Mies löi, olen 8kk raskaana
Vielä muutama pvä sitten kaikki oli kuin unelmaa. Eilen illalla tuli riitaa ja sama meno jatkui aamulla. Yllättäen mieheni löi minua niin, että toinen puoli naamastani on nyt turvoksissa ja todella kipeä, vertan syljin 2h suustani ja olin juuri 6h sairaalassa paikkailtavana (sisäpuoli suusta aukesi 10cm matkalta).
Nyt tulin kotiin ja mies on kuin ei mitään olisi tapahtunut? Ei pyytänyt anteeksi, kysynyt vointiani..ei mitään, on vain hyväntuulinen?
Olen ollut koko raskauden onnellinen,hyväntuulinen ja helppo, leppoisampi kuin normaalisti, olen edelleen pieni ja huolehdin ulkonäöstäni, seksielämä on sujunut ja kaikki ollut ok, mutta nyt tämä! Olen todella mieli maassa ja mikään ei tunnu hyvältä. Olivat sairaalassa aivan kauhuissaan ja minua painostettiin rikosilmoituksen tekoon, kuitenkaan en sitä voi/halua tehdä.
Meillä on kaikki hyvin ja isoon, uuteen omaan taloon pitäisi muuttaa vkon kuluttua, sekään ei tunnu miltään.
Nyt pelottaaa jatkuuko lyöminen, lyökö mies vauvaakin?
Meille tuli riita siitä, että hänen ex-avovaimonsa soittelee alituiseen ja laittelee viestejä, mies ei ole kertonut minusta ja vauvasta hänelle mitään, kuulemma ettei loukkaisi naista, koska hän olisi halunnut vauvan, mieheni ei, vaikka nyt tätä vauvaa odottaakin innolla.. katsoin hänen puhelimestaan, kun nainen oli taas joku ilta soittanut koko ajan ja hän ei voinut vastata, koska olimme yhdessä kotona, hän oli laittanut viestiä, että olen golfaamassa, soitellaan huomenna?
Kysyin ensin tästä, hän sanoi, että ei ole kuukausiin kuullut koko naisesta, eikä kiinnosta. Kun kerroin katsoneeni asian ja hän sai raivarin ja löi. On ihan sekava olo.. :/
Suhteemme alkoi, ennen kuin he olivat eronneet - en aluksi tiennyt tätä.
Ai niin ja ikäeroa meillä on miltei 20vuotta, itse olen hieman alle 30v, meillä ei käytetä alkoholia, olen hyvässä ammatissa ja mieheni korkeassa asemassa, mitään ongelmia ei siis ole muuten.
Mitä tehdä..lähteäkö vai jäädä, en tiedä mitä edes ajatella on niin loukattu, kamala olo?
Kommentit (168)
Sanon vaan, että tosta se alkaa. Jos nyt käyttäytyy kuin ei mitään olis tapahtunut, se on mun mielestä kaikkein kamalinta...
Ja tuo syyhän nyt on aivan mitätön, miksi löi, seuravaan kerran voi lyödä vaikka kun sataa, tai laitoit muovipussin väärin päin roskikseen tai ...
Ylipäänsä mies joka lyö naista, heikompaansa, on RAUKKA ja mies, joka lyö raskaanaolevaa naista, tulevan lapsensa äitiä, on RAUKISTA RAUKIN! Ei sitä voi edes mieheksi kutsua.
Mä itse asuin yhdessä miehen kanssa, joka löi mua muutaman kerran kunnolla. Eka kerta oli just tolleen yhtäkkiä, mies vaan suuttui kun töistä tullessaan huomas et parvekekukka oli palanut auringossa...sen sanoi olevan mun syy ja turpaan tuli. Mulla oli otsassa turvonnu patti ja itkin makkarissa, puolen tunnin päästä mies tuli pyytämään saunaan ja toi mulle kaljan. Ihan kuin ei ois mitään sattunu. Ja sit kuitenkin aattelin et ei tää varmaan toistu... Toistui monesti. Kerran mies myös kuristi mua niin et taju meni, kuollut en kuitenkaan. Kun virkosin niin hän raiskas mua :-(
Onneksi rohkaistuin ja lähdin. Mies ei tiedä nykyistä olinpaikkaani ja hyvä niin. Pelottaa kuitenkin edelleen, en liiku niissä paikoissa missä saatan kohdata hänet.
Ja ai niin, mies on hyvissä hommissa atk-alalla. Velaton asunto, hieno auto ja vene löytyy.
Terve ja tasapainoinen mies ei lyö raskaana olevaa vaimoaan. Eikä kukaan terve ja tasapainoinen nainen anna sitä anteeksi.
jos et itsesi niin tulevan lapsesi takia. Saman kokeneena voin sanoa että kerran kun lyö, lyö uudestaankin. Eikö sinua yhtään huoleta tuo että mies ei edes välitä pyytää anteeksi tapahtunutta? Eikö se kerro että hänen mielestään lyöminen on ok eli jatkaa sitä myös tulevaisuudessa?
mitä kuuluu ap:lle? onko mies pyytänyt jo anteeksi? onko terapia-aika varattu?
ja ihan aiheesta kun menit vakoileen, niin anna nyt ihmeessä anteeksi ja jatka kuin ei mitään olis tapahtunu. Voihan sitä nyt kenelle tahansa kerran elämässä sattua että menee aivan överiksi. Et kuiteskaa löydä yhtä hyvää miestä nykymaailmassa kovin helpolla ja lapsikin tarvitsee teitä molempia.
pelasta mitä pelastettavissa on. eli sinun ja lapsen tulevaisuus, ja lapsen huoltajuus. käsittääkseni sillä on eroa että asutteko yhdessä silloin kun lapsi syntyy. nimittäin tulevia huoltajuustaisteluita ajatellen. haluatko tuollaisen ihmisen saavan huoltajuuden? luotatko hänelle lastasi tapaamisiin? nosta nyt tästä mahdollisimman iso äläkkä ja tee rikosilmoitus ja hakeudu turvakotiin yms yms, niin sinulla on kaikki viranomaiset puolellasi jos huoltajuudesta aletaan kiistellä.
oikeasti lapsi on ainoa mitä voit enää pelastaa. teidän suhde loppui jo. hyväksy se. miehesi ei ollut sellainen kuin luulit.
teillä on ihan hyvä tulevaisuus lapsen kanssa jos keskityt nyt lapseen vaan. lähde ennenkuin lapsi syntyy. ja rikosilmoitus, ehdottomasti.
itsensä ja omat lapsensa väkivaltaiselle miehelle! Ei löydy tältä pallolta niin ihanaa miestä, että saisi minua tai lapsiani uhkailla tai fyysisesti pahoinpidellä! Ottakaa itseänne naiset niskasta kiinni ja lähtekää lastenne kanssa aloittamaan uusi elämä! Tuollainen ukko ei ole mies eikä mikään! Ja kokemusta aiheesta on väkivaltaisen isän muodossa; pahoinpiteli äitiä ja erohan siinä tuli ja hyvä niin!
ja ihan aiheesta kun menit vakoileen, niin anna nyt ihmeessä anteeksi ja jatka kuin ei mitään olis tapahtunu. Voihan sitä nyt kenelle tahansa kerran elämässä sattua että menee aivan överiksi. Et kuiteskaa löydä yhtä hyvää miestä nykymaailmassa kovin helpolla ja lapsikin tarvitsee teitä molempia.
Eipä siihen sun mittapuullas paljoa vaadita. Mä tekisin äijästä rikosilmoituksen ja hankkisin lähestymiskiellon; kenelläkään ei ole oikeutta pahoinpidellä toista ihmistä, kokkasi ja siivosi kotona sitten miten paljon tahansa!
Te, jotka haukutte Ap:tä, että on tyhmä kun ei lähde. Ei hän ole tyhmä, hän vaan rakastaa miestään, ja toivoo parempaa tulevaisuutta. Varmaan myös pelkää sitä, että mitä tulevaisuus yksinhuoltajana toisi tullessaan. Itsellä samankaltainen tilanne päällä, mutta nyt ei ole kyse noin raa'asta väkivallasta, enkä ole raskaana, vaan meillä on jo lapsi. Ja kolmas, itsekin olen joskus miestäni kohtaan väkivaltainen, mutta kadun joka sekunti, että olen häneen koskenut...
Kaikki on nyt ollut hyvin tuon episodin jälkeen. Uskon ihan vilpittömästi että asia ei toistu ja olen tehnyt selväksi, että seuraavaa kertaa ei enää saa tulla.
Minusta vain on parempi, että lapsella on kummatkin vanhemmat, sillä edellytyksellä, että suhde toimii, eikä tuollaista tapahdu.
vastauksena siihen ykkös- ja kakkostyypin väkivaltaisuuteen.
Mun mies löi mua kerran. Tai ei oikeastaan lyönyt, enemmin läppäsi poskelle ja ravisteli olkapäistä. Tilanne oli todella klassinen ja kliseinen; eli baarin jälkeinen riita jostain pienestä asiasta. Kävelimme kotiin päin ja mies suuttui muhun ja huusimme toisillemme keskellä katua (olimme silloin ulkomailla, kotikaupungissani en kehtaisi). Menin seisomaan keskelle autotietä (jonkin verran liikennettä ja täysin pimeää) ja sanoin miehelleni, etten tule pois ennenkuin hän poistuu ja että toivottavasti hän nauttii, kun saa nähdä kun joku auto ajaa ylitseni. Mies tuli viereeni, otti minua käsistä kiinni ja veti minut jalkakäytävälle. Aloin huutamaan hysteerisesti ja rimpuilin irti hänen otteestaan (piti minua ranteista kiinni). Lopulta mies ravisteli minua olkapäistä, sen jälkeen läppäsi minua poskelle ja huusi että rauhoitu.
Tilanne tavallaan pysähtyi siihen. Olin todella järkyttynyt, että mies löi minua ja mies oli todella järkyttynyt, että löi minua. Hetken hiljaisuuden jälkeen aloin itkemään ja sanoin jättäväni miehen. Kävelimme hotellille niin, että minä kävelin edessä ja mies perässä, hän yritti halata minua ja pyytää anteeksi ja itki hysteerisesti koko ajan. Hotellille päästyämme mies jatkoi anteeksi pyytämistä, vannoi ettei ikinä enää satuttaisi minua, sanoi ettei edes koskaan ole halunnut satuttaa minua, vaan se "vaan tapahtui", sanoi ettei voi elää ilman minua.
Nukuin yön yli ja aamulla kerroin miehelle, että jäisin hänen luokseen kahdella ehdolla: hän ei enää juo (miehellä ei siis todellakaan ole mitään alkoholiongelmaa, mutta on joskus alkoholin vaikutuksen alaisena aggressiivinen mutta ei ole aiemmin purkautunut väkivaltana) ja että hän menee vihanhallintaterapiaan. Mies oli todella katuva.
Syy minkä takia päätin jäädä oli juurikin tuo, etten uskonut sitä että mieheni varsinaisesti on väkivaltainen ja toinen on se, että vaikka en MISSÄÄN NIMESSÄ ole sitä mieltä, että kukaan "ansaitsee" tulla lyödyksi, niin tässä tapauksessa olisin varmaan juossut auton alle, jos mies ei olisi minua läppäissyt.
Haluan kuitenkin korostaa, että mielestäni ap:n tapauksessa on se ero, että miehen on täytynyt lyödä sinua KOVAA, eli se ei voi olla mikään "rauhoittava läppäisy" ja toisekseen, mies ei edes kadu tekoaan!
p.s. Minun mies on oppinut läksynsä, hän ei ole juonut ruokaviiniä tai yhtä saunakaljaa lukuunottamatta alkoholia tapauksen jälkeen ja hän on hakeutunut terapiaan.
mutta ei vara venettä kaada. Kerro miehellesi että aiot tehdä rikosilmoituksen ja mene tekemään se. Katso hyväksyy hän sen ja käsitteleekö aiheen asiallisesti. Vai alkaako käyttäytyä aggressiivisesti?
Ketjussa olikin aiemmin hyviä neuvoja, että jos väkivalta toistuu, on erittäin tärkeää huoltajuuskysymysten kannalta, että olet tehnyt väkivallasta rikosilmoituksen.
Muistathan kertoa myös omille vanhemmillesi, miehen vanhemmille ja kaikille lähipiirissänne, että mies hakkasi sinut. Katso heidän reaktioitaan.
sanoa että ap on todella itsekäs kun ei lähde suhteesta! Ja sanon tämän lapsen näkökulmasta väkivaltaisesta perheestä. Kyllä siinä viha kasvoi molempia vanhempia kohtaa mitä kauemmin meni aikaa, isää vihasin koska kohteli meitä niin ja äitiä koska ei vienyt meitä pois sieltä!!
Olet hyvin sinisilmäinen jos kuvittelet sen jäävän yhteen kertaan. Niin se meilläkin oli alkuun. Löi äitiäni ensimmäisen kerran kun hän odotti pienempää sisarustani. Sitten meni aikaa jonkin verran. Vannoi kuulemma ettei ikinä enää. Olin itse 6v silloin. Mutta mutta. Miten kävi. Seuraavat 10v katsoin kun äitini sai selkään joka päivä, juostiin sukkasillaan siellä pakkasessa, (näin oli joku laittanut että miehensä tekee), lapsetkin sai selkäänsä! Ja niin vain me siellä eleltiin. Kyllä sitä ainakin oltiin vikkeliä. Ja opittiin pitämään suumme kiinni.
Mutta viha ei ole kyllä koskaan laantunut!!!
Itsekkäitä ovat ne naiset jotka eivät lapsiaan vie turvaan tuollaisesta paikasta! Sen ekan lyönnin jälkeen.
Ap:n selittelyt on kyllä lapsellisia.
Kaikki on nyt ollut hyvin tuon episodin jälkeen. Uskon ihan vilpittömästi että asia ei toistu ja olen tehnyt selväksi, että seuraavaa kertaa ei enää saa tulla. Minusta vain on parempi, että lapsella on kummatkin vanhemmat, sillä edellytyksellä, että suhde toimii, eikä tuollaista tapahdu.
Voit olla varma että saat selkääsi vielä monta kertaa ja aina vain kovempaa ja lujemmin. Naista hakkaava mie ei tapojansa muuta!!!!!!!!!!
EIHÄN TOSSA OO MITÄÄN JÄRKEÄ
LYÖ KERRAN,LYÖ UUDESTAAN !
mies oli väkivaltainen usean vuoden ajan, mutta ei koskaan hakannut tuohon kuntoon kuin AP:n tapauksessa. Uskon täysin tuohon jonkun väkivaltaa tutkineen kirjoitukseen, että miehet voidaan jakaa väkivallan suhteen kahteen ryhmään. Oma mieheni kuului 2-ryhmään eli turvautui epätoivossaan riitatilanteissa väkivaltaan, tarkoituksena ei ollut satutttaa. MUTTA se mikä erotti oman mieheni ap:n tapauksesta, oli se, että hän HALUSI hakea apua. Hän kävi puhumassa lyömättömän linjan terapeutin kanssa monia kertoja ja tuloksena on, että meillä ei ole ollut väkivaltaa enää vuosikausiin.
Uskon siis siihen, että väkivalta voi tietyissä tapauksissa loppua, MUTTA valitettavasti en usko siihen ap:n tapauksessa. Jos mies hakkaa vaimon sairaalakuntoon kertalaakista EIKÄ ole valmis hakeutumaan heti terapiaan tms., on ennuste nähdäkseni kammottavan huono.
Sillä ei ole mitään merkitystä, millainen mies on ollut ennen pahoinpitelyä, vaan sillä MITEN hän suhtautuu tapahtuneeseen ja yrittääkö hakea itselleen apua! Jos ei, suhteeseen ei missään nimessä saisi eikä pitäisi jäädä!
Olet kohta vainaja, jos et häiby nyt.
Ja lähde vähän äkkiä! Jos et tee ilmoitusta ei ole mitään todisteita jutusta ja ajatteles jos hakkaava mies saisi lapsen??!!
Lähde kun olet vielä hengissä, seuraavalla kerralla mies potkii sinulta keuhkot kasaan. Teillä ei ole "kaikki hyvin" niinkuin luulet, se on vain harhaa. Miehesi on henkisesti sairas, ja nyt tiedät sen. Mikään riita ei oikeuta toisen pahoinpitelyä, kukaan normaali ihminen ei lyö toista päähän riitelyn päätteeksi. Suhteenne on ohitse.