Vieras rippijuhlissa paljain varpain ilman kenkiä.

Siitähän usein on kyse tuossa kauhistelemassasi pönötyksessä. Harva meistä on koskaan ollut esim. Espanjassa juhlimassa isoisän 70v päiviä. Ihan tiedoksi: ne jos mitkä ovat pönötysjuhlat tiukkoine etiketteineen. Siellä ei todellakaan juhlita miten sattuu.



Karnevaalit ovat asia erikseen, mutta kun maailmalla juhlitaan ihmistä/ihmisiä, ei esiinnytä miten tahansa. Siistit ja tilanteeseen sopivat vaateet ovat minimi.

Miten te olette noin mustavalkoisia.. Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.

Suomalaisissa juhlissa nyt ajatellaan hirveästi vaatteita, puitteita ja hävetään, jos joku ei menekään ihan niin kuin oli suunniteltu. Ei tää asia ole mulle valjennut ennen kuin olen nähnyt vähän toisenkinlaisia juhlia, semmoisia, joissa tärkeää on se tunnelma, ei puitteet. Puitteista stressaaminen tuo monesti sen kankean ja vastenmielisen ilmapiirin, joka tekee monille juhlista stressaavat.

Mä olen vähän miettinyt sitäkin, että mitä jos ne arkivaatteet olisivatkin ihan hyvät juhlavaatteet. Kun ihmiset ei tuntisi oloaan niin juhlavaksi, voisi tunnelmakin olla rennompi.

Jos siis joku tykkää tosi juhlavista juhlista, niin kaikin mokomin! Ei se ole multa paitsi. Mä vaan olen oppinut arvostamaan kokemusteni kautta semmoista juhlakulttuuria, jossa ollaan rennosti yhdessä eikä kauhistella, että kattokaa, tuolla on lekkinksit jalassa.

Mä haluan tässä nyt vaan tuoda omia tuntojani esille, en väittää, että mun näkemys on jotenkin oikea ja kaikkien pitäisi ajatella näin.

Eripaikoissa juhlitaan eritavalla. mutta musta on junttia se jos käsketään riisumaan kengät juhlissa. Siis miksi minä en saa juhlia sellaisissa vaatteissa kuin haluan. Vai jos isäntäväki pukeutuu ryppyiseen kauluapaitaan ja cityshortseihin, niin pitääkö vieraiden tajuta pukeutua samalla tavalla.



juhalt voivat olal rennot vaikka pukeuduttaisiin hyvinkin, kuten tuo karonka kertomus osoitti.



Minusta on kunnioittavaa juhlakalua kohtaan pukeutua juhlavasti. Ei se tarkoita että tarvitsee pönöttää, kyllä kauniita, mukavia juhlavaatteitakin löytyy.

valmistaudutaan hyvin (mikä EI tarkoita stressaamista...!). Laitetaan tavallista hienommat vaatteet päälle, nähdään enemmän vaivaa meikkiin ja hiuksiin jne. ja sitten vietetään kiva rento ilta hyvän ruuan parissa jne.



En ymmärrä mihin se rento meno katoaisi vaikka olisikin "paremmat vaatteet" päällä? Sama porukka ihmisiä ilman kenkiä legginseissä on niin rentoa ja jos juhlamekko ja korkkarit jalassa niin silloin pönötetään, en todellakaan ymmärrä! :D



Kaveri- ja sukulaisporukoilla usein istutaan iltaan ja on pieniä "juhlia" vaikka grillauksen merkeissä, silloin asu vapaa. Mutta jos joku pitää häät niin TOTTAKAI sinne laitetaan eri vaatteet päälle mitä tavallisiin illanistujaisiin, ja ihan yhtä hyvä meno on aina. Juhlavuuden tekee se että juhlissa kangasservetit eikä paperisia, ihmisillä paremmat vaatteet, enemmän kiinnitetty huomiota koristeluun jne. eli lukuisat pikkujutut mikä erottaa sen juhlan arjesta.



Kukaan tuskin tulee vaikka navetasta suoraan häihin --> vähän sama juttu jos häät eivät eroa ollenkaan tavis illanistujaisita. Ne ovat vain juhlat muiden joukossa, eivät HÄÄT. ja sama koskee muitakin juhlia.

joissa itse juhlittava oli ilman kenkiä. Lähdin pois, kun en voinut ymmärtää tuollaista käytöstä.

Varmaan juhlakalu ja muut vieraat olivat tyytyväisiä ja juhlat vapautuivat kun sinä poistuit paikalta ja kaikilla oli hauskaa.

En jaksa ymmärtää, miten niin monen ihmisen juhlat menevät IHAN PILALLE jonkun toisen ihmisen pukeutumisen takia. Voi herranjumala jos jollain ei ole kenkiä. Ja kaikista pahinta on laittaa legginsit!!

Eli sinusta ei ole mukavaa osoittaa kunnioitusta? Siitähän usein on kyse tuossa kauhistelemassasi pönötyksessä. Harva meistä on koskaan ollut esim. Espanjassa juhlimassa isoisän 70v päiviä. Ihan tiedoksi: ne jos mitkä ovat pönötysjuhlat tiukkoine etiketteineen. Siellä ei todellakaan juhlita miten sattuu.

Karnevaalit ovat asia erikseen, mutta kun maailmalla juhlitaan ihmistä/ihmisiä, ei esiinnytä miten tahansa. Siistit ja tilanteeseen sopivat vaateet ovat minimi.

Mulle kunnioituksen osoittaminen tapahtuu ihan arjessakin, ei pelkästään juhlissa. Mä osoitan kunnioitusta ihmisille mm. huomioimalla heidät, olemalla ystävällinen, olemalla kiinnostunut heidän asioistaan jne. Ihan perusmeininkiä.

Hei, kyllä mä pukeudun juhliin niin kuin kuuluu, mutta yritän tässä nyt vaan kertoa, että en oikein osaa nauttia pönötysjuhlista ja haluaisin itse järjestää vähän toisenlaisia. En sano, että oma mielipiteeni olisi oikea, kerron vain omista tunnoistani. Ei nyt kannata loukkaantua. Eikö tämmöisiä asioita ole ihan hyvä pohtia?

Enpä ole yksissäkään häissä ollut, missä olisi kangasservetit. Itse asiassa viimeisimmissä oli pöytäliinatkin kertakäyttöiset - mistä olin tyytyväinen vaikka itse en olisi valinnutkaan. Eipä tarvinnut välittää lasten sotkuista niin paljoa :)

valmistaudutaan hyvin (mikä EI tarkoita stressaamista...!). Laitetaan tavallista hienommat vaatteet päälle, nähdään enemmän vaivaa meikkiin ja hiuksiin jne. ja sitten vietetään kiva rento ilta hyvän ruuan parissa jne.

En ymmärrä mihin se rento meno katoaisi vaikka olisikin "paremmat vaatteet" päällä? Sama porukka ihmisiä ilman kenkiä legginseissä on niin rentoa ja jos juhlamekko ja korkkarit jalassa niin silloin pönötetään, en todellakaan ymmärrä! :D

Kaveri- ja sukulaisporukoilla usein istutaan iltaan ja on pieniä "juhlia" vaikka grillauksen merkeissä, silloin asu vapaa. Mutta jos joku pitää häät niin TOTTAKAI sinne laitetaan eri vaatteet päälle mitä tavallisiin illanistujaisiin, ja ihan yhtä hyvä meno on aina. Juhlavuuden tekee se että juhlissa kangasservetit eikä paperisia, ihmisillä paremmat vaatteet, enemmän kiinnitetty huomiota koristeluun jne. eli lukuisat pikkujutut mikä erottaa sen juhlan arjesta.

Kukaan tuskin tulee vaikka navetasta suoraan häihin --> vähän sama juttu jos häät eivät eroa ollenkaan tavis illanistujaisita. Ne ovat vain juhlat muiden joukossa, eivät HÄÄT. ja sama koskee muitakin juhlia.

ilman kenkiä ja sukkahousuja (vaikka kastejuhla oli myöhään syksyllä kylmällä ilmalla).

Kulahtanut punainen kynsilakka paistoi varpaankynsistä ikävästi ainakin minun silmiini...

Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.

ja kyllä mä ainakin haluan kunnioittaa juhlia ja juhlittavaa pukeutumalla juhlavasti!

kyllä mä vähän katoin pitkään kun miehen suvun miehet tuli häihimme farkut jalassa..

onneksi mun ei tartte käydä missään, kun en ikinä käytä sukkia. Vai siksikö mua ei kutsuta?

Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.

ja kyllä mä ainakin haluan kunnioittaa juhlia ja juhlittavaa pukeutumalla juhlavasti!

kyllä mä vähän katoin pitkään kun miehen suvun miehet tuli häihimme farkut jalassa..

juhlakulttuurissa onkin kohteliasta pukeutua muuten kuin farkkuihin. Mutta mun mielestä Suomessa juhlat perustuu paljolti pönötykseen ja siihen, että mietitään hirveästi niitä puitteita. Siksi - luulisin - moni tuntee olonsa epäviihtyisäksi.

Sen takia haluaisin itse tulevaisuudessa järjestää juhlia, joissa tärkeysjärjestys olisi vähän toinen. Puitteet saisivat olla vaatimattomammat, kaiken ei tarvitsisi olla tip top. Vieraatkin osallistuisivat juhlan laittoon - olin itse tämmöisissä häissä Ranskassa, ja ne oli aivan mahtavat! Kun tultiin kirkosta juhlapaikalle, katettiin yhdessä pöytä ja pantiin ruoka tarjolle. Pukeutuminen olisi jokaisen oma asia, jollakin voisi olla farkut, jollakulla iltapuku. Tästä mä haaveilen, voi olla ehkä utopiaa.

Minä olen elänyt monta elämää ja erityyppisissä "kulttuureissa" siis siinä mikä on hyvin ja oiken ja miten esim. juhlitaan.



Maaseudulla ei niin nökönuukaa ollut, lapsetkin kun välillä kirmasi ulkona pihalla ja kengät riisuttiin AINA kun sisällä oltiin.



Tämän miehen kanssa vasta opin että vaikka juhlat olisi siinä omassa kodissa, ollaan sisällä kengät jalassa. Että jos on talvi, sisälle tullessa vaihdetaan juhlakengät jalkaan.

Ja että on tosi tärkeää että asu on hieno, meikki kohdallaan ja tukka laitettu.

Nämä olivat ne ykkösasiat juhlissa.



Juhlat olivat ja ovat kaikki todellisia pönötysjuhlia. Istutaan lautasliinat sylissä ja keskustellaan pinnallisesti mukavia, vaikka kyseessä olisi oma sisko.

Ilmapiiri EI ole rento eikä hauska. Ei voi pitää hauskaa, kun alkoholia ei saa nauttia - sitä pitää kyllä tarjota, ja humaltuminen on ehdottomasti kiellettyä junttimaista.



En ole ikinä oppinut olemaan näitten miehen sukulaisten seurassa ja joukossa, en juhlissa, en anoppilassa ohimennen kahvilla käydessä - tosin ei siellä ohimennen käydä vaan varataan aika ja sitten siperretään hopealusikalla lautasliinan kanssa svinhuvudin mantelikakkua.. huoh. Puhutaan muttei sanota mitään.

Rennot mökkijuhlatkin ovat tärkeyttä pullollaan.



En enää osallistu heidän - yhtään mihinkään.



Siistit, asianmukaiset ja juhlavat vaatteet ja iloiset kivat rennot juhlat, jossa kaikilla on kivaa, kaikille on tilaa ja jossa pääasia on juhla itse, juhlan aihe, ei se mitä on päällä. Semmoiset olisi kivat.

Pilaa koko yleissilmäyksen ja juhlakalu suree loppuelämänsä ja saa traumoja jos hänen juhliinsa on joku tullut LEKKINSSIT JA KROKSIT JALASSA, saati sitten riisunut kenkänsä kokonaan pois.

Juhlan tärkein syyhän on kytätä toisia, millaisia vaatteita niillä on päällä ja huomaahan kaikki, että minun mekkoni on kalliimpi kuin miehen työkaverin vaimon mekko.

Ja me kaikki nautimme niin kesäisistä perhejuhlista.

Viestissä lukee paljain varpain ilman kenkiä!!

Miksi sinä, jolla rakko jalassa et laittanut niitä crocseja??? Älytöntä touhua.. Naurettava sun viestisi kaikin puolin. Eipä ole sulla tilannetajua.

T. ap, jonka mielstä paljaat kengättömyys ilman sukkia juhlissa on todella alkeellista. Ei ollut edes kuuma ilma, joten olisi mies olisi voinut laittaa ne sukat jalkaan.

Minä olen elänyt monta elämää ja erityyppisissä "kulttuureissa" siis siinä mikä on hyvin ja oiken ja miten esim. juhlitaan. Maaseudulla ei niin nökönuukaa ollut, lapsetkin kun välillä kirmasi ulkona pihalla ja kengät riisuttiin AINA kun sisällä oltiin. Tämän miehen kanssa vasta opin että vaikka juhlat olisi siinä omassa kodissa, ollaan sisällä kengät jalassa. Että jos on talvi, sisälle tullessa vaihdetaan juhlakengät jalkaan. Ja että on tosi tärkeää että asu on hieno, meikki kohdallaan ja tukka laitettu. Nämä olivat ne ykkösasiat juhlissa. Juhlat olivat ja ovat kaikki todellisia pönötysjuhlia. Istutaan lautasliinat sylissä ja keskustellaan pinnallisesti mukavia, vaikka kyseessä olisi oma sisko. Ilmapiiri EI ole rento eikä hauska. Ei voi pitää hauskaa, kun alkoholia ei saa nauttia - sitä pitää kyllä tarjota, ja humaltuminen on ehdottomasti kiellettyä junttimaista. En ole ikinä oppinut olemaan näitten miehen sukulaisten seurassa ja joukossa, en juhlissa, en anoppilassa ohimennen kahvilla käydessä - tosin ei siellä ohimennen käydä vaan varataan aika ja sitten siperretään hopealusikalla lautasliinan kanssa svinhuvudin mantelikakkua.. huoh. Puhutaan muttei sanota mitään. Rennot mökkijuhlatkin ovat tärkeyttä pullollaan. En enää osallistu heidän - yhtään mihinkään. Siistit, asianmukaiset ja juhlavat vaatteet ja iloiset kivat rennot juhlat, jossa kaikilla on kivaa, kaikille on tilaa ja jossa pääasia on juhla itse, juhlan aihe, ei se mitä on päällä. Semmoiset olisi kivat.

on juhlakengät, -kampaus ja -vaatetus. Ehdottomasti mukana on sisäkengät, vaikka oltaisiin Taimi-tädin 73v syntymäpäivillä. Lapset eivät juokse sisään ja ulos vaan ovat siellä, missä heidän oletetaan olevan eli aika usein leikkeihin varatussa tilassa. Kakku syödään siististi hopealusikalla ja lautasliina on sirosti sylissä.

Keskustelu on asiallista, edellisen illan panojutuista ei puhuta. Silti kaikki viihtyvät, mutta ehkä sitä sitten on kasvanut niin tähän juhlakulttuuriin, ettei osaa nähdä juhlittavan tapoihin sopivan käytöksen olevan pönötystä.

Joskus huomaan juhlissa kaltaisesi "voi kamala tätä pönötystä" -juhlijan, joka tulee paikalle farkuissa ja topissa, ruohon vihertämissä lenkkareissa ja ahdistuu siitä, että keskustellaan naapurin Reinon uudesta traktorista yrittäen turhaan vedättää keskustelua kohti Johanna Tukiaisen uusinta blogikirjoitusta.

jotka puuhastelivat pihatöissään. Ihanat juhlat, joissa itse juhlakalukin eli murkkupoika viihtyi.

Olemme viettäneet monenlaisia juhlia, mutta parhaimpia ovat olleet aina nämä juhlat, missä ei ole pönötetty vaan ihmisiä on istuskellut terassillamme ja on laulettu ja naurettu ja vaatteista viis. Naapurit ovat piipahtaneet kahvilla tai ottamassa boolia lasillisen ja joku joskus jäänyt kuokkimaankin.

Meille ei tarvitse tilata aikaa kun haluaa tulla käväisemään kylässä kahvilla. Rasittavia ovat ihmiset, joille pitää tilata aika ja sitten emäntä raataa väsyneenä ja siivoaa ja leipoo ja pelkää, että mitä hänestä ajatellaan. Sitten istumme hänen putspuhtaassa keittiössä ja mussutamme erikoisia leivonnaisia ja puhumme jäykästi järkevistä aikuisten asioista. Siis samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa nuorena mentiin vain kylään ja pantiin itse kahvi tippumaan ja lojuttiin lattioilla katsomassa videoita ja nauraa kikattamassa.

Aikuisuus on ikävää

Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.

ja kyllä mä ainakin haluan kunnioittaa juhlia ja juhlittavaa pukeutumalla juhlavasti!

kyllä mä vähän katoin pitkään kun miehen suvun miehet tuli häihimme farkut jalassa..

juhlakulttuurissa onkin kohteliasta pukeutua muuten kuin farkkuihin. Mutta mun mielestä Suomessa juhlat perustuu paljolti pönötykseen ja siihen, että mietitään hirveästi niitä puitteita. Siksi - luulisin - moni tuntee olonsa epäviihtyisäksi.

Sen takia haluaisin itse tulevaisuudessa järjestää juhlia, joissa tärkeysjärjestys olisi vähän toinen. Puitteet saisivat olla vaatimattomammat, kaiken ei tarvitsisi olla tip top. Vieraatkin osallistuisivat juhlan laittoon - olin itse tämmöisissä häissä Ranskassa, ja ne oli aivan mahtavat! Kun tultiin kirkosta juhlapaikalle, katettiin yhdessä pöytä ja pantiin ruoka tarjolle. Pukeutuminen olisi jokaisen oma asia, jollakin voisi olla farkut, jollakulla iltapuku. Tästä mä haaveilen, voi olla ehkä utopiaa.

ajattelevat. Ja sitten muun ajan he ajattelevat muista paskaa.

Siinä on kiteytettynä suomalaisten hienot juhlat.

Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.

ja kyllä mä ainakin haluan kunnioittaa juhlia ja juhlittavaa pukeutumalla juhlavasti!

kyllä mä vähän katoin pitkään kun miehen suvun miehet tuli häihimme farkut jalassa..

juhlakulttuurissa onkin kohteliasta pukeutua muuten kuin farkkuihin. Mutta mun mielestä Suomessa juhlat perustuu paljolti pönötykseen ja siihen, että mietitään hirveästi niitä puitteita. Siksi - luulisin - moni tuntee olonsa epäviihtyisäksi.

Sen takia haluaisin itse tulevaisuudessa järjestää juhlia, joissa tärkeysjärjestys olisi vähän toinen. Puitteet saisivat olla vaatimattomammat, kaiken ei tarvitsisi olla tip top. Vieraatkin osallistuisivat juhlan laittoon - olin itse tämmöisissä häissä Ranskassa, ja ne oli aivan mahtavat! Kun tultiin kirkosta juhlapaikalle, katettiin yhdessä pöytä ja pantiin ruoka tarjolle. Pukeutuminen olisi jokaisen oma asia, jollakin voisi olla farkut, jollakulla iltapuku. Tästä mä haaveilen, voi olla ehkä utopiaa.

ja siihen, mitä avioliitto merkitsee kun jäi aikaa kytätä toisten farkkuja?

Vähänkö käy sääliksi sinunlaisia ihmisiä. Hukkaan meni sultakin se ainoa hääpäivä, mitä vietät. Tai mistäs sen tietää, että viettäisit niitä muutaman. Ensin ne kulissihäät, missä kytätään, että vieraat on pukeutuneet oikein ja kaikki menee käsikirjoituksen mukaan. Sitten vanhempana ne rakkaushäät, missä on tärkeintä se rakkaus ja avioliitto ja se on yhdentekevää, vaikka kaikki vieraat olisi pukeutuneet säkkiin.

Itse en ainakaan joutanut hääpäivänäni kyttäämään vieraitteni vaatteita. Kyllä sen päivän mielenkiinto oli ihan siinä miehessäni ja keskinäisessä rakkaudessamme ja siinä, että saimme toisemme.

Mutta jokainen tavallaan sen mukaan,mikä hänelle avioliitossa ja elämässä on tärkeintä

Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.

ja kyllä mä ainakin haluan kunnioittaa juhlia ja juhlittavaa pukeutumalla juhlavasti!

kyllä mä vähän katoin pitkään kun miehen suvun miehet tuli häihimme farkut jalassa..

Suomalaiset juhlat ovat lauma naisia, jotka pelkäävät, mitä muut heistä ajattelevat. Ja sitten muun ajan he ajattelevat muista paskaa.

Siinä on kiteytettynä suomalaisten hienot juhlat.

ja siihen, mitä avioliitto merkitsee kun jäi aikaa kytätä toisten farkkuja? Vähänkö käy sääliksi sinunlaisia ihmisiä. Hukkaan meni sultakin se ainoa hääpäivä, mitä vietät. Tai mistäs sen tietää, että viettäisit niitä muutaman. Ensin ne kulissihäät, missä kytätään, että vieraat on pukeutuneet oikein ja kaikki menee käsikirjoituksen mukaan. Sitten vanhempana ne rakkaushäät, missä on tärkeintä se rakkaus ja avioliitto ja se on yhdentekevää, vaikka kaikki vieraat olisi pukeutuneet säkkiin. Itse en ainakaan joutanut hääpäivänäni kyttäämään vieraitteni vaatteita. Kyllä sen päivän mielenkiinto oli ihan siinä miehessäni ja keskinäisessä rakkaudessamme ja siinä, että saimme toisemme. Mutta jokainen tavallaan sen mukaan,mikä hänelle avioliitossa ja elämässä on tärkeintä

Se että pukeutuu nätisti ja juhlavasti ei tee juhlista pönötysjuhlia elleivät ne ihmisiä ole luonteeltaan pönöttäjiä. Ei juhlia varten täydy stressata pukeutumisella, mutta ei nyt arkivaatteet ole kuitenkaan juhlia varten.

ja kyllä mä ainakin haluan kunnioittaa juhlia ja juhlittavaa pukeutumalla juhlavasti! kyllä mä vähän katoin pitkään kun miehen suvun miehet tuli häihimme farkut jalassa..

arvasin että joku kääntää asian noin nurinkuriseksi! :D

ei sulla kaikki ole pääkopassa kaikki hyvin kun noin väännät! :D että ihan kyttäsin! jööh..en rupea kääntämään oikeaksi väitteitäsi,muuta kun toteamalla,että pistihän se silmään kun muilla oli puvut päällä ja heillä farkut. olet säälittävä.

jotka puuhastelivat pihatöissään. Ihanat juhlat, joissa itse juhlakalukin eli murkkupoika viihtyi. Olemme viettäneet monenlaisia juhlia, mutta parhaimpia ovat olleet aina nämä juhlat, missä ei ole pönötetty vaan ihmisiä on istuskellut terassillamme ja on laulettu ja naurettu ja vaatteista viis. Naapurit ovat piipahtaneet kahvilla tai ottamassa boolia lasillisen ja joku joskus jäänyt kuokkimaankin. Meille ei tarvitse tilata aikaa kun haluaa tulla käväisemään kylässä kahvilla. Rasittavia ovat ihmiset, joille pitää tilata aika ja sitten emäntä raataa väsyneenä ja siivoaa ja leipoo ja pelkää, että mitä hänestä ajatellaan. Sitten istumme hänen putspuhtaassa keittiössä ja mussutamme erikoisia leivonnaisia ja puhumme jäykästi järkevistä aikuisten asioista. Siis samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa nuorena mentiin vain kylään ja pantiin itse kahvi tippumaan ja lojuttiin lattioilla katsomassa videoita ja nauraa kikattamassa. Aikuisuus on ikävää

Eli juhlia valmistellaan etukäteen, niihin ei vain piipahdeta omia aikoja silloin kun itselle sopii.

Jotenkin surullinen tämä suomalainen uuskulttuuri, jossa siistit ja juhlavat vaatteet ovat heti merkki siitä, että juhlissa vaatteet ovat pääosassa eivätkä ajatukset. Miksi juhla ei saisi erottua arjesta? Miksi muka tunnelma on kiva vain silloin, kun vaatteista ei tarvitse välittää. Ei se ihminen miksikään muutu, vaikka laittaa tumman puvun, kauluspaidan ja solmion. Mutta sillä asulla se ihminen (mies tässä esimerkissä) osoittaa, että tilaisuus poikkeaa arjesta, nyt ollaan tekemässä jotain muuta kuin muina päivinä.

Vai onko niin, että suomalaiselle juhla on sitä, että nauretaan ja lauletaan ja örvelletään persvako vilkkuen verkkareiden vyötärönauhan luisuessa aina vain alemmas. Siistejä, selvin päin juhlivia aliarvioidaan, sillä eihän juhla voi olla juhla, jos ollaan ihmisiksi.