhempana kykenet hoitamaan tehtäväsi (joka on toki yksinhuoltajalla raskaampi kuin kahden aikuisen perheessä).
Suosittelisin lämpimästi sinua miettimään millaisen tulevaisuuden haluat itsellesi ja toimiin sitä kohti jo tänään. Tee suunnitelma opintojasi ja taloudellista selviämistäsi varten. Tarvitset tiukan budjetin ja mahdollisesti hyville ystävillekin on käyttöä. Älä kajoa lapsesi rahoihin, vaan jos mahdollista, auta häntä laittamaan ne säästöön tai vielä parempaa, sijoittamaan ne turvallisesti. Säilytät itsekunnioituksesi ja tuet nuortasi paremmin kuin uskotkaan. Selviätte kyllä, hyviä vinkkejä säästökohteiksi tulikin jo ja jossain aiemmissa ketjuissakin on ollut sellaisia.
Elämäsi kuluu koko ajan ja on aika alkaa ottaa siitä itse vastuuta olemalla toimija valittamisen sijaan. Se palkitsee kyllä! Muista kehua itseäsi onnistumisista ja arvostaa sitä että todella teet töitä perheen pärjäämisen takaamiseksi.
Lähtökohta on siis se että perhettä perustettaessa olisi hyvä jos sen tekevät kaksi aikuista. Elämässä voi sattua yhtä ja toista ja kaikkeen ei tietenkään voi varautua vaikka kuinka yrittäisi.
Elämä ei ole kilpailu. En ole vähätellyt elämäsi tilannetta, olen yrittänyt osoittaa sinulle että ymmärtämällä perheen aikuisen tehtävät voisit saada itsellesi enemmän itsekunnioitusta. Tarkoitan sitä että ihminen voimaantuu omassa elämässään kun oivaltaa konkreettisesti sen että vastaa itse perheensä asioista. Käytännössä se tarkoittaa sitä että elättää perheensä taloudellisesti, toimii henkisenä tukena ja kannustajana perheessään.
Lain mukaan lapsi on alaikäinen kunnes on täysi-ikäinen. Se on lähtökohta sille että lapsen ansaitsemat tulot ovat hänen rahojaan, oli sinun taloudellinen tilanteesi kuinka kurja hyvänsä. Jos ymmärrät tämän, ymmärrät samalla myös sen että kajoamalla lapsesi rahoihin nostat hänet toiseksi perheen aikuiseksi oli taloudellinen tilanteesi mikä hyvänsä tai oli sinulla millaisia ongelmia hyvänsä.
Suurin vaikeus on varmasti se että neuvoista huolimatta niitä voi olla vaikeaa toteuttaa käytännössä. Täällä valittamisen sijaan hakisin vinkkejä siihen, miten muut pienituloiset tai vaikeita tilanteita läpikäyneet ovat selvinneet.
Saat aivan varmasti järjestettyä asiasi ja taloudellisen tilanteesi, kun vain itse ryhdyt toimijaksi sen sijaan että odotat että joku muu ratkaisee asiasi. Se joku muu ei ole lapsesi eikä yhteiskunnan tuki, vaan sinä itse.
Kysyit minulta kysymyksiä, jotka ovat oikeasti sinulle itsellesi. Osaat kyllä vastata niihin, ota ne haasteina.
Ja olen ihan varma että onnistut siinä vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään! Ei olla sossun asiakkaita, enkä aio mennäkään. Etkö osaa lukea vai etkö ymmärrä lukemaasi?
ap
kuin paahtoaa tänne. Siis kysyä ihan sieltä soskustas vaikuttaako nuo tulot ja hei, mitä tilinauhoja sä joudut sinne näyttämään? No omas! Ei sun siis niitä teinis tilinauhoja tartte näyttää...
Teini voi ostaa omat ylimääräiset vaattensa ja matkansa ym. hupinsa rahoillaan...
Kaikkee sitä, no ei ihmekään, että ootte sossun asiakkaita.
Ei pahalla
Saa vaan väärän kuvan että työkkärin harjottelu on kovinkin kannattavaa:/
Ap siis elättää perheensä yhteiskunnan eli muiden ihmisten varoilla ja haluaa vielä omaa alaikäistä lastaankin kupata... Ja on sitten huolissaan että työkkärin harjoitteluista saisi väärän kuvan. Eiköhän se mahdollinen väärä kuva tule tuolla menolla ihan oman perheen sisältä. Älä nyt vain ala opettaa teinillesi ettei itse kannata mitään tienata.
osan omista elinkustannuksistamme omilla tienesteillämme. Tämä opetti meille kaikille rahan arvon, ja sen, etteivät asiat tipu taivaasta kuin "manulle illallinen".
Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, että kaikki meistä olemme pärjänneet erittäin hyvin taloudellisesti (ja muutenkin) elämässämme. Välit vanhempiin ovat olleet aina lämpimät, aina on myös voinut luottaa siihen, että hädän tullen heiltä on saanut apua.
Nykyään monet nuoret paapotaan kotona ihan liian pitkälle, ja seuraukset ovat nähtävissä sitten työelämässä - ei maistu "paskaduunit" jne. kun pitäisi heti olla sitä parasta ja hyvällä palkalla ja elintason saman kuin vanhempien hoivissa.
osaa vastaajista, vänkyttävät vaan viesti toisensa perään, että ap:n pitäisi mennä töihin tai kouluttautua.
HALOO!!! Ap:lla on pieni vauva!!! Tiedättekö, ON TÄYSIN realistista, että (varsinkin nykyaikana), että mies häipyy ja jättää perheen ja äidin selviämään omillaan. Onko teillä joku kristallipallo, josta näette käykö näin vai ei? Minäkin haluan semmoisen, koska mut on juuri samanlailla kertaallen jätetty! Seuraavaksi haluan miehen, joka varmasti osallistuu perheeseen.
Ja sitäpaitsi, maailman sivu ja joka paikassa lapset ovat osallistuneet perheen elättämiseen. Miksi se olisi nykyaikana niin kauhea juttu??
Tuollaisessa tilanteessa perisin nuoren palkasta jonkin järkevän osan ja sitten kun täyttää 18 ja jos asuu vielä kotona, niin enemmän.
Hyvää loppukesää sinulle ap ja onnea vauvasta :)
(Ai niin, laittaisin lasten isän mahdollisimman tiukoille, joko enenmmän tapaamisia lasten kanssa tai hankkii niille jotain, ostaa vaikka vauvan vaipat tms. Nostaisin sellaisen älämölön, että sen olisi pakko.)
Mulla meni pitkän aikaa siihen, että löysin sopivan miehen. Mutta kyllä kannatti valita ja katsoa, että on sopiva joka kantilta. Toivottavasti saamme pysyä terveinä ja yhdessä mahdollisimman pitkään. En usko, että karkaa. Minäkään en aio karkailla. Lapsiakin on ja suhde on lujalla pohjalla. Mutta oli matkan varrella tarjolla ehdokkaita, jotka arvioin aika nopeasti huithapeleiksi. Sellaisiksi, jotka kovan paikan tullen luikkivat matkoihinsa, ryhtyvät ryyppäämään tms.
Aviopuolison valinta on elämän tärkein valinta. Sydämen ja järjen lisäksi tarvitaan tietysti myös onnea. Kaikkeahan voi sattua.
Saa vaan väärän kuvan että työkkärin harjottelu on kovinkin kannattavaa:/
Ap siis elättää perheensä yhteiskunnan eli muiden ihmisten varoilla ja haluaa vielä omaa alaikäistä lastaankin kupata... Ja on sitten huolissaan että työkkärin harjoitteluista saisi väärän kuvan. Eiköhän se mahdollinen väärä kuva tule tuolla menolla ihan oman perheen sisältä. Älä nyt vain ala opettaa teinillesi ettei itse kannata mitään tienata.
Hän saa ne samat etuudet joita me muutkin. Kuten minä, joka olen lasten kanssa kotona kotihoidontuella. Lapsilisää saat sinäkin (tai paremminkin lapsesi) ja elaritkin tipahtavat tilillesi jos/kun miehesi jättää sinut jonkun pikkupimun takia.
Elämää ei edelleenkään voi ennustaa. Kyllä se taloutta horjuttaa jos mies yhtäkkiä häipyykin kuvioista. Ap:lla ei sentään ole aikomusta jäädä laakereille makaamaan vaan kouluttautua ja alkaa maksaa veroa kuten me muutkin teemme.
Mieluummin suuntaisin verorahat, joita maksan, suoraan ap:lle kuin teille muille pahasuoville ämmille, jotka ette ole tehneet muuta kuin potkineet jo maassa olevaa.
ovat auttaneet asuntosäästämisessä tms.? Ei se ole mikään vanhemman velvollisuus, vaikka toki vastuullista rahankäyttöä on lapsille hyvä opettaa.
Ei siis oel vanhemman velvollisuus auttaa lapsiaan, mutta teinilllä kyllä olisi velvollisuus äitiään ja sisaruksiaan elättää? Aivan nurinkurista ja älytöntä. Ja kauheaa. Voimia teinille.
alle 18-vuotiaiden lasten suhteen.