Hyvät vanhemmat: Älkää jättäkö pieniä lapsia ulkoilemaan keskenään

jossa lapset pysyvät, eivät tod pyöräile pitkin maita ja mantuja missään porukassa. Eivätkä 2-vuotiaina olleet varttia valvomatta vaan sen max. 2 minuuttia, hiekkiksellä. Kuten sanoin, kun tottuvat pienestä tähän, osaavat olla eivätkä karkaile kuten Ap:n nelivuotias (!!) - jotain on mennyt pieleen jos tuon ikäinen on niin onneton että lähtee omille teilleen heti jos aikuinen ei pidä kädestä..

14

Vaan jonkun muun lapsesta, joka ulkoili yksin.

t.ap

taidetaan pian naapureita olla :)

kiva jos täälläkin olis joku samaa mieltä oleva.. olenkin vallan kaivannut samoja-arvoja noudattavaa, kaveria lapselle ja juttuseuraa itselleni.

Asutteko kenties lähellä Jumboa?

lapset itsenäistyy kovin aikaisin.. "avain kaulassa"-lapsia on paljon. Säälihän se on, mutta ei voi mitään ei.

Vertailukohtana olevassa yhden lapsen ydinperheessä siivoukset hoidetaan toisen vanhemman pitäessä seuraa lapselle jne. Viikottain ei kai suurempi ongelma, mutta isommat siivoukset ystäväperhe hoitaa ulkoistamalla lapsen isovanhemmille.

Onko siis muillakin kuin minun ystäväpiirissäni yleistä, että suursiivouksia tai vastaavia ei saada hoidettua ilman lapsen ulkoistusta?

Vai onko teillä viikottainen siivouspalvelu, ettei kukaan perheestä sitä koe/näe?

Ja lapselle pitää olla jatkuvasti sitä leikkiseuraa / yleisöä kuten joku kirjoitti?

Miettikää itse.... ;)

Juuri porukassa lapsille voi juolahtaa mieleen aivan mitä tahansa.

ylipaapovien vanhempien lapsi. Jos olis annettu olla jo parivuotiaasta yksin, ei olis kolmivuotiaana hukkunut jokeen.

Antakaa lapsille vastuuta ja päästäkää ne yksin ulos heti kun oppivat kävelemään. Näin heistä kasvaa hienoja nuoria, jotka osaavat elää vapaaasti tulematta illalla ajoissa kotiin ja osaavat etsiä vaaraa itselleen, koska ovat oppineet, että maailma on avoin ja kaikkea voi sattua ja vanhemmat eivät hetkahda jos nyt ei satu pariin päivään tulemaan kotiin.

jossa lapset pysyvät, eivät tod pyöräile pitkin maita ja mantuja missään porukassa. Eivätkä 2-vuotiaina olleet varttia valvomatta vaan sen max. 2 minuuttia, hiekkiksellä. Kuten sanoin, kun tottuvat pienestä tähän, osaavat olla eivätkä karkaile kuten Ap:n nelivuotias (!!) - jotain on mennyt pieleen jos tuon ikäinen on niin onneton että lähtee omille teilleen heti jos aikuinen ei pidä kädestä.. 14

itsehän juuri maalailit, mitä kaikkea lapsille tapahtuu jos äiskä ei ole vieressä ja kerroit omasikin karanneen pihasta. Siksi totesin, että juuri äidin helmoissa kasvaneet ovat niitä, joille sattuu ja tapahtuu kun eivät osaa edes nenäänsä niistää ilman äidin apua. Lapsi, joka on saanut ikäänsä nähden sopivasti, paino siis kolmella viimeisellä sanalla, vastuuta, ei halua menettää luottamusta ja siksi osaa olla varovasti eikä leiki itseään hengiltä vaikka hetken yksin onkin.



14

Oma lapseni on 5-v. enkä viestissä 38 ole kirjoittanut sellaista. En ymmärrä nyt, mihinkä tässä viitataan. Lapseni eivät ulkoile keskenään.



Nelivuotiaalla ei ole vielä mitään vastuuta itsestään ja vahinkoja voi sattua vaikka minkälaisia. Luottamusta harjoitellaan monenlaisissa tilanteissa, eikä mielestäni yksin ulkoileminen ole vielä noin pienelle sopivaa. Vastuu lapsesta on vanhemmilla, ei todellakaan nelivuotiaalla itsellään. Päinvastoin näistä yksin liikkuvista huomaa usein myös monessa muussa asiassa sen, kuinka rajattomia lapset ovat.

ap

taidetaan pian naapureita olla :) kiva jos täälläkin olis joku samaa mieltä oleva.. olenkin vallan kaivannut samoja-arvoja noudattavaa, kaveria lapselle ja juttuseuraa itselleni.

Asutteko kenties lähellä Jumboa?

toisel puolel vantaata

ikävää, et samanlaista meininkiä on joka puolella.

toki itsenäistyä tarvitsee, ja sitä vastuuta iän mukaan pikkuhiljaa lisätä, mut 4v ei ole valmis yksin ulkona menemään pyörällä, se on ihan varmaa...

Vanhemman olisin antanut jo viimekesänä leikkiä pihassa yksin, muttei ikinä halunnut. Nuorempi karkasi viimekesänä kerran pihasta (oli lähtenyt naapurin kouluikäisen tytön perässä lähimetsään).

Saatan kuitenkin jättää heidät muutamiksi minuuteiksi keskenään pihalle, jos vaikka käyn hakemassa sisältä jotain tms. Riskihän se on joka kerta, mutta nuorempikin on saanut päähänsä järkeä sen verran talven aikana, että nyt ymmärtää mihin saa mennä ja mihin ei.

Vertailukohtana olevassa yhden lapsen ydinperheessä siivoukset hoidetaan toisen vanhemman pitäessä seuraa lapselle jne. Viikottain ei kai suurempi ongelma, mutta isommat siivoukset ystäväperhe hoitaa ulkoistamalla lapsen isovanhemmille.

Onko siis muillakin kuin minun ystäväpiirissäni yleistä, että suursiivouksia tai vastaavia ei saada hoidettua ilman lapsen ulkoistusta? Vai onko teillä viikottainen siivouspalvelu, ettei kukaan perheestä sitä koe/näe? Ja lapselle pitää olla jatkuvasti sitä leikkiseuraa / yleisöä kuten joku kirjoitti? Miettikää itse.... ;)

miten voisit yhtäkkiä teiniltä vaatia huoneensa siivousta, jos ei ole edes siivousta koskaan sitä ennen nähnyt ;)

eli jo 1v voi riepu kädeesä opetella pölyjä metsäsätään.

Oma lapseni on 5-v. enkä viestissä 38 ole kirjoittanut sellaista. En ymmärrä nyt, mihinkä tässä viitataan. Lapseni eivät ulkoile keskenään. Nelivuotiaalla ei ole vielä mitään vastuuta itsestään ja vahinkoja voi sattua vaikka minkälaisia. Luottamusta harjoitellaan monenlaisissa tilanteissa, eikä mielestäni yksin ulkoileminen ole vielä noin pienelle sopivaa. Vastuu lapsesta on vanhemmilla, ei todellakaan nelivuotiaalla itsellään. Päinvastoin näistä yksin liikkuvista huomaa usein myös monessa muussa asiassa sen, kuinka rajattomia lapset ovat. ap

Mitä, ap, on yksinulkoileminen?

Itse lasken siihen kaiken lapsen ulkoilun ilman vanhempaa ja hyväksyn sen sen rajatusti 4v >

Meidän tapauksessamme rajattu on oma Helsingin lähiön kerrostalopiha keinuineen, liukumäkineen jne, minne kotoamme on ikkuna- ja parvekeyhteys ja lapsemme huudon lisäksi saa yhteyden ovipuhelimella.

En päästäisi 4v ikinä taloyhtiömme ulkopuolelle yksin.

Ja tässähän se suuri vaara piileekin, milloin olet valmis luottamaan, että lapsi ymmärtää ja uskoo rajat. Mitkä ovat riskit, jos näin ei käy? Miten helposti voit ensimmäisillä kerroilla vahtia tekemisiä ikkunasta...

Milloin ap ajattelit ensimmäisen kerran kokeilla? Ajattelitko, että sitten se on joka päivä ja se siitä, vai voisiko kokeilla silloin tällöin hetken - ja apua, juuri silloin se naapurin taaperon äiti joutuukin auttamaan keinussa?

nimim. asiantuntija pörssiyhtiössä

kun lapsi aloittaa koulun vanhemmilla on lakisääteisesti mahdollista lyhentää työaikaansa. Me vuorottelemme miehen kanssa ja kerran viikossa mies hakee lapsen jolloin minä olen myöhään töissä ja kun tulen kotiin mies menee vielä illalla jatkamaan työpäiväänsä. Lisäksi meillä on palkattua apua lasten kuljetuksia varten. Luulisi, että pörssiyhtiössä on myös kovat palkat jotka tämän mahdollistaisivat jos vain asioiden tärkeysjärjestys on kohdallaan. Lapset ovat pieniä vain kerran.

Oma lapseni on 5-v. enkä viestissä 38 ole kirjoittanut sellaista. En ymmärrä nyt, mihinkä tässä viitataan. Lapseni eivät ulkoile keskenään. Nelivuotiaalla ei ole vielä mitään vastuuta itsestään ja vahinkoja voi sattua vaikka minkälaisia. Luottamusta harjoitellaan monenlaisissa tilanteissa, eikä mielestäni yksin ulkoileminen ole vielä noin pienelle sopivaa. Vastuu lapsesta on vanhemmilla, ei todellakaan nelivuotiaalla itsellään. Päinvastoin näistä yksin liikkuvista huomaa usein myös monessa muussa asiassa sen, kuinka rajattomia lapset ovat. ap

Mitä, ap, on yksinulkoileminen?

Itse lasken siihen kaiken lapsen ulkoilun ilman vanhempaa ja hyväksyn sen sen rajatusti 4v >

Meidän tapauksessamme rajattu on oma Helsingin lähiön kerrostalopiha keinuineen, liukumäkineen jne, minne kotoamme on ikkuna- ja parvekeyhteys ja lapsemme huudon lisäksi saa yhteyden ovipuhelimella.

En päästäisi 4v ikinä taloyhtiömme ulkopuolelle yksin.

Ja tässähän se suuri vaara piileekin, milloin olet valmis luottamaan, että lapsi ymmärtää ja uskoo rajat. Mitkä ovat riskit, jos näin ei käy? Miten helposti voit ensimmäisillä kerroilla vahtia tekemisiä ikkunasta...

Milloin ap ajattelit ensimmäisen kerran kokeilla? Ajattelitko, että sitten se on joka päivä ja se siitä, vai voisiko kokeilla silloin tällöin hetken - ja apua, juuri silloin se naapurin taaperon äiti joutuukin auttamaan keinussa?

Tarkoituksesi on mitä ilmeisimmin yrittää provosoida, mutta kouluikäiset lapset useimmiten osaavat keinua jo ja harvemmin esim. 3lk sattuu em. kaltaisia vahinkoja. En ole ajatellut "jättää lastani yhtäkkiä yksin" vaan harjoittelu aloitetaan vähitellen. Miksi niin ajattelet, että yhtäkkiä vaan lapsen sitten annettaisiin selviytyä yksin? :) Onko se nyt NIIN kamalaa, jos äiti on seurana ja pitää huolta?

Oma lapseni on 5-v. enkä viestissä 38 ole kirjoittanut sellaista. En ymmärrä nyt, mihinkä tässä viitataan. Lapseni eivät ulkoile keskenään. Nelivuotiaalla ei ole vielä mitään vastuuta itsestään ja vahinkoja voi sattua vaikka minkälaisia. Luottamusta harjoitellaan monenlaisissa tilanteissa, eikä mielestäni yksin ulkoileminen ole vielä noin pienelle sopivaa. Vastuu lapsesta on vanhemmilla, ei todellakaan nelivuotiaalla itsellään. Päinvastoin näistä yksin liikkuvista huomaa usein myös monessa muussa asiassa sen, kuinka rajattomia lapset ovat. ap

Mitä, ap, on yksinulkoileminen?

Itse lasken siihen kaiken lapsen ulkoilun ilman vanhempaa ja hyväksyn sen sen rajatusti 4v >

Meidän tapauksessamme rajattu on oma Helsingin lähiön kerrostalopiha keinuineen, liukumäkineen jne, minne kotoamme on ikkuna- ja parvekeyhteys ja lapsemme huudon lisäksi saa yhteyden ovipuhelimella.

En päästäisi 4v ikinä taloyhtiömme ulkopuolelle yksin.

Ja tässähän se suuri vaara piileekin, milloin olet valmis luottamaan, että lapsi ymmärtää ja uskoo rajat. Mitkä ovat riskit, jos näin ei käy? Miten helposti voit ensimmäisillä kerroilla vahtia tekemisiä ikkunasta...

Milloin ap ajattelit ensimmäisen kerran kokeilla? Ajattelitko, että sitten se on joka päivä ja se siitä, vai voisiko kokeilla silloin tällöin hetken - ja apua, juuri silloin se naapurin taaperon äiti joutuukin auttamaan keinussa?

Mutta luotanko muihin aikuisiin? Luotanko autoilijoihin? Luotanko pihapiirin turvallisuuteen?

ap

eli jos pihassa on lapsi, jolla ei ole vanhempaa paikalla ja joka tarvitsee apua, niin soitan sosiaalipäivystykseen ja kysyn, mitä tehdä, kun tässä on noin 3v lapsi yksin pihassa, vanhempia tai hoitajaa ei näy ja kaikesta päätellen kaikki ei nyt ole hyvin. Olen saanut joka kerta hyvät ohjeet ja paikalle on myös tullut apua (tosin ei aina ajoissa, joskus vanhempi on paikalle ilmestynyt ennen kuin sossu).



En ole pihan ilmainen hoitotäti, jonka oletetaan kasvattavan lapsia "ikänsä mukaisesti". Olen pihassa vain omien lasten takia, en katsomassa muiden perään. Pari viikkoa sitten käänsin selkäni, kun muutama 4-5v poistui pihasta vanhempien tietämättä. Jos heidän henkensä ei kiinnosta vanhempia, niin ei kiinnosta minuakaan. Minä sidon lapseni kengännauhoja, en katsele ympärilleni.



Ihan oikeasti: se pihassa oleva aikuinen ei ole "koko kylä, joka kasvatttaa", niin kivaa kun se muiden mielestä olisikin.

Itse en toivoisi, että joku tuntematon ihminen joutuisi lohduttamaan yksin itkevää pientä lasta, joka pudonnut keinusta.



Kyllä elämässä aivan itsestäänkin niitä vastoinkäymisiä tulee ja on omillenikin tullut. :)



Ap

ovat jo yläasteella ja ovat itsenäisiä ja hyvin pärjänneet ja heitä on paljon kehuttu avoimiksi ja luotettaviksi.



Ja ennen kaikkea ovat hengissä, toisin kuin naapurimme siskon lapsi, joka sai ulkoilla yksin ja hukkui johonkin. En ole varma oliko pihalampi vai mikä, mutta pihapiirissä hukkui yksin ulkoillessaan 5 vuotiaana.

eli jos pihassa on lapsi, jolla ei ole vanhempaa paikalla ja joka tarvitsee apua, niin soitan sosiaalipäivystykseen ja kysyn, mitä tehdä, kun tässä on noin 3v lapsi yksin pihassa, vanhempia tai hoitajaa ei näy ja kaikesta päätellen kaikki ei nyt ole hyvin. Olen saanut joka kerta hyvät ohjeet ja paikalle on myös tullut apua (tosin ei aina ajoissa, joskus vanhempi on paikalle ilmestynyt ennen kuin sossu).

En ole pihan ilmainen hoitotäti, jonka oletetaan kasvattavan lapsia "ikänsä mukaisesti". Olen pihassa vain omien lasten takia, en katsomassa muiden perään. Pari viikkoa sitten käänsin selkäni, kun muutama 4-5v poistui pihasta vanhempien tietämättä. Jos heidän henkensä ei kiinnosta vanhempia, niin ei kiinnosta minuakaan. Minä sidon lapseni kengännauhoja, en katsele ympärilleni.

Ihan oikeasti: se pihassa oleva aikuinen ei ole "koko kylä, joka kasvatttaa", niin kivaa kun se muiden mielestä olisikin.

Toisaalta lasten vuoksi tuntuu pahalta.

ap

yksin ulos vasta kuin koulu alkaa, onko se hyvä asia? Koulumatkasta täytyy kuitenkin selvitä itsenäisesti. Sepä vasta vaarallista on. Meidän lapsi joutuu ylittämään koulumatkalla ainakin viisi tienristeystä.

Ainakin kaupungissa vanhemmat yleensä saattavat lapsia kouluun aina toiselle, jopa kolmannelle saakka. ap

Mutta ainakaan Helsingin keskustan lähistöllä olevan lähiön perheillä yleensä vanhemmat ovat töissä eivätkä todellakaan saata niitä lapsia kouluun.... Poikkeuksena (arvaus) ap:n kaltaiset kotiäidit eli se pienempi kotona joka tapauksessa ja isompaa ei irroteta vanhempien liekasta, kun ne "kadut on niin vaarallisia". Ja siinä samalla syyllistetään kaikki toisin ajattelevat vanhemmat!

oma suojaisa ja aidattu rivaripiha ja ovi auki sisälle, 3v aivan mainiosti voi puuhailla siinä, äiti kuitenkin kuulolla.

Mutta kuulehan, ei ole mitään hienoa siinä et ekaluokkalainen JOUTUU kulkemaan yksin. Lapset selviää, sopeutuu ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan muuttaa pois vanhempiensa uuden elämän tieltäkin, mutta ei se lapsen paras ole. Mitä enemmän ja mitä nuorempina lapset on keskenään, sen huonommat on sosiaaliset taidot ja sen hullumpi viidakon lakien meininki. Eikä ne töissäolevat, illalla omaa rauhaa haluavat vanhemmat huomaa välttämättä mitään, kun kotona lapsi on toisenlainen. JOs koulumatka on lyhyt ja turvallinen ja mukana kaveri/isosisko, ihan ok kulkea, mutta on todella kurjaa lapselle joutua selviytymään ja ottamaan liikaa vastuuta.

Ja minä olen työssäkäyvä, eivätkä lapseni ole hemmoteltuja tai avuttomia mitenkään, ja olen tehnyt paljon valintoja sen eteen että lapseni saavat kokea myös koululaisina turvaa ja huolenpitoa. Ajattele ihan rauhassa toisin, minun mielestäni on väärin jättää lasta yksin selviämään liian aikaisin. Eikä se tarkoita mitään köydessä pitämistä, vaan sitä että aikuinen on tarvittaessa lähellä, kuulolla.