Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muuttaisitko tässä tilanteessa Suomeen lasten kanssa?

Vierailija
24.06.2011 |

Olen asunut jo pitkään ulkomailla, jonne muutin mieheni perässä. Meillä on kaksi kouluikäistä lasta, jotka on syntyneet ja kasvaneet ulkomailla ja kokevat asuinmaamme eli mieheni kotimaan omaksi kotimaakseen. Miehelläni on hyvä työ tai no hyvä ja hyvä, tulemme kuitenkin kohtuullisesti toimeen, emme elä kuitenkaan mitään rikasta elämää.



Minä olen ollut kotiäitinä ja asuinmaastamme en kunnollista työtä löydä :( Olen tehnyt vain joitakin osa-aikaisia hommia, lähinnä vapaaehtoispohjalta, mutta ikää on jo reilusti yli 30 ja juuri mitään työkokemusta ei ole sitten nuoruusvuosien. Lapsemme ovat jo isoja, molemmat koulussa. Minulla on kamala ikävä Suomeen ja koen syyllisyyttä siitä, että lapset vastaavat minulle englanniksi vaikka ymmärtävät suomea. He eivät osaa kunnolla kirjoittaa suomea ja puhumistakin vierastavat.



Lyhyestä virsi kaunis, olen nyt lasten kanssa pitkällä kesälomalla Suomessa ja hain huvikseni töitä täältä. Ajattelin, etten kuitenkaan saisi mitään. Mutta yllätys oli suuri, kun töitä tarjottiin ja työt alkaisi jo elokuussa. Tunne oli aivan mahtava kun minulle soitettiin, että haluaisivat palkata minut. Palkkakin olisi ihan ok. Käteen jäisi verojen jälkeen suunnilleen 1500 euroa. Siis minulle kiva, minähän olen ollut palkattomana kotiäitinä jo vuosia!



Lapsia en missään nimessä jätä. Mutta mietin sitä jos muuuttaisin lasten kanssa Suomeen ja mies jäisi kotiinsa. taloudellisesti ei suurta eroa olisi, sillä vaikka joutuisin vuokraamaan asunnon niin säästäisimme koulumaksuissa, joihin on nyt mennyt suunnilleen tuhat euroa kuukaudessa. Haluaisin siksikin tuoda lapset Suomeen, jotta oppisivat suomen kielen kunnolla nyt vielä kun ovat lapsia, jolloin kieli luultavasti tarttuisi paremmin kuin vaikka armeijaan tullessa.



Haluaisin asua Suomessa edes yhden vuoden. Ikävä on kova ja nyt kerrankin olisi mahdollisuus tehdä jotain muuta kuin pyykätä ja olla kotona.



Kuulostaako tämä aivan utopistiselta ajatukselta, että muuttaisin lasten kanssa takaisin Suomeen?

Kommentit (145)

Vierailija
81/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerron kokemuksesta, että Suomeen paluu olisi sinulle suurella todennäköisyydellä kulttuurishokki. Täällä on yleinen ilmapiiri huonontunut viimevuosina dramaattisesti (persutyyppinen ajattelu)

Höpöhöpö. Tai ei ainakaan täällä stadissa. Juntti-Suomi on sitten asia erikseen.

Vierailija
82/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuohan olisi tosi hieno juttu lastenkin kannalta. AInut miinus on tuo et perheen isä olisi niin kaukana...mutta kaikki muu kuulostaa hyvältä.



Muuttohan olisi vain väliaikainen, eli mitä sitten jos kokemus olisikin huono? Sittenpä varmaan tuntuisi hienolta mennä takaisin ja ap:kin varmaan olisi hyvällä mielellä taas kotirouvana. Lasten kielitaidon ja sukulaissuhteiden kannalta muutto Suomeen olisi ihan ehdottoman hieno juttu. Varmasti heidän suomenkielentaitonsa petrautuisi ja varmasti olisivat siitä aikuisena tyytyväisiä. Ketäpä aikuista ihmistä ei harmita jos ei osaa toisen vanhempansa äidinkieltä? Ainakaan kunnolla?



Ja nämä ap:n taloudellisesta tilanteesta huolehtijat, aikös ap moneen kertaan jo kertonut et rahallisesti heidän tilanteensa ei muuttuisi kun lasten koulumaksut jäisivät pois ja tarvittaessa mies lähettäisi lisää rahaa?



uskon muuten myös että sitä omaa aikaakin ap:lle jäisi noin isojen lasten kanssa, joilla jo on omia menoja ja harrastuksia. Tosin kai sitä omaa aikaa hänellä nykyään taitaa olla enemmän :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap ei ole käytännössä yksin vastuussa lapsista. Eiköhän suuri osa päävastuusta ole apn miehellä, joka maksaa lasten koulukulut ja käy työssä elättääkseen perheensä. Mammat eivät taida tajuta, että perheensä vuoksi se mies sinne työhön menee joka päivä perheensä vuoksi. Lienee on luonnollista olettaa, että äiti hoitaa enemmän lasten kerhokuljetuksia ja kodin puhtaanapidon tms. jos hän ei käy ansiotyössä. En tajua ollenkaan näitä kirjoituksia, joissa morkataan lasten isää ja syytetään vastuunvälttelijäksi.



Itse olen myös naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa. Olisi kannattanut ajatella hieman tarkempaa mihin jää pysyvästi asumaan tai hankkia se suomalainen mies Suomesta ettei olisi tarvinnut altistaa miestä ja lapsiaan turhalle surulle oman identiteettikriisinsä vuoksi.

Vierailija
84/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse muutin 10 vuoden ulkomailla asumisen jälkeen lasten kanssa Suomeen ja sain töitä ja palkkakin oli juuri tuo sama, en ole alun kulttuurishokin jälkeen katunut päivääkään, lapset oppi kielen todella lyhyessä ajassa. rahallisesti pärjättiin joten kuten ja jonkin ajan päästä etsin itselleni parempippalkkaisen työn.

Vierailija
85/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos miehesi ei ole kovasti asiaa vastaan, niin suosittelen, että tulette Suomeen sillä ajatuksella, että olette täällä 1-2 vuotta ja muutatte sitten takaisin. Tämähän vastaa sitä, että suomalainen perhe muuttaisi väliaikaisesti ulkomaille lasten kanssa. Lapsillesi tämä olisi hieno juttu tutustua toisen kotimaansa kulttuuriin.



Teillähän on vielä yli kuukausi aikaa parantaa lasten suomen kielen taitoa ennen koulun alkua. Rupeatte vain nyt järjestelmällisesti harjoittelemaan. Kun lapsi sanoo sinulle jotain englanniksi, pyydät häntä sanomaan saman asian suomeksi. Sano ensin vaikka se malliksi suomeksi ja pyydä lasta toistamaan. Lapset on varmasti helppo motivoida tähän, jos he tietävät kohta aloittavansa koulun suomeksi. Voisit myös lainata jostain lastesi ikätasoa vastaavia koulukirjoja ja lukea niitä yhdessä lasten kanssa. Mitä he ymmärtävät ja jääkö paljon ymmärtämättä.



Oletko sinä puhunut lapsille aina pelkästään suomea? Jos et ole, niin tässä on selvä syy siihen, miksi lapset eivät puhu suomea. Sisareni asuu ulkomailla, on naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa ja selvittänyt hyvin paljon näitä kaksikielisyysasioita. Aivan ehdottoman tärkeää on se, että toista kieltä (muuta kuin lasten kotimaan tai koulun kieltä) puhuva vanhempi ei puhu lapsilleen koskaan mitään muuta kuin omaa kieltään. Jos vanhempi on tässä aivan ehdoton (ei esim. muuta puhettaan lapsille englanniksi, kun muita on kuuntelemassa), lapset oppivat yleensä puhumaan hyvin myös tämän vanhemman kieltä.



Kuten muutkin ovat jo sanoneet, 1500 euron nettopalkka on pääkaupunkiseudulla huono. Se riittää juuri asumiseen ja ruokaan, mutta ei esim. vaatteisiin, julkisen liikenteen lippuihin (autosta puhumattakaan) ja harrastuksiin ilman lapsilisiä tai muita sosiaalietuuksia (esim. asumistukea). Todennäkösesti et saa lapsilisiä tai muita etuuksia ensimmäiseen puoleen vuoteen, mutta tarkista tämä KELAsta (soita suoraan kansainvälisiä asioita hoitavalle osastolle, niin saat asiantuntevia neuvoja). Tarvitset siis ehdottomasti mieheltäsi taloudellista tukea ainakin ensimmäisen puolen vuoden ajan.





Jos lapsesi poikkeavat ulkonäöltään selvästi suomalaisista, joudut valitettavasti varautumaan siihen, että he joutuvat helposti syrjityksi. Tosin tässä on pienempi ongelma näyttää esim. kiinalaiselta kuin vaikka turkkilaiselta.

Vierailija
86/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eivät osaa putsata katupölyjä ja likaa oikein. Vettä säästävät, vaikka sitä täällä riittäisi. Hiekoitukseenkin käyttävät teräväsärmäistä hiekkaa, joka pölynä raastaa keuhkoja suuren osan vuodesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutimme Suomeen viime vuonna ja emme meinaa tottua elämään täällä. Mietimme jo muuttoa muualle.

Suomalaisuus ei vain iske meihin: mentaliteetti, iloton ilmapiiri, alkoholin ja tupakan suurkulutus, pahvilta maistuva ruoka, kalliit elinkustannukset, korkeat verot, syrjintä ja lasten kiusaaminen jne.

Ahdistus nousee pintaan lähes päivittäin, vaikka olemme ns. etuoikeutettujen joukossa, sillä meillä on hyvät tulot, asunto arvoalueella jne. Puitteet ovat siis kunnossa. Yritänkin muistuttaa itseäni, kuinka minun pitäisi olla kiitollinen ja katsoa asioita positiivisemmin.

En ole koskaan ollut masentunut, mutta nyt alakulo ja turhautuminen kalvaa liiankin usein; lasta kiusataan ja syrjitään; meillä vanhemmillakaan ei ole ystäviä täällä; ruokahalu kateissa; kalliit asumis- ja elinkustannukset tuntuu kohtuuttomalta ottaen huomioon pienituloiset ja keskivertopalkansaajat; kaupungilla liikkuessa tupakansavu tulee kuvottavana löyhkänä kaikkialla vastaan; alkoholi tuntuu kuuluvan normaaliin katukuvaan ja virtsatahroja löytyy rakennusten julkisivuista ja jopa kerrostalojen ulko-ovien edestä. GRRRRRRRRRRRRR.

Mutta tuota tupakansavusta riehumista en kyllä tajua. Eihän Suomessa edes kukaan polta enää??? Olen asunut vuosia Balkanilla, Italiassa ja Espanjassa, ja siellä tupakointi on paljon yleisempää. Myös esimerkiksi ravintolan terassilla, missä on lapsia, kaikki polttavat. Ei Suomessa enää.

En siis tarkoita, että pitäisin tupakointia hyvänä asiana mutta ehkä sulla on vähän asenteessakin ongelmaa...

Vierailija
88/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jättää isä 1-2 vuoden ajaksi toiselle puolella maapalloa ja sitten asua kahden lapsen kanssa Suomessa. Kyllä ne lapset isääkin tarvitsee. Mahtaa olla 10-vuotiaalle kivaa asua 2 vuotta isättömänä kun ei Suomesta nyt kovin monta kertaa lennetä vuodessa isää katsomaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärtäisin joten kuten, jos äidille olisi tarjottu täältä jotain huippujobia once in a lifetime -tyyliin, mutta tuossa ei oikeasti ole mitään järkeä!



Vierailija
90/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap ja ap:n lapsethan eivät hyvin suurella todennäköisyydellä kuulu suomalaiseen sosiaaliturvaan (Suomen kansalainen voi pääsääntöisesti asua vuoden ulkomailla, ja kuulua silti suomalaiseen järjestelmään), eli mitään tukia he eivät saisi.



Tuolle tupakoinnista valittavalle: juuri tuon asenteen vuoksi EN halua asua Suomessa. Etelä-Euroopassa on paljon rennompi asenne elämään, myös niihin nautintoaineisiin:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalainen elämäntyyli on, tietyistä järjettömistä ulottuvuuksistaan huolimatta, ehdottomasti omaksumisen arvoinen.



Nämä persu-, syrjintä- ja rasismijutut voi jättää ihan omaan arvoonsa. Mitään tällaista ilmiötä ei ole kuin netissä ja lehtien palstoilla. Nykynuoret ovat päinvastoin hyvin suvaitsevaisia.

Vierailija
92/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärtäisin joten kuten, jos äidille olisi tarjottu täältä jotain huippujobia once in a lifetime -tyyliin, mutta tuossa ei oikeasti ole mitään järkeä!



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jättää isä 1-2 vuoden ajaksi toiselle puolella maapalloa ja sitten asua kahden lapsen kanssa Suomessa. Kyllä ne lapset isääkin tarvitsee. Mahtaa olla 10-vuotiaalle kivaa asua 2 vuotta isättömänä kun ei Suomesta nyt kovin monta kertaa lennetä vuodessa isää katsomaan.


lisäksi ap olettaa isän lähettävän rahaa. Harva mies istuisi kotona odottamassa paria vuotta josko vaimo palaisi. Ulkomaalainen mies ei ainakaan.

Vierailija
94/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

muista vastauksia mutta Suomessa 1500 euron netto palkka on todella huono ja sinulla olisi 2 lasta huollettava. Tod näk lapsesi luopuisivat kotimaansa ja isänsä lisäksi myös elintasostaan.



Sinulle ratkaisu olisi varmasti hyvä, mutta lasten kannaltahan tuossa ei ole järkeä. Jos esim. kieliaseia on mennyt noin niin siihen olisi pitänyt vaikuttaa siinä vaiheessa kun pehrekielet muodostuu. Nyt on mielestäni turhaa enä sitä murehtia, juna meni jo.



Tuollainen vuoden pyrähdys voisi olla lapsille rankka, riippuu tietysti löpsista. Miten muuten luulet avioliittosi selviytyvät vuodesta? Itse miettisin varmaan tilanteissa näitä asioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miltähän siitä miehestä tuntuu jos epäilee, että vaimo ei palaakaan kotiin lasten kanssa. Huonolta varmaan. Lähetä nyt siinä sitten vielä iso osa palkasta Suomeen vaikka ei ole edes varmuutta saako lapsiaan koskaan takaisin.

Vierailija
96/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

parempi sinun olisi sitten siellä kotimaassasi ottaa vaikka huonosti palkattuja hommia. Tai alkaa puuhastelemaan jotain kotoa käsin.

Vierailija
97/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun on perheen ulkomaille perustanut, pitäisi olla sen verran tarkkaan etukäteen miettinyt mahdollisia plussia ja miinuksia, ettei tarvitse lasten kärsiä sitten vanhempien mielenmuutoksista. Kumpi oikeesti on tärkeämpi: lasten onnellinen kehitys ja kasvu vai äidin henkilökohtaisten mieltymysten meneminen heidän edelleen?

Vierailija
98/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

nuo jotkut jonnekin Afrikkaankin vuodeksi-pariksi lähetystöihin ynnä muihin huonoihin olosuhteisiin perheineen...

Vierailija
99/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies maksaa kaiken, eikä ap:lla ole rahan arvosta edes mitään käsitystä!



1 500 eurolla ei Suomessa oikeasti elä perhe. Hyvä jos vuokrat ja työmatkat maksaa.



Mieskö sitten muka jää sitten odottelemaan ilman lapsia ja etänä edelleen kustantaa pikkuvaimon toilailut?? Miksi maksaisi?



Ja miksei ne suomalaisen naisen lapset osaa suomea??

Vierailija
100/145 |
25.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä usein kommentoidaan, että lähteehän ne suomalaisetkin ulkomaille komennolle tai lähetystyöhön.



SE ON IHAN ERI ASIA. Suomalaiset lähtevät koko perheenä ja ap jättäisi miehensä ulkomaille! Olisi myös ihan järjetöntä vaatia yleensäkään miestä jättämään ulkomailla pitkä työ-ura, koska Suomessa on vaikea työllistyä ja sitten ryhtyä Suomessa elämään koko perheen voimin 1500 eur/KK. Ei kannata.



Eli mies ei kuulu perheeseen?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi kuusi