Voiko amerikkalaiset tai englantilaiset olla itsekin tietämättä kuinka joitakin sanoja lausutaan?

suomalaista nimeä mutta quantum käytännössä tarkoittaa hyvin pientä vaikka populaarikäytössä quantum leap tarkoittaakin suurta hyppyä tai (parannusta, lisäystä, edistysaskelta).



Kvanttifysiikka eli quantum physics tutkii elektronia, protonia ja neutronia pienempiä hiukkasia ja niiden vuorovaikutuksia.



Vähäistä lohtua siis tarkoittaa.

suomalaista nimeä mutta quantum käytännössä tarkoittaa hyvin pientä vaikka populaarikäytössä quantum leap tarkoittaakin suurta hyppyä tai (parannusta, lisäystä, edistysaskelta). Kvanttifysiikka eli quantum physics tutkii elektronia, protonia ja neutronia pienempiä hiukkasia ja niiden vuorovaikutuksia. Vähäistä lohtua siis tarkoittaa.

Piti ihan vetaa vanha Webster esiin.

Quantum = quantity, amount, portion, part.

suomen kielen hallinnasta kun luen olkkareista, makkareista tai harkoista (kultaa?).

t.usalainen.

asunut USAssa ja käytän kieltä työssäni lähes päivittäin. Tieteellistä tekstiä en kuitenkaan pysty tuottamaan ja normaalia arkista kanssakäymistä monimutkaisemman keskustelun hallitsen vain oman alani asioista. Kun tässä ketjussa on koolla joukko enkuntaitajia, voisiko joku kääntää minulle tuoreen Bondin nimen, Quantum of Solace. Tähän ei kouluja käynyt, ylempää keskiluokkaa edustava brittiläinen naapurini kyennyt.

Se kuitenkin jätettiin kääntämättä, koska ilmeisesti tuo Quantum on jonkun elokuvassa esiintyvän rikollisjärjestön tmv. nimi (korjatkaa, jos olen väärässä, en ole nähnyt leffaa!), joten käännettynä kaksoismerkitys ei olisi käynyt ilmi.

Leffojen nimiä eivät muutenkaan käännä suomentajat, vaan levitysyhtiöt - ja sen kyllä huoma...

sai hitaita katseita kun ilmoitti oppilailleen ottaneensa sinä aamuna mukaan " my rubber". Tarkoitti kumisaappaita, amerikkalaisille tämä tarkoitti kondomia.

Olisiko kuitenkin tarkoittanut kumia eli eraser?

kondomit Amerikassa.

Tämä on se omituinen myytti joka elää sitkeästi vieläkin.

Suomen kieli on esimerkiksi englanninkieliselle yhtä vaikeaa kuin englannin kieli on suomenkieliselle.

opena ollessani, että englanti on hirmu vaikea kieli englanninkielisille, mutta helppo oppia muunkielisille. Suomi on helppo suomalaiselle, mutta aivan älytön muunkieliselle. Englanti on myös kielenä niin laaja, että uusia sanoja voi oppia vielä vanhat ja sivistyneetkin.

ja hyvin sivistyneetkin ihmiset lausuvat joskus joitain hankalampia sanoja 'väärin'. Ja sitten on paljon sanoja, jotka voi lausua useammallakin tavalla, kuten nyt vaikka pedophilia voi olla joko piidöfilia tai pedofilia (sori kun ei ole foneettisia merkkejä).

sai hitaita katseita kun ilmoitti oppilailleen ottaneensa sinä aamuna mukaan " my rubber". Tarkoitti kumisaappaita, amerikkalaisille tämä tarkoitti kondomia.

Olisiko kuitenkin tarkoittanut kumia eli eraser?

Briteissa kumisaappaat ovat wellies/Wellington boots.

sillä sama teksti löytyy jääkaappini ovesta ;) No jos et sinä ymmärrä tekstistä mitään, niin onko niin vaikea ymmärtää että joku toinen voi ymmärtää? Ja edelleenkin, mitä kummaa siihen kielen hallintaan oikein vaaditaan, nimittäin sinun kriteereilläsi vaikuttaa siltä, ettei kukaan nativiikaan pystyisi englantia hallitsemaan. Englannissa asuessa tuli monta kertaa hämmästeltyä paikallisten kielitaitoa, omani kun usein ylitti heidän ja tiedän itseänikin parempia taitajia täältä Suomesta. Lisäksi aikoinaan jo natiivi opettajani yliopistossa oli sitä mieltä, että monet (ei siis kaikki) englantia opiskelevat kirjoittavat paljon parempia esseitä verrattuna mm. amerikkalaisiin englantia opiskeleviin ihmisiin.

Shakespearet ilman sanakirjaa ja historiallista selostusta, mutten kyllä ymmärtäisi tekstistä juuri mitään. Mieleen tulee yksi aika sopiva Shakespeare-sitaatti, toivottavasti et pahastu. A fool thinks himself to be wise, but a wise man knows himself to be a fool.

Erittain vastenmieliselta kuulostava nobody. Anteeksi nyt vain. Se etta olet ihan 10 vuotta asunut Englannissa ja nainut britin ei tee susta natiivia, vaikka oletkin ehka jonkun kielioppisaannon koulunpenkilta muistanutkin, mutta saitpahan kicksit kun kun ylitit paikalliset. Wow!

Erittain vastenmieliselta kuulostava nobody. Anteeksi nyt vain. Se etta olet ihan 10 vuotta asunut Englannissa ja nainut britin ei tee susta natiivia, vaikka oletkin ehka jonkun kielioppisaannon koulunpenkilta muistanutkin, mutta saitpahan kicksit kun kun ylitit paikalliset. Wow!

Minä olin kylläkin se 10 vuotta Englannissa asunut, joka on jatkuvasti linguistically embarrassed tai vähintäänkin compromised. Tietenkin on mahdollista, että suomalainenkin voi oppia englantia hyvän natiivin tasoisesti, mutta se vaatii paljon töitä ja lahjakkuutta. Siis kun puhutaan ihmisistä, jotka tekevät kielen kanssa töitä. Sairaanhoitajalla, rallikuskilla tms. ei varmasti ole ihan yhtä kovat vaatimukset ja voi tosiaan pärjätä hyvin melko keskinkertaisellakin kielitaidolla.

Ja tietenkin av:lta löytyy aina joka alan korkein auktoriteetti, joka lukee Chaucerit ilman sanakirjaa, saa palkkaa kymmenkertaisesti muihin verrattuna ja jonka mies on Nobel-palkittu, miljönääri ja vielä hyvännäköinenkin. Tälle tyypille löytyy sanakin, ja se lausutaan kuin anglofonisempi versio ranskan sanasta encore.

Olen itsekin kielialan ihminen (ehkä me ollaan sitten liian perfektionisteja?), jolle ei tulisi mieleenkään leveillä kielitaidollaan edes suomen kielessä.



Mun mielestä sanaa "hallita" ei ylipäätään voi käyttää kielistä puhuttaessa. Tai jos sitä käyttää, niin osoittaa käsittävänsä kielen erittäin suppeasti. Kielitaito voi olla hyvä, sujuva, erinomainenkin, mutta mitään kieltä ei voi "hallita" ihan jo kielen nopeasti muuttuvan luonteen takia. Englanti on levinnyt kaikille mantereille, mikä jo itsessään rajoittaa sen täydellistä tuntemusta. Lisäksi "hallitseminen" tarkoittaisi sitä, että pysyy jatkuvasti kartalla kaikista uudistuksista, joita eri varianteissa tapahtuu. Tämähän on vaikeaa äidinkielisellekin puhujalle. Viimeinen ja isoin asia ovat sitten kulttuuriviittaukset. Ajan kanssa voimme oppia ymmärtämään, miten englanninkielinen käsittää vaikkapa sanat "Christmas" tai "May", mutta alun perin yksikielinen ihminen, joka on oppinut vieraan kielen myöhemmin, ei voi koskaan täysin samaistua siihen tunnekokemukseen ja niihin mielleyhtymiin, joita kyseiset sanat natiivipuhujalle synnyttävät. Kieltä ja kulttuuria ei voi erottaa toisistaan, koska kulttuuri uudistaa kieltä ja kieli kulttuuria. Se on meille kääntäjillekin ylivoimaisesti suurin haaste vieraiden kielten ja kulttuurien parissa toimiessamme.



En ota kantaa aiempaan keskusteluun tai lähde arvostelemaan ketään, mutta tämä ehkä selkiytti omaa näkökantaani asiaan ja sitä, miksi en koskaan puhuisi minkään kielen "hallitsemisesta". Toki maallikko ja lingvisti näkevät kielen hyvin eri tavalla.

En ota kantaa aiempaan keskusteluun tai lähde arvostelemaan ketään, mutta tämä ehkä selkiytti omaa näkökantaani asiaan ja sitä, miksi en koskaan puhuisi minkään kielen "hallitsemisesta". Toki maallikko ja lingvisti näkevät kielen hyvin eri tavalla.

Täällä yksi lingvisti, joka kyllä ymmärtää mitä tällä "kielen hallitsemisella" tarkoitetaan tässä ketjussa. Sillä tarkoitetaan sitä, että osaa kielen sen verran hyvin että pystyy sitä käyttämällä toimimaan ja elämään vieraskielisessä ympäristössä. Ja tämä on täysin mahdollista niin natiiville kuin ei-natiivillekin, kielestä riippumatta.

Tuo sinun määrittelemäsi "hallitseminen" on irrelevantti tässä asiayhteydessä. Se nimittäin vie meidät pohtimaan kielen syvintä olemusta, sen muuttumista ja variaatiota, joka - kuten sanoit - on kelle tahansa kielenpuhujalle liian suuri pala purtavaksi. Ei kukaan tietenkään pysty hallitsemaan maailman englantien kaikkia vivahteita läpi sen historian, ei edes alaan koko elämänsä uhranneet tutkijat. Siksi mielestäni on turha tuoda arkikeskusteluun tätä aspektia, koska se on niin itsestäänselvä. Jätetään filosofinen pohdinta kielestä muille foorumeille.

t. Lingvisti, joka katsoo hallitsevansa englannin kielen

Suomea äidinkielenäni puhuvana annan tähän kommenttini liittyen kielen täydelliseen hallintaan. Olen itse opiskellut suomea yliopistossakin muutaman vuoden ja kirjoitan työkseni, mutta silti joudun kolleegojeni kanssa lähes päivittäin tai ainakin viikottain pohtimaan oikeakielisyyskysymyksiä. Välillä soitamme kielitoimistoon, joka antaa suosituksia. Joten se siitä täydellisestä hallinnasta.



Kieli elää ja muuttuu, ja se onkin kielen perhaita ominaisuuksia!

selittämään asiasi KOTUksen tutkijalle? Eli hallitset äisinkielesi niin hyvin, että sitä käyttämällä selviät vaikeistakin tilanteista. Eikö tämä ole sitä kielten hallintaa, mikä puhujille on tärkeintä. Kielen voi hallita kommunikaation välineenä, TYÖKALUNA, vaikka kaikkia sen vivahteita eli substanssiosaamista ei tietäisikään.

t. se edellinen lingvisti

Suomea äidinkielenäni puhuvana annan tähän kommenttini liittyen kielen täydelliseen hallintaan. Olen itse opiskellut suomea yliopistossakin muutaman vuoden ja kirjoitan työkseni, mutta silti joudun kolleegojeni kanssa lähes päivittäin tai ainakin viikottain pohtimaan oikeakielisyyskysymyksiä. Välillä soitamme kielitoimistoon, joka antaa suosituksia. Joten se siitä täydellisestä hallinnasta.

Kieli elää ja muuttuu, ja se onkin kielen perhaita ominaisuuksia!

että käännän usein tieteellistä tekstiä suomesta englantiin ja myös toisin päin ja olen huomannut, että suomesta englantiin kääntäminen on todella helppoa, koska hyvin tekninenkin suomenkielinen teksti aukeaa natiiville suomenkieliselle lukijalle melko vaivattomasti. Saman alan englanninkielinen teksti taas saattaa olla hyvin vaikeaselkoista ja ilmaisullisesti vivahteikkaampaa, ja sen kääntäminen suomeen vaatii paljon enemmän työtä, koska lähdetekstin tyylin säilyttäminen on paljon hankalampaa. Joskus tuntuu, että suomalainen teksti on alakoulutasoa selkeydessään ja ytimekkyydessään. Mielestäni tämä on pelkästään hyvä asia, mutta ymmärrän myös sen, että alan englanninkielisiä tekstejä kirjoittavista ihmisistä nämä suoraan suomesta käännetyt julkaisut saattavat tuntua vähän alkeellisilta. Niistä kun puuttuu usein kielellinen briljanssi totaalisesti.

ettei sillä oikeastaan ole mitään väliä, miten jonkun sanan lausuu. Jossain päin maailmaa se lausutaan juuri sillä tavalla. Tarkoitti lähinnä sitä, että on ihan irrelevanttia nipottaa sanojen "oikeasta" lausumisesta. Tärkeintähän minkä tahansa kielen puhumisessa on se, että tulee ymmärretyksi.

Joskus tuntuu, että suomalainen teksti on alakoulutasoa selkeydessään ja ytimekkyydessään. Mielestäni tämä on pelkästään hyvä asia, mutta ymmärrän myös sen, että alan englanninkielisiä tekstejä kirjoittavista ihmisistä nämä suoraan suomesta käännetyt julkaisut saattavat tuntua vähän alkeellisilta. Niistä kun puuttuu usein kielellinen briljanssi totaalisesti.

sellaista kapulakieltä, ettei se aukea maallikoille. Siis pidetään (typerästi) arvokkaana sitä, että tekstit ovat vain "valistunutta" tiedeyhteisöä varten.

ettei sillä oikeastaan ole mitään väliä, miten jonkun sanan lausuu. Jossain päin maailmaa se lausutaan juuri sillä tavalla. Tarkoitti lähinnä sitä, että on ihan irrelevanttia nipottaa sanojen "oikeasta" lausumisesta. Tärkeintähän minkä tahansa kielen puhumisessa on se, että tulee ymmärretyksi.

Vaikka ymmärrän kyllä tämänkin katsantokannan. Tietenkin ymmärretyksi tuleminen on tärkeintä, mutta kyllä kielellä viestitään myös paljon muita asioita kuin se itse asia. Jos viestin tarkoitus on taivutella kuulijaa, pitää osata vetää oikeista naruista myös siinä mielessä, että puheen sosiaalinen viritys on oikea. Esim. myyntityössä pitää osata olla kielelisesti samalla tasolla kuin potentiaalinen asiakas, koska on tutkittu asia, että ihminen 'ostaa' idean/tuotteen yms. paljon mieluummin vertaiseltaan.

Tuo sinun määrittelemäsi "hallitseminen" on irrelevantti tässä asiayhteydessä. Se nimittäin vie meidät pohtimaan kielen syvintä olemusta, sen muuttumista ja variaatiota, joka - kuten sanoit - on kelle tahansa kielenpuhujalle liian suuri pala purtavaksi. Ei kukaan tietenkään pysty hallitsemaan maailman englantien kaikkia vivahteita läpi sen historian, ei edes alaan koko elämänsä uhranneet tutkijat. Siksi mielestäni on turha tuoda arkikeskusteluun tätä aspektia, koska se on niin itsestäänselvä. Jätetään filosofinen pohdinta kielestä muille foorumeille.

t. Lingvisti, joka katsoo hallitsevansa englannin kielen

Toin vain esille, että sanavalinta oli epäonnistunut ja ymmärrän, miksi siihen tartuttiin. Ja on tosiaan väistämätöntä, että eri ihmiset näkevät kielen eri tavalla. Pointtisi "työkalusta" oli hyvä, mutta itse pidän sitä liian pinnallisena määritelmänä. Sitä paitsi, en ymmärrä, miksei myös filosofinen pohdinta mahtuisi tälle foorumille siinä missä muutkin aiheet? Ei pidä olla turhan rajoittunut, se voi tappaa kiinnostavan keskustelun.