Lue keskustelun säännöt.
Asia, jota kadut eniten elämässäsi?
Kommentit (185)
- Valitsin seurustella, mennä naimisiin ja perustaa perheen nykyisen mieheni kanssa VAIKKA olin kahdesti rakastunut naiseen sitä ennen. Kerran ennen seurustelua ja kerran sen aikana. Joku tie jäi selvittämättä ja kulkematta loppuun.
- Petin miestäni naisen kanssa johtuen tuosta edellisestä.
- Olen pysynyt vihaamassani työssä, koska paikkani on vakituinen ja palkkani on hyvä. En aikanani uskaltanut kokeilla pätkätöitä oikeasti kiinnostavissa tehtävissä. Ja nyt on vaihtoehtoja vähemmän, kun oma osaaminen on muuttunut yksipuoliseksi ja entiset taidot ruostuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kihloilla yms ihmiseen joka ei ole mulle se oikea. Nuoruuden paniikissa oli vaan pakko muka löytää joku. Sitten kaduttaa se että menin vielä naimisiinkin vaikka siinä vaiheessa jo oli monta vuotta mennyt huonosti. En tajua itseäni ollenkaan!
Ja nyt kaduttaa etten vieläkään pääse tästä avioliitosta irti, nyt jo 22 vuotta kulunut väärän ihmisen kanssa.
Sitä että olen loukannut lapsiani tai miestäni sanomalla todella julmia asioita, joita en tarkoita. Sanottu sana on kuin isketty miekka ja sanojaan ei takaisin saa, vaikka saisikin joskus anteeksi.
On sitä kaikenlaista tullut nuorena hölmöiltyäkin ja annettua esim. persettä joka toiselle vastaantulijalle, mutta luojan kiitos en saanut mitään tauteja tai tullut väärälle ihmiselle raskaaksi tms.
Monia asioita voi jälkikäteen laittaa nuoruuden tyhmyyden piikkiin. Mutta nyt kun olen jo ihan oikeasti aikuinen, päästän edelleen välillä suustani liian julmia sanoja. Niitä kadun, syvästi.
sitä että nuorena elin niin sanottua villiä elämää miehet vaihtu jatkuvasti ja kuvioihin tuli myös viina ja huumeet, koulut ja työt jäi käymättä. mut nyt 23vuotiaana 2 lapsen äitinä olen onnellinen...
Siitä nyt sitten maksaa muutama viaton ihminen.
Voi olla että jos minä olisin ollut fiksumpi, käärmeen olisi kuitenkin auttanut ulos kolostaan joku muu, ja lopputulema olisi sama. Soisin silti ettei minulla olisi ollut mitään roolia koko sopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon on hankaluuksia ollut elämässä, mutta niistä selvitty. Huono lapsuus -> mt-ongelmat, itsemurhayritykset, mielisairaalat -> viina, huumeet, miehet ->
Terapia, tervehtyminen, päihteettömyys, koulutus, työ, avioliitto, lapset.
En ole saanut kaikkea mitä haluaisin, mutta olen enemmän kuin onnellinen siitä mitä olen saanut ja miten asiat ovat nyt. Olen nähnyt elämän nurjan puolen, enkä kovin helpolla osaa tuomita ketään. Toki elämä olisi voinut helpomminkin mennä, mutta historiani vuoksi olen sellainen kuin olen, ja elmä on nyt hyvää. En ymmärrä miksi pitäisi katua? Elämänkokemusta ne vaikeudetkin ovat, ja kaiken jälkeen olen vahva kuin kallio. En olisi minä, jos elämäni olisi mennyt toisin.
huonosti suhtauduin eksäni tyttäreen hänen edellisestä liitostaan. Olin silloin todella nuori ja itse lapseton. Olen pyytänyt anteeksi, mutta mahtaako auttaa enää. Eksä kyllä on kertonut jälkeenpäin, että tyttärensä ei koskaan puhu minusta pahaa. Mutta silti. Hänellä ei ollut hyvä olla meillä. Todella kadun tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pyrkinyt kuvataideakatemiaan vaan valitsin valtiotieteellisen opiskelupaikaksi.
meni kauan,että uskalsin olla itsevarma. Tein typeriä päätöksiä muiden painostuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nuoruuden seukkaamista ihan ihme tyyppien kanssa... no,tuli kantapään kautta opittua,millaisen miehen haluaa.
Myöskään pilven polttelu ei ollut kovin viisasta ja olin ihan liian kauan samoissa pienissä kuvioissa,onneksi älysin jossain vaiheessa lähteä opiskelemaan ja vaihtamaan maisemaan. Tutustuin uusiin ihmisiin ja opin ottamaan vastuuta itsestäni.
ne lapset. kauheaa kiusaamista ja vähättelyä edelleen vaikka erosta kulunut jo 6vuotta. toivoisin etten ikinä olis tavannut miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mennyt ulkomaille naimisiin rikkaan tehtaanomistajan kanssa.
isääni ammatinvalinnassa, vaan menin hoitoalalle, sillä isäni jo yläasteella ehdottama ala olisi ollut minulle täydellinen ja olen sen myös hänelle kertonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En elätä itseäni kirjoittamalla.
Kun totuus tuli silloiselle tapailemalleni miehelle julki, hän ei halunnutkaan minua ja lasta. Jäin yh:ksi. Kadun sitä, että tyttö kasvaa ilman isää :(
...ja jälleen päädyin samaan tulokseen. Kadun eniten sitä, että nuorena lukion jälkeen kiirehdin yliopistoon sisään, kun pitihän kympin oppilaan nyt yliopistoon mennä. Vieläkään en ole "omaa alaani" löytänyt ja olen 30-vuotias opiskelija. Alempi korkeakoulututkinto on sentään plakkarissa, mutta sellaiselta alalta ettei nyt varsinaisesti töihin revitä. Opiskelen saman alan amk-tutkintoa nyt ja mikä pahinta, en edelleenkään koe olevani omalla alallani! Enkä nyt haikaile edes mitään "sitä oikeaa" alaa vaan ihan yksinkertaisesti alaa, joka sopisi persoonalleni ja jonka voisin jollain lailla kokea omakseni. Motivaatio oman alan töiden hakemiseenkin on aika heikko, kun en vaan osaa nähdä itseäni alan töissä. Nyt on myöhäistä vaihtaa alaa, kun ei opintotuet riitä edes tämän tutkinnon loppuun...
Se että lihoin 35 kiloa.... söin ihan kaikkee shittiä järjettömästi ja nyt ei viitsi peilistä itteensä katsoa.
Huomattavasti hankelmpaa laihduttaa tuo määrä kuin syödä se.
Se että lihoin 35 kiloa.... söin ihan kaikkee shittiä järjettömästi ja nyt ei viitsi peilistä itteensä katsoa.
Huomattavasti hankelmpaa laihduttaa tuo määrä kuin syödä se.
Jos sellaisia on...
SITÄ ETTÄ EN IIIIIIIIIIIIKIIIIIIIINÄ OTTANUT JEESUSTA VASTAAN TOSI ON JA PYSYY.
Sitä etten heti ostanut kämppää kun pääsin töihin opiskeluiden jälkeen