Vieras rippijuhlissa paljain varpain ilman kenkiä.

Nyt meni juhlat pihalle!



Suomalaisissa juhlissa juhlien onnistuminen on aina niin pienestä kiinni. Tärkeintä ei ole mukava yhdessäolo vaan pönöttäminen.

Ties vaikka saisis jalkasienen tuollaiselta vieraalta!!!:)

kunnioittaa juhlia peittämällä sieniset varpaankyntensä..

Oli ilmeisesti sandaalit jalassa. Olisiko sukat sandaaleissa myös järkytyksen aihe? Voithan tarjota sukat, jos häiritsee.

2, ei ole pönöttämistä, jos kunnioittaa juhlia peittämällä sieniset varpaankyntensä..

juhlakulttuuri, jossa tosiaan juhlien pääsisältö on pönöttäminen. Olen päässyt tutustumaan erilaisten kulttuurien juhliin, ja kyllä parhaat pippalot ovat sellaisia, joissa ihmiset tulevat vähän semmoisina kuin ovat, mikään ei ole viimeisen päälle ja tärkeintä on se, että syödään hyvin ja pidetään hauskaa. Semmoisissa juhlissa ei pohdita, mitä toisella on jalassa, vaan keskitytään ihan muuhun.

Mutta ilmeisesti monelle suomalaiselle sopii nämä pönötysjuhlat, ja mikäs siinä, ei se ole multa pois. Itseäni vain on alkanut ahdistaa tämä juhlakulttuuri.

puku päällä ja avojaloin :DD

Minulla oli päälläni kesäinen kokopitkä leninki, siinä päällä vaalea bolero ja sitten tietysti korkokengät.



Ei tuossa mitään, mutta kun tulimme miehen isän, tämän uuden vaimon ja heidän tyttärensä kotiin juhlimaan, niin kaikkien vieraiden oli pakko ottaa kengät pois, ettei lattiaan tulisi jälkiä. Oli perheen äiti aika siivousneuroottinen.



Siinä minä sitten tallustin liian pitkässä hameessa avojaloin kuin metsänkeiju. Oli tyhmä olo.

rippijuhlista, koska olin juuri edellisenä päivänä juossut marathonin ja kahden varpaankynnen alle oli tullut rakko. Ei mahtunut avokkaat jalkaan.



En voinut mennä juhliin, koska ainoat kengät, mitkä olisin voinut laittaa jalkaan olisi olleet crocsit tai jotkut läpyskät. Kummilasta oli harmittanut, mutta etiketti on tärkeämpää.

en minäkään tykkäisi, vaikka en kovin kova siivoamaan olekaan.

Minulla oli päälläni kesäinen kokopitkä leninki, siinä päällä vaalea bolero ja sitten tietysti korkokengät.

Ei tuossa mitään, mutta kun tulimme miehen isän, tämän uuden vaimon ja heidän tyttärensä kotiin juhlimaan, niin kaikkien vieraiden oli pakko ottaa kengät pois, ettei lattiaan tulisi jälkiä. Oli perheen äiti aika siivousneuroottinen.

Siinä minä sitten tallustin liian pitkässä hameessa avojaloin kuin metsänkeiju. Oli tyhmä olo.

minulla myös yksi sukulainen on siivousneurootikko ja siellä rippijuhlissa isäntäväki kulki sukkasillaan tai paljainjaloin, tosine i ollut kylläe des pukuja vaan jotain cityshortseja. mutta minä ja osa vieraista kyllä pidettiin sisällä korkokengät jalassa. Ei niitä juhlissa kuulu riisua

Jäisi kotiin, jos ei voi käyttää kenkiä.

ilmapiiriä, joka saa mut ahdistumaan juhlissa. Keskeistä ei ole juhlittavat ihmiset/asia tai yhdessäolo, vaan se, että puitteet ovat kunnossa.



Meillä jäi esim. häät pitämättä juuri sen takia, että miehen kanssa molemmat vierastetaan tätä pönötystä. Samoin mulla on juhlakutsun kolahtaessa postilaatikkoon aina ensimmäinen reaktio epätoivo: jaa, taas mennään pönöttämään. Niiden samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa muuten voidaan olla ihan vapautuneesti.



Tää juhlakulttuuri ei vaan istu mulle.

oma sukuni ja ystäväpiirini on boheemia ja ihanan vapaamielistä. Minut on vihitty rannalla ja olin paljakin jaloin, keijukaismekko päällä, LEGGINSSIT jalassa ja seppele päässä. Juhlia olemme viettäneet niin monenlaisia ja monenlaisissa vaatteissa, että kukaan ei ole niissä stressaantunut,koska vaatteet eivät ole olleet se pääasia vaan se juhlan aihe.

Vietimme vasta rippijuhlia ja meillä käveltiin pihalla paljain jaloin ja juhlakengissä ja lapsilla ei ollut slipovereja ja suoria housuja vaan shortseja ja t-paitoja.

Olemme viettäneet ex-temporejuhlia ja suunniteltuja ja asu on ollut aina vapaa, mutta pakollinen. Pönöttäjää olisi katsottu taatusti pitkään. Ja ystävämme ovat n. 50 vuotiaita ja kun sukulaiset tulevat päälle, juhlissa on vieraita vauvasta 90 vuotiaisiin asti.

ilmapiiriä, joka saa mut ahdistumaan juhlissa. Keskeistä ei ole juhlittavat ihmiset/asia tai yhdessäolo, vaan se, että puitteet ovat kunnossa.

Meillä jäi esim. häät pitämättä juuri sen takia, että miehen kanssa molemmat vierastetaan tätä pönötystä. Samoin mulla on juhlakutsun kolahtaessa postilaatikkoon aina ensimmäinen reaktio epätoivo: jaa, taas mennään pönöttämään. Niiden samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa muuten voidaan olla ihan vapautuneesti.

Tää juhlakulttuuri ei vaan istu mulle.

joissa itse juhlittava oli ilman kenkiä. Lähdin pois, kun en voinut ymmärtää tuollaista käytöstä.

joissa itse juhlittava oli ilman kenkiä. Lähdin pois, kun en voinut ymmärtää tuollaista käytöstä.

Varmaan juhlakalu ja muut vieraat olivat tyytyväisiä ja juhlat vapautuivat kun sinä poistuit paikalta ja kaikilla oli hauskaa.

oma sukuni ja ystäväpiirini on boheemia ja ihanan vapaamielistä. Minut on vihitty rannalla ja olin paljakin jaloin, keijukaismekko päällä, LEGGINSSIT jalassa ja seppele päässä. Juhlia olemme viettäneet niin monenlaisia ja monenlaisissa vaatteissa, että kukaan ei ole niissä stressaantunut,koska vaatteet eivät ole olleet se pääasia vaan se juhlan aihe.

Vietimme vasta rippijuhlia ja meillä käveltiin pihalla paljain jaloin ja juhlakengissä ja lapsilla ei ollut slipovereja ja suoria housuja vaan shortseja ja t-paitoja.

Olemme viettäneet ex-temporejuhlia ja suunniteltuja ja asu on ollut aina vapaa, mutta pakollinen. Pönöttäjää olisi katsottu taatusti pitkään. Ja ystävämme ovat n. 50 vuotiaita ja kun sukulaiset tulevat päälle, juhlissa on vieraita vauvasta 90 vuotiaisiin asti.

ilmapiiriä, joka saa mut ahdistumaan juhlissa. Keskeistä ei ole juhlittavat ihmiset/asia tai yhdessäolo, vaan se, että puitteet ovat kunnossa.

Meillä jäi esim. häät pitämättä juuri sen takia, että miehen kanssa molemmat vierastetaan tätä pönötystä. Samoin mulla on juhlakutsun kolahtaessa postilaatikkoon aina ensimmäinen reaktio epätoivo: jaa, taas mennään pönöttämään. Niiden samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa muuten voidaan olla ihan vapautuneesti.

Tää juhlakulttuuri ei vaan istu mulle.

Toisaalta on kiva, kun juhliin saa pukeutua juhlavammin, mutta toisaalta siihen liittyy aina se älytön stressaaminen niistä helvetin puitteista. Onhan tämäkin palsta (vaikka kuvaa todellisuudesta ei pitäisi muodostaa AV:n perusteella) täynnä ketjuja siitä, miten on moukkamaista pukeutua juhliin näin ja noin ja miten oli taas paskasti järkätyt juhlat.

Musta tosi hyvä kombinaatio juhlavaa pukeutumista ja rentoa ilmapiiriä on aina olleet akateemiset pöytäjuhlat (esim. vuosijuhlat tai sitsit). Pukeudutaan iltapukuun ja syödään hienommin, mutta ystävien kesken jutut ovat ihan samaa tasoa kuin muutenkin, lauletaan typeriä juomalauluja ja ollaan vähän kännissä...

Kai meidänkin pitää tulevaisuudessa jotain juhlia järjestää, kun on ensimmäinen lapsikin tulossa. Niihin kyllä tulee sitten pönötyskielto. Mun suku ja ystävät on kyllä periaatteessa ihan rentoa porukkaa, mutta rautakanki perseessä -tyyppinen juhlakulttuuri istuu vahvasti osassa heistä...

oma sukuni ja ystäväpiirini on boheemia ja ihanan vapaamielistä. Minut on vihitty rannalla ja olin paljakin jaloin, keijukaismekko päällä, LEGGINSSIT jalassa ja seppele päässä.

No olisikin vähän outoa, jos sulla olisi rannalla korkkarit jalassa.

"Kallis parketti on aika ikävän näköinen kun siihen tulee koloja korkokengistä"



Ja muistaakseni ei heidän asuntonsa ollut mitenkään korkealuokkainen (=kallis parketti).

Viestissä lukee paljain varpain ilman kenkiä!!



Miksi sinä, jolla rakko jalassa et laittanut niitä crocseja??? Älytöntä touhua.. Naurettava sun viestisi kaikin puolin. Eipä ole sulla tilannetajua.

T. ap, jonka mielstä paljaat kengättömyys ilman sukkia juhlissa on todella alkeellista. Ei ollut edes kuuma ilma, joten olisi mies olisi voinut laittaa ne sukat jalkaan.

Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.