Puistokäyttäytymisen ABC - tässä helppoja perussääntöjä.
Olen nelilapsisen perheen äiti ja opettaja ammatiltani. Vuosien mittaan olen täällä stadissa törmännyt puistoissa aika vinkeisiin tapauksiin. Maalaisjärki on osalla äideistä hukassa, eikä ilmeisesti mitään hajua niistä perussäännöistä, joita leikkipuistoissa on tapana noudattaa.
Tässä on ihan perusasioita. Toki on paljon tulkinnanvaraisia "hienosääntöjä" ja paikkakohtaista variaatiota, mutta kun nyt edes nämä olisivat hanskassa:
1) Leiki ja anna muiden leikkiä. Puiston yhteisiä leluja ei hamstrata kaikkia itselle, eikä niitä saa viedä kotiin mukanaan. Luulisi olevan päivänselvää, mutta yllättävän moni ajattelee, ettei sen niin väliä ole, jos Nico-Petteri kerran HALUAA ottaa tämän kaivurin kotiin...
2) Jos lapsesi haluaa jotain toisen leikistä, opeta häntä kysymään kauniisti, saisiko lainata lelua. Jos ko. lelu on puiston yhteinen, eikä toinen lapsi sitä ihan välttämättä tarvitse, pyyntöön on tapana suostua. Toisten kädestä ei tavaraa oteta!
3) Tavaroiden, kivien, hiekan, käpyjen ja keppien heittely toisten päälle on kiellettyä. Yhteisiä leluja ei myöskään rikota tahallaan. Railakas leikki on ok, muiden satuttaminen ei.
4) Aikuisten tapana on tervehtiä puistoon tullessaan muita, siellä jo olevia aikuisia. Ei tarvitse kätellä tai esittäytyä, mutta normaali kohteliaisuus tekee yhdessäolosta mukavampaa, eikö vaan?
5) Puistossa SAA käydä kahdenkeskisiäkin keskusteluja ja normaalilla sosiaalisella vaistolla varustettu ei tuppaudu kahdenkeskiseen, matalalla äänellä käytyyn keskusteluun osalliseksi. Mutta muutoin tapana on, että keskusteluihin pääsee mukaan ja ihmisille ollaan ystävällisiä. Tulokas voi olla vaikka kuinkakin mukava ihminen - ja keskusteluyhteydestä on vain etua, jos lapset haluavat leikkiä keskenään tai heille tulee kärhämää. Sydänystäväksi ei tarvitse heittäytyä, mutta kaikkien kanssa voi tulla toimeen.
6) Muiden lapsille SAA sanoa NÄTISTI, jos he töpeksivät. Usemman lapsen äiti ei välttämättä ole paikalla eri puolilla puistoa leikkivien lastensa äärellä... Käsiksi ei saa käydä kuin hätätilanteessa eikä huutaminen ole ok.
7) Kaikkien kanssa ei tarvitse leikkiä, mutta ketään ei saa syyttä syrjiä. Jos lapsi haluaa toisten leikkiin mukaan, häntä voi opettaa pyytämään sitä: "saanko tulla leikkiin mukaan?" Siihen on tapana myöntyä,jos leikki ei mene ihan mönkään tulijan vuoksi. Siinäkin tapauksessa voi sanoa nätisti jotain tyyliin "me leikitään tämä kahdestaan loppuun, mutta aloitetaan sen jälkeen uusi leikki yhdessä".
8) Puistoissa ei ole pääsääntöisesti sallittua tupakoida tai pissittää koiraa, joskin tässä voi olla puistokohtaisia eroja. Juu: olisi tietysti kätevää ulkoiluttaa koirakin samalla reissulla, mutta kun a) puistossa on allergisia lapsia ja b) puistossa on arkoja lapsia ja c) koira on silti eläin, jonka käytöstä yllättävissä tilanteissa ei voi 100-prosenttisella varmuudella ennakoida.
9) Roskaaminen ja eväiden kylväminen maastoon houkuttaa paikalle rottia ja muita ikäviä rosmoja. Jos jaksat tuoda puistoon jotain, jaksat varmasti kuskata roskat sieltä poiskin. Lapset oppivat ennen kaikkea muiden esimerkistä...
10) Erilaisuus on rikkautta. Vaikka tässä nyt on listattu käytössääntöjä, niiden puitteissa voi toki olla erilainen, leikkiä eri tavoin. Kunhan samalla kunnioittaa muiden tapoja ja tarpeita...
Kommentit (167)
Mut onko reilua verrata aikuista 1,5-vuotiaaseen puhekyvyttömään lapseen joka ei vielä edes käsitä että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän itse? (siis ihan oikeasti ei käsitä Ilman muuta vanhempi lapseni tietää ettei toisten leluja oteta luvatta eikä niitä otakaan. Hänellä on lupa leikkiä meidän omilla merkityillä leluillamme. 1,5-vuotias taas harjoittelee aivan muita taitoja siellä puistossa ja niissäkin on jo tekeminen (älä ota kädestä! Ei saa vetää kaveria hiuksista! jne. jotenkin tuntuu pahalta, jos saa koko ajan vain olla kieltämässä lasta, niinkuin helposti käy, jos alkaa rankimman kaavan kautta noudattamaan jotain ihmeellistä puistoetikettiä, jossa jo omaa olemassaoloaankin saa pyydella anteeksi ja ensiksi tulleelta kysytään lupaa saman ilman hengittämiseen ja samalle hiekkalaatikolle tulemiseen.) Mutta turvallisuus on mielestäni tärkein asia puistossa. Sen jälkeen toisten huomioon ottaminen. Sosiaaliset taidot opitaan ikätason mukaisesti ja omasta mielestäni ihan pieniltä leikki-ikäisiltä ei voi edes olettaa, että he kyselevät lupia jokaisen lelun kohdalla. On myös suotavaa, että isompi lapsi, joka jo osaa kysyä toisen lelua lainaksi, leikkii lainalelulla nätisti eikä hajota toiselta lapselta lainaamaansa lelua. Itse en näe mitään syytä kieltää lapsiani lainailemasta leluja hiekkalaatikolla ja korostan aina sitä että toisen omaisuudesta on aina eri tavalla vastuussa kuin omastaan.
en minä puolitoistavuotiaalta ODOTA vielä yhtikäs mitään, mutta siltä lapsen vieressä seisovalta aikuiselta odottaisin, että hän seuraisi tilannetta ja kasvattaisi lastaan ottamaan myös muut huomioon.
ap
Odotankin näiltä tulenkantajilta sellaista käytöstä metsäläisille että he sivistyneinä tervehtivät ensin niin metsäläisen on helpompi vastata takaisin. Vaan monesti menee niin ettei kukaan tervehdi ketään. Tämä on sitä tervehtimisen kaksinaamaisuutta.
Tuomitsevat heti jos ei tervehdi, mutta eivät itsekään. Tervehtiminen on valtataistelua. Ja ap:n lista on tarkoitettu "vääräuskoisille". Ap on silti hellyyttävän naivi tapaus. En usko että hän on sielultaan paha. Tämähän oli vain provo eikös?
Totta kai noista saa olla perustellusti eri mieltä ja lisätä omia sääntöjään, se oli tarkoituskin.
ap
Kaikki pitää ottaa haltuun ja pyöriä sun pillis mukaan. Mihin se "erilaisuus on riukkautta" sulta unohtui?
Nuo apn rules olivat ihan normaalia peruskauraa, joita ei tarvitsisi edes kirjoittaa. Jos kaikilla olisi jonkinasteinen kotikasvatus ja -sivistys.
jos tosiaan on tilanne se, että hiekkiksellä on lapsilla kaikilla paljon omia leluja ja lainailunhalua ilmenee, voi hyvin sopia, että "saako meidän Lilli leikkiä myös teidän leluilla, ja teidän tyttö puolestaan meidän...?"
Voi siis yleisesti pyytää ja kysyä, ei jokaista lelua erikseen. Onhan joukossa joskus myös sellaisia lapsia, jotka ovat syystä tai toisesta hyvin tarkkoja tavaroistaan (ja vanhempiakin...), joten minusta ei oikein ole kohteliasta ottaa kysymättä. Lisäksi tosiaan siinä annetaan OPPIA lapselle siitä, miten toimitaan: halvatkin tavarat ovat jonkun omaisuutta ja sitä pitää kunnioittaa.
ap
Voisihan sitä yleisesti tosiaan kysyä. Se olisi kohteliasta.
Mutta suoraan sanottuna: jos joku tulee yleiselle hiekkalaatikolle, jossa on aina paljon lapsia, suuren lelukassin kanssa joka on täynnä jännittävän näköisiä kivoja hiekkamuotteja jne. ja ilmoittaa, että kukaan ei sitten saan leikkiä MUN leluilla, koska ne on MUN omia!, niin kyllä mä kattoisin semmosta lasta (ja varsinkin aikuista joka antaa lapsensa toimia näin!) aikalailla kieroon! Musta vaan ei ole mitään järkeä roudata jättikassillista "korvaamattomia aarteita" paikkaan, jossa on 20-muutakin lasta ja sitten vahtia ettei kukaan koske niihin, kun on ensin levittänyt ne hiekkalaatikkoon.
Meillä ei edes ikinä ole mukana mitään korvaamattoman arvokkaita hiekkamuotteja, vaan ihan semmosia kulutuksen kestäviä muovijuttuja joihin saa vapaasti läiskiä kurakakkuja :D Arvokkaita leluja ei ole lupa viedä pihalle ylipäänsä.
Ja siis kyllä mun mielestä hiekkaleluja pitäisi voida vapaasti hiekkalaatikolla käyttää.
Mutta ilman muuta, jos jollain on mukana nukke ja vaunut tai oma polkupyörä, niin niistä pidän taaperoni kaukana. Ne on ihan eri asia kuin muovinen lapio ja kakkumuotti eikä niitä saa mennä tosta noin vaan "lainailemaan".
Minä lukisin täältä mieluummin keskustelua asiasta kuin joutavaa kiukuttelua asian vierestä.ap
Kiukuttelua?
Tälläisen heiton jälkeen lopetan keskustelun tähän. Ketjusi on nyt vain sinun varassa. Voit vetää yksinpuhelua vielä pari sivua, jos haluat.
Minä lopetan tähän, jos et pyydä anteeksi.
Toivotan hedelmällistä yksinpuhelua ketjuusi. Toivottavasti saat viimeisen sanan.
Mut onko reilua verrata aikuista 1,5-vuotiaaseen puhekyvyttömään lapseen joka ei vielä edes käsitä että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän itse? (siis ihan oikeasti ei käsitä Ilman muuta vanhempi lapseni tietää ettei toisten leluja oteta luvatta eikä niitä otakaan. Hänellä on lupa leikkiä meidän omilla merkityillä leluillamme. 1,5-vuotias taas harjoittelee aivan muita taitoja siellä puistossa ja niissäkin on jo tekeminen (älä ota kädestä! Ei saa vetää kaveria hiuksista! jne. jotenkin tuntuu pahalta, jos saa koko ajan vain olla kieltämässä lasta, niinkuin helposti käy, jos alkaa rankimman kaavan kautta noudattamaan jotain ihmeellistä puistoetikettiä, jossa jo omaa olemassaoloaankin saa pyydella anteeksi ja ensiksi tulleelta kysytään lupaa saman ilman hengittämiseen ja samalle hiekkalaatikolle tulemiseen.) Mutta turvallisuus on mielestäni tärkein asia puistossa. Sen jälkeen toisten huomioon ottaminen. Sosiaaliset taidot opitaan ikätason mukaisesti ja omasta mielestäni ihan pieniltä leikki-ikäisiltä ei voi edes olettaa, että he kyselevät lupia jokaisen lelun kohdalla. On myös suotavaa, että isompi lapsi, joka jo osaa kysyä toisen lelua lainaksi, leikkii lainalelulla nätisti eikä hajota toiselta lapselta lainaamaansa lelua. Itse en näe mitään syytä kieltää lapsiani lainailemasta leluja hiekkalaatikolla ja korostan aina sitä että toisen omaisuudesta on aina eri tavalla vastuussa kuin omastaan.
en minä puolitoistavuotiaalta ODOTA vielä yhtikäs mitään, mutta siltä lapsen vieressä seisovalta aikuiselta odottaisin, että hän seuraisi tilannetta ja kasvattaisi lastaan ottamaan myös muut huomioon.ap
Mä oon kai sitte harvinaisen tyhmä äiti :D
Mutku tuol meidän yleisellä laatikolla on melko usein suunnilleen samat lapset ja samat äidit, niin en oo viittiny sitä kahta kertaa päivässä, kun jumitetaan laatikolla, kysyä edes yleisesti tota "moi! voidaaks myö taas lainailla teidänkin hiekkaleluja?" asiaa. Siis toki meil on omat lelut aina mukana, mut ne ei oo niin kivoja ollenkaan... Ja jotenkin, kun mua ei haittaa, et lainaillaan meidän leluja, niin oletan, et muitakaan ei haittaa, kun myö lainataan heidän leluja eikä siitä tarvi joka päivä erikseen sopia.
En tosiaan tois ikinä mitään semmosta hiekkalaatikolle lojumaan mitä ei saisi lainata.
Minä lukisin täältä mieluummin keskustelua asiasta kuin joutavaa kiukuttelua asian vierestä. ap
Kiukuttelua? Tälläisen heiton jälkeen lopetan keskustelun tähän. Ketjusi on nyt vain sinun varassa. Voit vetää yksinpuhelua vielä pari sivua, jos haluat. Minä lopetan tähän, jos et pyydä anteeksi. Toivotan hedelmällistä yksinpuhelua ketjuusi. Toivottavasti saat viimeisen sanan.
Kuinka "tehtailen lapsia" ja ryövään sinulta kesälomarahat jne.
Älä viitsi. Kun et osaa keskustella asiasta, on ihan hyvä, että lopetat omalta osaltasi keskustelun tähän. Kiitos.
ap
jos tosiaan on tilanne se, että hiekkiksellä on lapsilla kaikilla paljon omia leluja ja lainailunhalua ilmenee, voi hyvin sopia, että "saako meidän Lilli leikkiä myös teidän leluilla, ja teidän tyttö puolestaan meidän...?" Voi siis yleisesti pyytää ja kysyä, ei jokaista lelua erikseen. Onhan joukossa joskus myös sellaisia lapsia, jotka ovat syystä tai toisesta hyvin tarkkoja tavaroistaan (ja vanhempiakin...), joten minusta ei oikein ole kohteliasta ottaa kysymättä. Lisäksi tosiaan siinä annetaan OPPIA lapselle siitä, miten toimitaan: halvatkin tavarat ovat jonkun omaisuutta ja sitä pitää kunnioittaa. ap
Voisihan sitä yleisesti tosiaan kysyä. Se olisi kohteliasta. Mutta suoraan sanottuna: jos joku tulee yleiselle hiekkalaatikolle, jossa on aina paljon lapsia, suuren lelukassin kanssa joka on täynnä jännittävän näköisiä kivoja hiekkamuotteja jne. ja ilmoittaa, että kukaan ei sitten saan leikkiä MUN leluilla, koska ne on MUN omia!, niin kyllä mä kattoisin semmosta lasta (ja varsinkin aikuista joka antaa lapsensa toimia näin!) aikalailla kieroon! Musta vaan ei ole mitään järkeä roudata jättikassillista "korvaamattomia aarteita" paikkaan, jossa on 20-muutakin lasta ja sitten vahtia ettei kukaan koske niihin, kun on ensin levittänyt ne hiekkalaatikkoon. Meillä ei edes ikinä ole mukana mitään korvaamattoman arvokkaita hiekkamuotteja, vaan ihan semmosia kulutuksen kestäviä muovijuttuja joihin saa vapaasti läiskiä kurakakkuja :D Arvokkaita leluja ei ole lupa viedä pihalle ylipäänsä. Ja siis kyllä mun mielestä hiekkaleluja pitäisi voida vapaasti hiekkalaatikolla käyttää. Mutta ilman muuta, jos jollain on mukana nukke ja vaunut tai oma polkupyörä, niin niistä pidän taaperoni kaukana. Ne on ihan eri asia kuin muovinen lapio ja kakkumuotti eikä niitä saa mennä tosta noin vaan "lainailemaan".
siihen olen minäkään törmännyt, että joku ei antaisi lupaa käyttää sankojaan...
Enemmän se on sitä, että opetetaan lapselle toisen omaisuuden kunnioitusta.
ap
Minä lukisin täältä mieluummin keskustelua asiasta kuin joutavaa kiukuttelua asian vierestä. ap
Kiukuttelua? Tälläisen heiton jälkeen lopetan keskustelun tähän. Ketjusi on nyt vain sinun varassa. Voit vetää yksinpuhelua vielä pari sivua, jos haluat. Minä lopetan tähän, jos et pyydä anteeksi. Toivotan hedelmällistä yksinpuhelua ketjuusi. Toivottavasti saat viimeisen sanan.
Kuinka "tehtailen lapsia" ja ryövään sinulta kesälomarahat jne.Älä viitsi. Kun et osaa keskustella asiasta, on ihan hyvä, että lopetat omalta osaltasi keskustelun tähän. Kiitos.
ap
Minulla on virka. Kyllä minä ymmärrän miksi sijaista ottaa pattiin. Syytät nyt väärää puuta. En se minä ollut. No, pyydä anteeksi nyt. Niin keskustelu voi jatkua järkevänä.
Äitien tekemät säännöt siis.. :)
Mut onko reilua verrata aikuista 1,5-vuotiaaseen puhekyvyttömään lapseen joka ei vielä edes käsitä että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän itse? (siis ihan oikeasti ei käsitä Ilman muuta vanhempi lapseni tietää ettei toisten leluja oteta luvatta eikä niitä otakaan. Hänellä on lupa leikkiä meidän omilla merkityillä leluillamme. 1,5-vuotias taas harjoittelee aivan muita taitoja siellä puistossa ja niissäkin on jo tekeminen (älä ota kädestä! Ei saa vetää kaveria hiuksista! jne. jotenkin tuntuu pahalta, jos saa koko ajan vain olla kieltämässä lasta, niinkuin helposti käy, jos alkaa rankimman kaavan kautta noudattamaan jotain ihmeellistä puistoetikettiä, jossa jo omaa olemassaoloaankin saa pyydella anteeksi ja ensiksi tulleelta kysytään lupaa saman ilman hengittämiseen ja samalle hiekkalaatikolle tulemiseen.) Mutta turvallisuus on mielestäni tärkein asia puistossa. Sen jälkeen toisten huomioon ottaminen. Sosiaaliset taidot opitaan ikätason mukaisesti ja omasta mielestäni ihan pieniltä leikki-ikäisiltä ei voi edes olettaa, että he kyselevät lupia jokaisen lelun kohdalla. On myös suotavaa, että isompi lapsi, joka jo osaa kysyä toisen lelua lainaksi, leikkii lainalelulla nätisti eikä hajota toiselta lapselta lainaamaansa lelua. Itse en näe mitään syytä kieltää lapsiani lainailemasta leluja hiekkalaatikolla ja korostan aina sitä että toisen omaisuudesta on aina eri tavalla vastuussa kuin omastaan.
en minä puolitoistavuotiaalta ODOTA vielä yhtikäs mitään, mutta siltä lapsen vieressä seisovalta aikuiselta odottaisin, että hän seuraisi tilannetta ja kasvattaisi lastaan ottamaan myös muut huomioon. ap
Mä oon kai sitte harvinaisen tyhmä äiti :D Mutku tuol meidän yleisellä laatikolla on melko usein suunnilleen samat lapset ja samat äidit, niin en oo viittiny sitä kahta kertaa päivässä, kun jumitetaan laatikolla, kysyä edes yleisesti tota "moi! voidaaks myö taas lainailla teidänkin hiekkaleluja?" asiaa. Siis toki meil on omat lelut aina mukana, mut ne ei oo niin kivoja ollenkaan... Ja jotenkin, kun mua ei haittaa, et lainaillaan meidän leluja, niin oletan, et muitakaan ei haittaa, kun myö lainataan heidän leluja eikä siitä tarvi joka päivä erikseen sopia. En tosiaan tois ikinä mitään semmosta hiekkalaatikolle lojumaan mitä ei saisi lainata.
Ei tuo tietenkään tuttujen kesken olekaan tarpeen. Mekin olemme oman taloyhtiön pihassa sopineet mammojen ja isien kesken, että leluja saa lainailla ilman eri lupaa. Siis jopa leluvarastosta saa ottaa (vaikka lelujen omistaja ei ole paikalla), kunhan huolehtii lelut takaisin varastoon. Homma toimii pienessä porukassa mainiosti, lasten itsensä unohtamatkin lelut korjataan muiden toimesta asianomaisen lelukassiin varastoon.
ap
Blaablaablaa
On siinä meillä ope. Eikö aurinko paista puistoosi? Virka tai ei, asia ei muutu mihinkään. Voit olla sen lisäksi myös suuri emävale. Ei minua kirpaise mikään. Ihmettelen vain koko ketjun olemassa oloa. Onko se sinua varten? Kyllä me muut osaamme käyttäytyä puistoissa ja ei meidän päivä mene pilalle, jos joku tupakoi tai ei tervehdi. Sellaisen yli pitäisi päästä, aikuisiahan tässä ollaan. Lähes jokainen on sitä mieltä että oma lapsi ei saa leikkiä muiden leluilla, mutta antaa silti heidän lelunsa muiden käyttöön? Miksi siis pitää pyytää lupa? Vastaus on aina kyllä ja hymyilyllä. Lapsi saattaa olla erimieltä asiasta. Laatimasi lista ei opeta sietämään erilaista käytöstä leirissäsi. Laatimasi lista ehkäisee konfliktejen syntymistä, jotka ovat sosiaaliselle kehitykselle äärimmäisen tärkeitä. Laatimaasi listaa noudattaen leirissäsi ei synny päivälle tapahtumia ja ongelmia joihin löytyy monia ratkaisuja. Laatimasi lista on paska ja pitkälti curlingia. - Se toinen ope - Loneranger
entäs sinä? Mikä sinun syysi notkua täällä olikaan...? Kyllä tuo näkyy sattuvan ja osuvan ja aika laillakin. Mikä siinä on mielestäsi curlingia? Aika päivänselviä ne säännöt tuntuvat muiden mielestä olevan, mikä sääntö sinusta on jonninjoutavaa lasten paapomista? Ristiriitoja syntyy lasten kesken joka tapauksessa, koska he vasta opettelevat noita sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä. Niitä ei tarvitse siis hakemalla hakea tai luoda sillä, että aikuiset viisveisaavat kasvatusvastuustaan. Minä lukisin täältä mieluummin keskustelua asiasta kuin joutavaa kiukuttelua asian vierestä. ap
Älä viitsi. Mene nyt vaan, hus!
ap
Jos et syyttänyt minua viran säilömisestä, miksi sitten otit asiaksesi vastata näin:
Älä viitsi. Mene nyt vaan, hus!
ap
Minusta on selvää että tämä on vain egosi "leikkikenttä".
Tällä tarkoitettiin herättää keskustelua ja hyvin näyn onnistuneen.
Olet onnistunut vain provosoimaan tiettyjä ihmisiä. Ei se ole onnistunutta keskustelua. Sen lisäksi asetat oman egosi korkeammalle, kuin keskustelun jatkumisen. Asiallinen keskustelu olisi jatkunut anteeksi pyynnön jälkeen.
Osoitit hyvin alkeellisella psykologialla olevasi vain provo. Olet trolli, joka tuhlaa meidän muiden aikaa. Et ole aidosti keskustelun asialla.
Ja luulen oikeasti että sinullakin on virka ja vedät lomarahoja sijaisten nenän edestä.
Minä teen samaa huonolla omallatunnolla.
Sääli että egosi ehkäisee hyvän keskustelun.
että tiettyjen perheiden kesken ollaan sovittu lelujen yhteiskäytöstä. Ongelma on, että yksi perhe ei korjaa leluja talteen, vaikka lainaileekin. Meiltäkin on kadonnut aika monta lelua, kun ne on jätetty moneksi päiväksi hiekkalaatikolle.
Lopputulos: viedään nykyään lelut kotiin, eikä pidetä varastossa. Osa muistakin on tehnyt saman johtopäätöksen. Eli kaikki kärsii, kun yksi on vapaamatkustajana!
että tiettyjen perheiden kesken ollaan sovittu lelujen yhteiskäytöstä. Ongelma on, että yksi perhe ei korjaa leluja talteen, vaikka lainaileekin. Meiltäkin on kadonnut aika monta lelua, kun ne on jätetty moneksi päiväksi hiekkalaatikolle. Lopputulos: viedään nykyään lelut kotiin, eikä pidetä varastossa. Osa muistakin on tehnyt saman johtopäätöksen. Eli kaikki kärsii, kun yksi on vapaamatkustajana!
Lisäksi ketään ei voi tietenkään pakottaa tai painostaa mukaan tuohon yhteiskäyttöön. Muuttajille on joku aina sanonut, että jos haluaa osallistua yhteiskäyttöön, niin homma toimii niin-ja-niin. Kukaan ei ole vielä halunnut jäädä ulkopuolelle, koska tuo helpottaa aika lailla ulkolelujen ostoriesaa.
Mukana on myös muita kuin hiekkaleluja, esim. koripalloja ja mailoja.
ap
Se johtuu siitä, että ap heti alkuun luetteli omat sääntönsä. Jos hän olisi oikeasti halunnut keskustella asiasta, olisi hän aloittanut toiseen tyyliin: "Mitä sääntöjä mielestäsi puistossa olisi hyvä toteuttaa? Mikä on mielestäsi puistokäyttäytymisessä olennaisinta?"
Nyt ap määrää (kieltämättä opettajan tapaan) miten asiat on. Vaikka säännöissä ei sinänsä mitään vikaa olekaan (paitsi ehkä tuo tervehtimissääntö: minusta se on niin tapauskohtaista ettei siitä voi sääntöä tehdä), eivät muut osaa sitoutua niihin kun ne annetaan ylhäältäpäin.
Mutta tuo ap:lle jankkaava anteeksipyyntöä vaatija on oudon kuuloinen tapaus.
itelleen kaikki hiekkalelut eikä antaisi muiden koskea niihin. Kun siihen tulee joku ja kysyy lupaa saada itselleen edes lapion, niin tän Väinön äiti syöksyy siihen selittämään, miten Väinö ehdottomasti tarttee kaikki seitsemän lapiota leikkiinsä.
Nykyään otetaankin sitten sinne omat lelut, ja pidetään niistä tiukka ote, ettei Väiski vie...
Se johtuu siitä, että ap heti alkuun luetteli omat sääntönsä. Jos hän olisi oikeasti halunnut keskustella asiasta, olisi hän aloittanut toiseen tyyliin: "Mitä sääntöjä mielestäsi puistossa olisi hyvä toteuttaa? Mikä on mielestäsi puistokäyttäytymisessä olennaisinta?" Nyt ap määrää (kieltämättä opettajan tapaan) miten asiat on. Vaikka säännöissä ei sinänsä mitään vikaa olekaan (paitsi ehkä tuo tervehtimissääntö: minusta se on niin tapauskohtaista ettei siitä voi sääntöä tehdä), eivät muut osaa sitoutua niihin kun ne annetaan ylhäältäpäin. Mutta tuo ap:lle jankkaava anteeksipyyntöä vaatija on oudon kuuloinen tapaus.
kysymykset houkuttavat ketään vastaamaan. Valtaosa odottaa kuitenkin jonkun MUUN ensin muotoilevan jotain, jota pääsisi itse haukkumaan ja vänkäämään vastaan.
Joten siitä tuo prokatiivisuus, sorry jos loukkasi ;-)
ap
Siitä kumpusi tuo yksikin sääntö tuossa.
ap
entäs sinä? Mikä sinun syysi notkua täällä olikaan...?
Kyllä tuo näkyy sattuvan ja osuvan ja aika laillakin. Mikä siinä on mielestäsi curlingia? Aika päivänselviä ne säännöt tuntuvat muiden mielestä olevan, mikä sääntö sinusta on jonninjoutavaa lasten paapomista?
Ristiriitoja syntyy lasten kesken joka tapauksessa, koska he vasta opettelevat noita sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä. Niitä ei tarvitse siis hakemalla hakea tai luoda sillä, että aikuiset viisveisaavat kasvatusvastuustaan.
Minä lukisin täältä mieluummin keskustelua asiasta kuin joutavaa kiukuttelua asian vierestä.
ap