* Tammikuun Toivotut 2012 *
Kommentit (348)
Espoon kaupungin sivuilla on hyvä lista vältettävistä elintarvikkeista! En tiedä, että toimiiko tämä linkki:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11404;133059;125348;125…
Ilmottaudun itse mukaan. Toinen raskaus kyseessä, ja plussattu on tänään. Laskettu aika olisi ilmeisesti 26.1.2012 omalla kierrolla laskettuna. Synnärinä Kättäri, sillä haluan vaihtaa synnytyssairaalaa. Ensimmäinen synnytys oli Naistenklinikalla ja meni kaikkea muuta kuin hyvin. Haluan aloittaa puhtaalta pöydältä. Mutta sinne on toki vielä pitkä matka!
Osanotot kaikille keskenmenon kokeneille. Toivotaan, että saatte pian oman käärön syliin.
Ihan oikeaan paikkaan viesti tuli. Näppäät vaan ihan mitä vaan vastaa viestiin kohtaa, viestit näkyy kirjoitusjärjestyksessä eli tule jonon alimmaiseksi, ja kuten lelakin jo mainitsi niin tuota listaa päivittää hän ja siihen ei voi muut tietoja lisäillä.
Minerwa: Noista oireista. Mulla ei tunnu juuri mitään, no ehkä tässä vaiheessa nyt ei vielä niin tarvikkaan tuntua (plussasin viikonloppuna). Mahakipuja on ollut, erilaisia kun menkkakivut. Mutta ei mitään perinteisiä rinnat arat, väsyttää, pissattaa, ei ole. Toisaalta mitään menkkaoireitakaan ei koskaan ole... Vähän epäilyttää että onko siellä kohdussa sittenkään mitään, olisin vaan iloinen jos alkaisi vähän kuvottamaan tai muuta :)
Tervetuloa Maisalle
Moro!
Mulla piina vielä jatkuu....
Illalla vuoto oli taas reilumpaa kun olin töissä, yöllä vuoto oli rauhoittunut ja on sitä edelleen. soitin aamulla neuvolaan ja sanoivat että kannataa perua ultra yksityseltä ( joka olisi ollut tänään), olivat sitä mieltä että jos on mennyt kesken niin jälkihoito tehdään kuitenkin julkisella puolella. Kävin sitten tänään lääkärissä ja huomiselle aamulle sain ajan ultraan. Lääkäri oli sitä mieltä että ei heitetä vielä kirvestä kaivoon, sanoi että hyviä merkkejä on se että veri on kirkasta eikä ole alavatsa kipuja sekä nythän vuoto ei ainakaan ole pahentunut. Nyt otetaan sitten rauhallisesti ja odotellan huomista......
Onko kellään ollut vastaavaa että on ollut vutoa alkuraskaudessa ja vauva on kuitenkin kunnossa? kuulemma 20% odottajista kokee tämän. Nyt ei auta muutakun toivoa että sisälläni sykkisi vielä pieni sydän.....
Täällä 25vuotias esikoisen odottaja. E-pillerit lopettettu maaliskuun lopussa ja heti ekalla luomukierrolla tärppäs, vaikka uskoin sen olevan mahdotonta 10 vuoden pillereiden syönnin jälkeen. :o Tein ensimmäisen testin 7.5. mutta silloin vielä nega, nyt 1,5viikkoa myöhemmin vahvaa positiivista. En ensin meinannut uskoa silmiäni ja ensireaktio oli itku, "eihän se nyt näin nopeesti voinu tärpätä". Nyt vain toivotaan että nyytti pitää tiukan otteen.
pitkän litanian kirjottelin ja nyt jäi uupumaan puolet. ..eli jatkoa edelliseen..
La on 8.1. kunnes toisin todistetaan. Ensimmäinen käynti vasta 13.6. En tiedä miten maltan odottaa sinne asti!! saati sitten sinne tammikuuhun??!! :D
Ystävä ja siskoni tietää alkaneesta raskaudesta. Epäilen myös miehen kertoneen ainakin yhdelle ystävälleen. Vanhemmille kerrotaan varmasti parin viikon sisään. Muut saa päätellä itse :)
Oireita on ollut tähän mennessä turvotus, "veitseniskut" alavatsalla, tiheä pissaamisen tarve ja viluisuus.
Kuulun SeKS:in synnytysalueeseen.
Kaikille lykkyä odotusaikaan!!
voi ei, miten surullisia uutisia täällä onkaan :(
Halaukset kaikille menetyksen kokeneille ja toivon koko sydämestäni, että teillä tärppää pian uudelleen!
itseäni ahdistaa tämä oireettomuus, vaikka edellinenkin raskaus oli samanlainen (taisi kyllä ahdistaa silloinkin). Tilasin netistä clearbluen raskaustestin ja ajattelin tehdä sen vielä tässä kohtapuoliin. Joo, tiedän, oon ihme panikoija, mutta minkäs sille voi. Niin, ja olen tehnyt jo kolme positiivista raskaustestiä. Miksi sitä ei voi vaan nauttia ja olla onnellinen? Eihän sitä kuitenkaan koskaan tiedä mitä on tulossa, mutta kai voisi olla onnellinen kunnes toisin todistetaan. Jo on vuodatusta :D
Mä olen melko ahkera liikkuja ja olenkin miettinyt tuota urheilupuolta, että eikös alkuraskaudessa voi urheilla melko vapaasti, jos siltä tuntuu? Viime raskaudessakin kävin juoksemassa tai hölkkäämässä muistaakseni melkein toiseen ultraan saakka. Salilla käyn myös ja tanssi/jumppatunneilla satunnaisesti. Olisi kiva, jos voisi urheilla tai liikkua ylipäätänsä mahdollisimman pitkään. Viimeksi jouduin sairaslomalle jatkuvien supistelujen takia, enkä saanut enkä voinut enää juurikaan urheilla n. vko:jen 20 jälkeen. Koiran kanssa kävin kyllä kävelyillä, mutta sekin olisi usein melko haastellista niiden supistelujen kanssa :D. Mulle sanottinkin silloin, että varaudu siihen, että vauva syntyy etuajassa ja niin varauduinkin, mutta eipäs syntynyt vaan 12 päivää la:n jälkeen :D. Jännää nähdä, tuleeko tästä raskaudesta samanlainen.
Tsemppiä kaikille jännityksessä tai epätietoisuudessa eläville ja onnitteluhalaukset jokaiselle ultrassa postitiivisia uutisia saaneellle! Toivottavasti kuulemme vielä paljon lisää iloisia uutisia!
Pahoittelut niille kenellä ei tällä kertaa onnistunut. Mutta vauva tulee kyllä, kun on sen aika, jaksetaan vaan kaikki luottaa huomiseen.
Itse tein tänä aamuna kolmannen raskaustestin, kun en vaan voi uskoa, että kahden vuoden jälkeen se on yhtäkkiä positiivinen!
Clearbluekin näytti raskaana 3+ (eli viikkoja 5+). Toivottavasti kaikki menee nyt hyvin. Oireita on ollut, mahaa nippailee, tissit on kipeät ja nännit turvonneet, välillä huimaa ihan kauheesti.
Ps. vaihdoin nimimerkkiä ent. Selene. Ei osaa päättää, pää on niin sekaisin kaikesta :D
Ihana huomata, etten ole ainoa useamman testin tekijä. Ekan plussan sain maanantaina, ja tiistaina ja keskiviikkonakin vielä piti testata, että ollaanko täällä tosiaan raskaana. Pikku hiljaa alkaa toivo itää, että tästähän saattaa tosiaan tullakin vauva!
On tehty monta raskaustestejä. Kun ekat oli aluksi vaaleita piti nähdä että ne varmasti vahvistuu (ja kun kaapissa sattui oleman testejä). Sitten kun kulutin kaikki testit kaapista lopetin, ehkä tällä jo uskoo kun vikassa testissä oli jo vahva viiva :)
Miskistin, mullakaan ei noita oireita juuri ole (luukunottamatta nippailut ja ouukoniskut mitä välillä tuntuu) joten huoli on suuri :)
Alanis
..paljon huonoja uutisia nyt ollut. Pahoitteluni Mon@lle ja Pirpanalle. Ja Elmulle kovasti voimia ensi viikon odotteluun, on varmasti raskasta.
Toisaalta sopii kai toivottaa onnea uusille plussanneille, tervetuloa joukkoon! :)
Riisin ultrakuulumisia tässä odottelen, peukut pystyssä että kaikki on ok. :)
Noista raskasustestien tekemisistä, muistaakseni jollekulle täällä tokaisin ettei enempää raskaustestejä tarvitse tehdä kun on vahvan plussan saanut, mutta ymmärrän sen kyllä hyvin vaikka vielä tekisikin. Kyllä minäkin kaksi testiä tein "turhaan", sillä vasta kolmannella tuli kunnollinen plussa ja uskoin olevani raskaana, kun kaksi ensimmäistä antoi vaan hyvin hyvin haaleita plussia. Tosin ne tein jo ennen odotettuja menkkoja periaatteessa. Että tuli niitä itsekin tehtyä useampi kun olin niin hätäinen. :) Mutta kun se kunnon plussa pamahti ruutuun niin kyllä se sitten oli pakko uskoa. :)
Mä en ole varma onko mulla alkanut pahoinvointi vai ei. Sairastuin nimittäin tosi ärhäkkään flunssaan joka hankaloittaa nukkumista. Flunssa+huonosti nukkuminen tekee taas minulle päänsäryn. Eilen ja toissapäivänä minulla on ollut keskellä päivää paha olo, eilen oli pakko jo oksentaakin. Mutta tänään taas ei ole ollut mitään. En nyt tiedä että mitä tuo on ollut, sillä minulle tulee kyllä joskus myös päänsäryn tai muun sairastamisen seurauksena huono olo. No, periaatteessa ihan sama, mutta täytyy sanoa että minä en kyllä toivo kohdalleni sitä kuvotusta, oli se niin ärsyttävää... Onneksi on muita oireita josta tietää kyllä olevansa raskaana. :)
Minusta on tosiaan tullut hermoheikko itkupilli jos vähän saa karrikoida, hermot menee tavallista helpommin ja pillitän joka jumalan asiaa. Neuvolantätillekin oli pakko sanoa heti alkuunsa että minusta ei kannata välittää, että kun vähänkin puhutaan herkemmistä ja henkilökohtaisemmista asioista niin pillitän tosi helpolla, enkä vaan voi sille mitään. Oikeesti tämä on kyllä tosi rasittavaa välillä.
...taustalta olen käynyt jo lueskelemassa, mutta jotenkin taikauskoisena en uskaltanut aiemmin kirjoittaa ;)
Täällä neljättä odotellaan syntyväksi tammikuun alkupuolella. la taitaa asettua 6.1. tuntumaan. Jotenkin epäuskoinen olo ollut. Kolme edellistä lasta syntyneet vajaan 2n vuoden välein ja nyt ikäeroa nuorimpaan tulisi vajaa 5vuotta.
Alunperin puhuttiin lasten olevan nyt tässä, mutta pikkuvauva-ajan jäädessä taa alkoi herätä ajatus vielä yhdestä, yhdestä jonka kanssa vielä kerran pysähtyä rauhassa.
Itsellä ikää nyt 32v, miehellä vähän enemmän. Synnytyssairaalasta ei vielä varmuutta.
Pahoinvointi on hiipinyt nyt valtaisana päälle. Pari edellistä päivää olleet ihan kauheita. Ei riitä enää se että syö usein. Eilen kävin ostamassa Sea Band-rannekkeet apteekista. Aluksi en huomannut mitään apua, mutta muutaman tunnin jälkeen helpotti. Ei vie oloa kokonaan pois, mutta helpottaa niin että pystyy pystyssä olemaan. SUOSITTELEN! Ensimmäisessä raskaudessa voin niin pahoin että jouduin olemaan sairaslomalla töistä, nyt toivon että saisin jotenkin sinniteltyä...en haluaisi vielä kertoa töissä mitään. Muutenkin kertonut ihan muutamalle vain...myöhemmin sitten. Jotenkin tuntuu että haluaa fiilistellä ihan itsekseen hetken ja sisäistää itsekin asian kunnolla.
Useammalla oli vuotoja ollut,haluan sanoa ettei aina ole merkki keskenmenosta. Itsellä edellisen raskauden alkuvaiheessa oli todella runsasta vuotoa. Olin varma että se oli siinä, koska vuoto oli vähintään yhtä runsasta kuin kuukautisten aikaan. Ehdittiin jo itkeä ja surra menetystä, mutta ihme oli suuri kun ultratessa sydän sykkikin ruudulla. Kohdussa oli jokin verisuoni katkennut, josta runsas vuoto johtui eikä vauvalla ollut mitään hätää. Syitä vuodoille voi olla monia, eivätkä aina tarkoita pahinta. Tsemmpiä onnea kaikkien matkaan.
yllätyshippu 7+1
Lähdetään tänään kaveriporukalla viikoksi tuonne etelän auringon alle. Hitto, pakko kertoa raskaudesta vaikken vielä haluais - en pysty olee uskottavasti viikkoa juomatta yhtään drinksua ja toisaalta pahoinvointikin on voimistunut sellaiseksi, että peittely voi olla vaikeaa, kun ollaan 24/7 samoissa tiloissa. Tai voishan sitä yrittää esittää viikon mittaista krapulaa, heh heh! Ällötystä on mulla edelleen lähinnä aamuisin, mutta silloin se on kyllä aikamoista. No, tätähän mä olen toivonut :)
Jännittää vähän reissu muutenkin, lähinnä syömisten suhteen. Salaatit ja vastaavat pitää varmaan suosiolla skipata, kun puhtaudesta ei voi olla varma. No, kai siitä selvitään...
Mutta tosiaan, en nyt siis ole päivittämässä esittelylistaa seuraavaan viikkoon. JOS JOKU HALUAA aloittaa jo uuden ketjun (kuukausihan on kohtapuoliin vaihtumassa muutenkin), niin se toki passaa. Tai käyhän se niinkin, että päivitän listan sitten kun tulen.
No, nyt nokka kohti lentokenttää!
Lela 7+3
Heissan taas ja tervetuloa uusille!!
Täällä kuvotus on jatkunut aika voimakkaana ja samoin väsymys. On niin pirun uupunut olo koko aika :(. Onko teillä muilla muuten ollut alaselkäsärkyjä? Itsellä nekin piinaa. Jostain vain muistelen, että ne kai voi periaatteessa liittyä keskenmenoonkin??? Mutta toisaalta itsellä keskenmenneessä raskaudessa niitä ei ollut, ja esikoista odotettaessa oli. Ja nyt taas on. Ehkä ne vain on suotu mun odotukseen, oih miten ihanaa :D.
Mutta nyt esikoista hakeen päikkäreiltä... :) moros!
Hcg-arvo kohosi pilviin ja tuli kutsu sairaalaan välittömästi kun arvelivat että toinen pupunen on kuitenkin kohdussa kasvamassa. Iloisin mielin menin vastaanotolle, mutta kuinkas kävikään. Pupunen oli hengissä, kuului kaikki sydänäänetkin, mutta oli vasemmassa munajohtimessa!!!! niinpä suoraan taas osastolle ja leikkauksen piti olla heti. Jouduin kuitenkin odottamaan kolme päivää siellä ravinnotta ennen kun leikattiin. Siinä vaiheessa munatorvi oli jo revennyt ja verta mahassa melkein kolme desiä. Munajohdin poistettiin taas kokonaan ja nyt nuolen haavojani kotona. Ja jäsennän päässäni valitusta sairaalalle. no jos jotain hyvää niin enää ei voi tulla kohdunulkoisia raskauksia ja ivf hoito on edelleen mahdollinen, ja ainoa tapa raskautua. Lepäilen nyt ainakin kesän yli ja katsotaan jos jostain löytyisi vielä rahaa ja voimia aloittaa uusi hoitokierros, mutta tällä kertaa sitten luovutetuilla siittiöillä. Maha on törkeän kipeä mutta mieli ei vielä ymmärrä tätä. Ehkä jonain päivänä..
Hirveästi tsemppiä ja jaksamista. Toivottavasti sinäkin vielä sen kauan kaipaamasi nyytin saat.
Alanis
Perjantaina sain haalean viivan, kuitenkin melko hyvin erottuvan pregcheckin testiin. Kävin sitten vielä mielenrauhani taatakseni ostamassa uuden paketin pregcheckejä (2 klp) ja tein ne la ja tänään aamulla. Viivat vahvistuneet hienosti=)
Silti kovasti vielä pelottaa, että meneekö kaikki hyvin kun on saanut lukea niin paljon huonoja uutisia=( En muista aiemmista raskauksistani, milloin oireilu on alkanut, mutta nyt on ainakin vielä hyvä olo. Ainoastaan aamuisin herään jo pikkutunneilla, joka ei tietysti arkena haittaa ;)
Me odotamme neljättä ja viimeistä lastamme vau.fi-laskurin mukaan syntyväksi 27.1. Synnytyspaikkana tulee olemaan Jorvi tai Lohja, en vielä tiedä. Kolme poikaamme kun olen synnyttänyt Kättärillä, koska asuimme Helsingissä. Nyt siis asumme L-Uusimaalla pienellä paikkakunnalla, jonka asukaslukua koitamme omasta puolestamme kasvattaa=) Tosin tämä pikkuinen kunta liitettäneen Lohjaan vuoden 2013 alusta, jolloin asuisimme taas isossa kaupungissa.
Minä täytin viimekuussa 31 v., kuten nimimerkistäkin saattaa arvata.
No, siinäpä tulikin jo vähän tietoa minusta=)
Tellu 4+2
tulla tänne Tellu, minä yhtälailla jännään tässä näitä "ekoja viikkoja" ja toivon parasta :)
Mulla ei edelleenkään ole muuta oireita kun vatsan ajoittaiset juilimiset.
Mutta mulla on yläselkä täynnä näppylöitä jotka on ihovärisiä, hiukan punoittavia. (ne ilmeistyi muistaakseni aika nopeasti oviksen jälkeen?) niin mietin voiko ne jotenkin liittyä raskauteen. Voi myös olla että ne tuli jo ennen ovista kun yhtään muista, mutta en keksi mitään muuta syytä mistä ne olisi voinut tulla.
Surullisia uutisia täällä. Tuhannesti voimia niille, joiden odotus on päättynyt liian aikaisin.
Täällä voidaan hyvin. Rinnat superkipeät, mutta muuten ei oikeestaan mitään oireita. Mun hajuherkkyys on kyllä voimistunut ja itkuherkkyys samaten. Alavatsaa vihlaisee, jos nopeasti nousee ylös tai tekee muita äkkiliikkeitä. Vielä viikko pitäis odotella varhaisultraa. Halusin sen vasta kahdeksannella viikolla, jotta sydänäänet varmasti näkyisivät jo. Jännääminen siis jatkukoon. :)
femme 6+3
Katselin tuossa tuota meidän listaa, ja totesin olevani ainakin tällä hetkellä porukan vanhin esikoisen odottaja. Ilmankos tunnen itseni koko ajan vähän tyhmäksi, tai ainakin siis tässä iässä tämän homman pitäisi kai olla tuttua… Sitä paitsi tuo sana esikoinen särähtää mulle korvaan, kun jotenkin se kuulostaa siltä, että sen jälkeen odotetaan lisää. Ja siihen en ainakaan osaa oikein uskoa. Jos nyt tämä edes onnistuisi!
Lueskelin alusta asti koko ketjun, ja tässä omia ajatuksiani muutamista aiheista. (Jotkut aiheet jo pari viikkoa vanhoja, mutta koittakaa kestää. Tän jälkeen mä olen taas ajan tasalla :-)
Jonkinlaisia raskausoireitakin on kai ollut. Hajut tuntuvat voimakkaammilta ja nännejä nipistelee. Tunnin pannussa seisonut kahvi ei uppoa, mutta tuore kahvi on edelleen yhtä hyvää kuin ennenkin. Alavatsassa myös nippailee välillä. Hassua on se, että toi rinnoissa oleva tuntemus on yhtä aikaa samanlainen kuin menkkojen aikaan, ja toisaalta sitten ihan erilainen! Mulla on taipumusta hormonaalimigreeniin, ja muutaman päivän ajan on ollut sellaista alkavan migreenin tyyppistä päänsärkyä. Toivottavasti se ei mene tämän pahemmaksi, kun lääkitys ei nyt tule kysymykseen! Tätä kirjoittaessani onnistun kuvittelemaan myös lievää pahoinvointia. Samantapaista kuin kesällä silloin kun ei ole juonut riittävästi.
Trix kyseli mielialoista: Itse asiassa yksi ensimmäisiä oireita, jos niin voi sanoa, oli kummallinen itkuisuus. Ihan kuin PMS-herkistely olisi jatkunut ja jatkunut. Nyt on tilanne hiukan tasoittunut, ehkä osittain siksi koska tiedän mihin tuo liittyy.
Läheisille kertomisesta: Olemme ajatelleet, että kerromme aikaisintaan 13:nnella viikolla. Silloin kai riskit alkavat pikku hiljaa pienentyä. Tällä hetkellä tietää minun ja mieheni lisäksi serkkuni, joka on rukoillut yrittämisemme puolesta.
Liikunnasta: Olen vasta löytänyt liikuntaharrastukset, pudotetuani ensin painoa kolmisenkymmentä kiloa. (Ylipainoa jäljellä vielä toinen mokoma…) Liikkuminen tuntuu mukavalta ja kevyeltä, tunnen itseni reippaaksi ja energiseksi. (Liikkuessa ei nukuta, niin kuin muuten tuntuu koko ajan nukuttavan!) Ajatuksissani oli ollut lisätä liikuntaa ja muuttaa sitä pikku hiljaa rankemmaksi kunnon kohottamiseksi, mutta ehkä se nyt ei ole enää se tavoite. Nyt ajattelen että pyrin liikkumaan niin että on hyvä olo. (Mikä ehkä voi näin aloittelevalle liikuskelijalle olla muutenkin ihan hyvä ratkaisu!)
Veeru, bongasin kirjoituksestasi pakastetut viinirypäleet, ja niitä aion kokeilla heti! Ostin juuri kaupasta rypäleitä, jotka tuntuvat melkein liiankin makeilta, joten ehkä ne ovat jäisinä sopivia.
Osanottoni Evelinalle, Mon@lle ja Pirpanalle! Elmulle voimia ja toivotaan että kaikki on kumminkin hyvin!
Ja lopuksi vielä kysymys: Löytyykö jostain selkeää, hyvää ohjetta raskausajan ruokavalioon? Mitä saa ja mitä ei saa syödä? Olen yrittänyt googlailla, mutta mitään selkeää ohjetta en ole löytänyt. Vinkkejä otetaan vastaan!